Olen ajatellut hakeutua kauppalaivaston palvelukseen koulun jälkeen ja toiveena on olla joskus merikapteeni. Kuka selventäisi tuota Wikipedian kohtaa:
Käytännössä merikapteeniksi pätevöityminen kestää kauemmin kuin miniminä olevat 36 kuukautta, sillä osa ajasta kuluu maissa lomilla tai työttömänä. Läheskään kaikki merikapteenit (AMK) eivät koskaan pätevöidy merikapteeneiksi.
Merikapteenin pätevyyskirja oikeuttaa kaikkiin kansipäällystön tehtäviin kaikissa aluksissa kaikkialla maailmassa, sekä erilaisiin maaorganisaatioiden hallinto- ja koulutustehtäviin. Pätevyys on voimassa viisi vuotta kerrallaan, minä aikana pätevyyden säilyttämiseksi on palveltava vähintään vuosi merellä tai vastaavissa tehtävissä.
Suomessa on myös tarjottu yliopistojen täydennyskoulutuksena kaupallispainotteista "diplomimerikapteenin" tutkintoa, jota mikään tutkintoasetus ei nykyään tunne. Aiemmin diplomimerikapteeni (ruots. diplomsjökapten) oli merikapteenia ylempi tutkinto, jota edellytettiin merenkulkuhallinnon ylempiin virkoihin.
Käytännössä merikapteeniksi pätevöityminen kestää kauemmin kuin miniminä olevat 36 kuukautta, sillä osa ajasta kuluu maissa lomilla tai työttömänä. Läheskään kaikki merikapteenit (AMK) eivät koskaan pätevöidy merikapteeneiksi.
Merikapteenin pätevyyskirja oikeuttaa kaikkiin kansipäällystön tehtäviin kaikissa aluksissa kaikkialla maailmassa, sekä erilaisiin maaorganisaatioiden hallinto- ja koulutustehtäviin. Pätevyys on voimassa viisi vuotta kerrallaan, minä aikana pätevyyden säilyttämiseksi on palveltava vähintään vuosi merellä tai vastaavissa tehtävissä.
Suomessa on myös tarjottu yliopistojen täydennyskoulutuksena kaupallispainotteista "diplomimerikapteenin" tutkintoa, jota mikään tutkintoasetus ei nykyään tunne. Aiemmin diplomimerikapteeni (ruots. diplomsjökapten) oli merikapteenia ylempi tutkinto, jota edellytettiin merenkulkuhallinnon ylempiin virkoihin.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Olet merkapteeni silloin kun sinulla on merikapteenin patevyyskirja
taskussa. Vaikka olisit nosturinkuljettajana Skanskalla,se ei asiaa
miksikaan muuta. Laivan paallikoksi paaseminen on jo sitten asia erikseen. Teoriassahan se on mahdollista kaikilla merikapteeneilla,
mutta teoria ja kaytanto kulkevat harvoin, jos koskaan, kasi kadessa.
Merikapteeneita on pilvin pimein, paallikoita vain rajallinen maara. Mon-
ta asiaa pitaa loksahtaa kohdalleen, etta kipparin jobi siunaantuu.
Useimmille ei koskaan.
Taitaa olla käytännössä niin, että melkein jokaisella förstinä seilaavallakin on nykyään kipparinkirja taskussa. Päteviä kun on paljon enemmän kuin pestejä.
Tarpeeksi ruskee kieli niin saattaa onnistua!
Tuossa viitataan ilmeisesti siihen, että merikapteenin pätevyys (samoin kuin oikeastaan kaikki pätevyyskirjat) edellyttää tietyn määrän tietyn tasoista työkokemusta laivalla. "Merikapteeni(AMK)" tarkoittaa sitä, että opiskelupuoli on hoidettu eli koulusta on saatu todistus, mutta se ei vielä yksinään riitä pätevyyskirjan saamiseen.
Nykyää on mahdollista opiskella ne teoriaosuudet putkeen edes käymättä laivassa ja aloittaa praktiikka vasta sen jälkeen (jos saa paikan, tietty). Aiemmin oli käsittääkseni niin (korjatkaa tietävämmät), että koulusta ei edes saanut todistusta eikä kai edes voinut suorittaa kaikkia teoriaopintoja, ellei ollut jo praktiikkaa alla.
Aiemmin oli niin, että kouluun ei edes päässyt ilman praktiikkaa. Kun minä aloitin, niin meillä oli keskimäärin yli 36 kuukautta praktiikkaa. Ja siihen aikaan se ei tullut kotona - joka kuukausi piti seilata.
Merikapteeni (AMK) on merikapteeni ammatikorkeakoulusta. Siten on vielä meitä, jotka olemme merikoulun käyneitä.
Voin myös kokemuksesta kertoa, että porukka muuttui olennaisesti, kun pakollinen praktiikka poistetiin. Ja se muutos ei ollut parempaan päin.
Minusta tuli päällikkö näin:
Seilasin viisi vuotta täkillä. Opiskelin Raumalla vuoden, seilasin taas yli kaksi vuotta, opiskelin vuoden, seilasin kolmisen vuotta ja olin vähän aikaa mm. satamaförmanina. Menin kapteeniluokalle ja valmistuin. Seilasin väliperämiehenä ja förstinä yli kolme vuotta ja pääsin päälliköksi.
Nyt jos saisin valita en olisi lähtenyt merille. Samalla ajalla olisin saanut paremman jobin maista.
Kuhan höpötät, kun vähänkin mietit .Ei nää maa juntit usko, kuin hauskaa ennen oli. Jos onnistus niin heti uusiks.Eihän siellä rahantakia oltu.
Kumma juttu, mutta ne merimiehet joiden kanssa minä seilasin olivat siellä siksi, että se oli työ ja siitä maksettiin.
Laivoilla kävi toki erittäin paljon niitä, jotka tekivät muutaman reissun. Sitten he kehuvat kovasti olevansa merimiehiä ja kertoilevat suureen ääneen seikkailuistaan.
Turhan monta sellaista olen tavannut.
Nain se on, tai ainakin oli 1-2 kymmenestä seilauksen aliottaneesta lopetti seilauksen eläkeikään. Minun kavereistani eläkeikään lopetti yksi.
En lähtis kippariksi millään. Förstinä on OK.
Olen samaa mielta syvaraumalaisen kanssa. Tyo oli tyota siina kuin
jokin muukin tyo. Palkka oli toisille riittava toisille ei. Sitten oli naita "me-
rimiehia", jotka nyt muistelevat menneita." Kuka oli legendaarisin
skono". No sehan oli se joka ryyppasi, veti pystyyn ja lopuksi sai monoa. Nain syntyivat "legendat". Paras laiva oli se , jossa rajaton ulosvienti ja kundeilla vahintaankin pieni kanni paalla koko ajan.
Vittumaisin kippari, forsti, siiffi etc. oli taas se, joka tata ei hyvaksynyt.
Nama ns."skonot" halveksivat tamanpaivan merimiesta joka tajuaa,
etta laiva on tyopaikka siina kuin jokin maaduunikin. Tama on vain
mielipide, ei ehka faktaa.
Etta ei menisi liiaksi moralisoinnin puolelle, niin voin rehellisesti sanoa, etta aikanani olin varmasti itse lahinna tuota "legendaryhmaa".
Parin kolmen reissun miehethän ne ovat nyt muka niin merimiehiä että ... Eikös tämä merimieskuvia kaverikin ole sellainen turku åbo linjalla seilannut
Ketä mahdat tarkoittaa?
No, taidat itse olla se Turku-Åbo seiluri, vaan ei se "merimieskuvia" kaveri. Oli muuten "villin linjan", jos tiedät mitä tarkoitan, seiluri kongolaisissa.
Vem som här itseään kehuu ? Puhupas vähän kongoskaa niin se sitta här bätre.
Että sekin pieleen. BÄTTRE, Hahahaaa
Joo noita rantaseilureita kyllä riittää ja jutut on mahtavia. Raisio - Pargas pahasti. Voihan sitä kuitenkin palstoja pitää.Hyvä kun joku pitää.
Tässä niistä rantaseilureista:
http://www.smu.fi/viestinta/merenkulkusivustot_webissa/
Vanhat junkit ja kallet leuhkii ryyppäämisillä ja huoraamisilla,surkeaa oli jengi ja räkäisiä on muistelut. Isä oliko se tosiaan tollasta siellä merillä ? laps kysyy. Noita ei kannattas kaivella ja levitellä.Muuta hyvää siellä palstalla ole ku laivojen kuvat.
Ja sitten on vielä se ylempi amk merikapteeni.... merenkulun hallinto vai mikä se ohjelma on. Täysin turha ohjelma. Katsokaa netistä opetussuunnitelma: pelkkää lakia! Lakimiehet on joka varustamolla erikseen. Ei merikapteenista tartte lakimiestä tehdä.
Rantaseiluri? Mitä se nykymernkulku suomen lipun alla on? Hanko-Lyypekki.
Tämä kysymys edustaa hyvin nuorten uusavuttomuutta!
Koulutus antaa tiedolliset valmiudet tiettyyn ammattiin. Taidolliset valmiudet saa vain kokemuksen kautta. Erityisesti tämä taidollinen osuus tuntuu nuorten olevan niin vaikea käsittää. Oletus heillä on, että tietolliset valmiudet pätevöittävät. Vaan kun niin ei ole, tiedolliset valmiudet antavat valmiudet taidolliseen pätevöitymiseen.
Käytännössä jokainen ammattikoulusta valmistunut tietää tämän. Esimerkiksi metallilinjalta valmistunut ei edes elättele toivoa pääsevänsä heti luokkahitsarin hommiin.
Mutta jostain syystä erityisesti ammattikorkeakoulu sai aikaan melkoisen näköalattomuuden. Sieltä valmistuneet tuntuvat uskovan, että nyt he osaavat kaiken. Tässä suhteessa ovat siis paljon tyhmempiä ja ennen kaikkea osaamattomampia kuin ammattikoulusta valmistuneet.
Työ tekee nöyräksi ja työtä tehdessään oppii ainakin sen, että paljon lisää opittavaa.
Joutavaa paskaa tuo puhe "nuorten uusavuttomuudesta". Useimmilla aloilla on normaalia, että olet heti opiskelun päätyttyä pätevä työllistymään suoraan tutkinnonmukaisella nimikkeellä. Nämä alat, joilla vaaditaan erikseen praktiikkaa ennen pätevyyspahvin saamista, ovat poikkeuksia.
Kysymys on itse asiassa siitä, että yhä harvemmassa ovat ne työt, joissa tarvitaan jotain "taidollista" osaamista. Ja hyvin monilla aloilla teknologian ja toimintaympäristön kehitys on niin nopeaa, että jonkun 10 vuotta alalla olleen kokemuksesta ainakin puolet on itse asiassa hyödytöntä taidollisessa mielessä nykytehtävien hoitamisen kannalta.
No valaisepa minua, millä aloilla on normaalia, että olet heti opiskelun päätyttyä pätevä työllistymään suoraan tutkinnonmukaisella nimikkeellä? Eli valmistunut toimii täysipainoisesti ja täysvastuullisesti ja pystyy myös täystuottavuuteen.
Terveydenhoitoalalla!
Sinä sekoitat nyt kaksi asiaa, nimittäin tehtävänimikkeen ja vastuun/tuottavuuden. Useimmilla aloilla henkilö pestaan suoraan "oikealle" nimikkeelle eikä hänen odotetakaan olevan heti 100% suorituksessa. Toisin sanoen, todellisuudessa on ikään kuin harjoittelija, vaikka harjoittelijanimikettä ei käytetä. IT-ala on tyypillinen esimerkki, samoin kaupan ala, pankit, vakuutus jne.
Ainoa heti mieleentuleva poikkeus (joka jossain määrin muistuttaa tuota merikapteeniesimerkkiä) on se, että joillain aloilla, esim. juuri pankissa, palkataan ihmisiä myös esimiesharjoittelijoiksi. Tämä on kuitenkin hieman epätavallista, koska useimmilla aloilla esimieheksi noustaan "linjaa pitkin".
Joo, kirurgi ei saa leikata itsenääisesti, vaan avustaa. Erikoistuminen kestää alasta riippuen vuosia, sen ajan on lähinnä harjoittelija.
Sama ihan kaikissa terveydenhoitoalan ammateissa.
No jaa, vastaanottovirkailija voi nyt vastailla puhelimeen heti ja antaa aikoja.
Mutta sairaanhoitaja joutuu kulkemaan kokeneen resässä - onneksi!
Jaa että nimike ratkaisee. Minusta ratkaisevaa on tuotos nimikkeestä riippumatta. Jos tuotosta ei ole, ei nimike sitä täydennä.
Mitä enemmän vaaditaan taitoa, sitä pidempi on harjoittelukausi. Eli ei heti päästä puikkoihin. Koulusta ei valmistu yhtä ainutta kokenutta taitajaa. Heillä on vain teoriatietoa, jonka käytäntö hioo ajan kuluessa taidoksi.
Tuon näkee palkassakin. Jos koulusta tulisi osaajia, olisi heidän palkkansa sama kuin kokeneillakin.
Vain uusavuttomat luulevat itsestään liikoja!
Minä tiedän tuohon vastauksen. Siis oletukseen, että kun saa päätötodistuksen, olisi ammattilainen.
Koko juttuhan tulee Aku Ankasta. Siellä viljellään käsitystä, että diplomi tekee täystaitajan. Tai kun laittaa tietyn ammatin hatun päähänsä, osaa sen ammatin.
Ovat lukeneet Aku Ankkaa ja ammentaneet siitä oppinsa. Ei sen kummempi juttu!
Jokainen täysipäinen tietää, että ammatin oppiminen vie aikaa. Ei johtajaksi synnytä eikä valmistuta, johtajaksi kasvetaan.
Tässä on nyt edelleen sekoitettu kahta erillistä asiaa. Se, mikä on vastavalmistuneen tuotos on eri asia kuin se, palkataanko hänet suoraan koulusta tutkintoa vastaavalle nimikkeelle töihin. Esimerkiksi vastavalmistunut juristi voidaan palkata suoraan lakimiehen nimikkeelle tai vastavalmistunut insinööri/tradenomi IT-suunnittelijan nimikkeelle. Mutta merikapteenin AMK-tutkinnon suorittanutta ei ilman pätevyyskirjaa palkata (eikä voi palkata) tankkerin päälliköksi. Voi tämän tietysti niinkin päin ajatella, että ennen pätevyyskirjan saantia ei ole oikeasti valmistunut. Muilla aloilla ei vain yleensä ole tällaista "kaksiportaisuutta". Harjoittelija on useimmiten kesäduunareille käytetty nimike, vaikka käytännössä tietysti juuri palkattuun suhtaudutaan aina hieman kuin harjoittelijaan. Eikä se edes riipu kokemuksesta yleensä alalla vaan talossa oloajasta.
Sairaanhoitaja on valmis sairaanhoitaja koulusta päästyään kuten myös lähihoitaja.
Muutama tuttu metallista ja konepajamaailmasta on todennut, että tuo ammattikorkeakoulu on Suomen ammattiopetuksen pahimpia mokia. Ennen kun teknisestä koulusta tuli teknikko, hän kykeni melkein itsenäisesti toimimaan työnjohtajana tai monissa muissa tehtävissä tai opistosta tullut insinööri kelpasi piirustuskoneen käyttäjäksi. Nyt tilanne on kuulema toinen. AMK:sta tulleet eivät osaa muuta kuin selitellä ja siitä ei ole konepajan lattialla hiukkaakaan hyötyä. Ennen vaadittiin tietty määrä työharjoittelua. Nykyisin heidän mukaansa valmistuneet ovat olleet kansainvälistymässä ulkomailla, mikä taas siellä konepajan lattialla on täysin hyödytöntä.
On unohdettu, että AMK:n piti olla ylempi ammattikoulu. Eli siellä pitäisi paneutua yksinomaan ammattiin eikä syleillä maailmoja. Aivan kuten siellä varsinaisessa ammattikoulussa. AMK ei ole korkeakoulu eikä yliopisto!
Alkukirjoitukseen pikkasen selvennystä.
Merikapteenin tai perämiehen kirjalla ei seilailla esimerkiksi poosuna joten se niistä kelpoisuuksista.
Edes matruusin jopia ei välttämättä sillä kipparin pahvilla ei voi ottaa vastaan, tai paremmin sanottuna ei myönnetä.
Päällystöllä ja miehistöllä on omat pätevyyskirjansa eikä voi mitenkään olettaa ylemmän kirjan kattavan kaikkia muitakin jopeja.
Kuten esimerkiksi laivan konepäällikkö ei voi täyttää korjausmiehen "reparin" jopia.
Näiltä AMK-abiturientteja olisi hyvä heti opintojen alussa opastaa näissä asioissa.
Laupias taivas mitä haastelet. Ettäkö AMK:sta tullut päästettäisiin jakarin kanssa koneen kimppuun. Sääli hyvää konetta!
AMK:sta valmistuneilta on unohtunut kokonaan uraportaikko. Oletetaan, että AMK olisi joku pikahissi rakettinousuun suoraan huipulle. Eihän noin elävässä elämässä missään ole, mutta kun käytännön tieto puuttuu, ei tuotakaan ymmärretä. Eihän AMK:sta valmistunut kipusiskokaan voi petata sänkyä, kun on tuota koulutusta yli petaustyön!
Armeija on hyvä esimerkki. Vaikka on kadettikoulu takana, astutaan yhdelle vakanssille, ollaan siinä tietty aika, sitten seuraava jne. Sitten sotakorkea ja taas uraputki jatkuu. Noin se menee kaikkialla muuallakin.
Onhan noita mestarin kirjalla seilanneita repareita.
AMK:sta valmistunut kipusiskokaan voi petata sänkyä, kun on tuota koulutusta yli petaustyön!
Välttämättä ei osaa pedata edes sänkyä silti vaikka olisi mitä silläkin.
Skönellä ei mene porras kerrallaan vaan harjoittelukirjan kanssa suoraan ensimmäiseen päällystöjopiin , toisinaan hirvittää seurata menoa.
Vanha systeemi oli parempi mielestäni ja karsi epäsopivat alkumetreillä pois kuleksimasta.