Kerro minulle miksi mies luulee olevansa etuoikeutettu viinamäen hommissa. Miksi juuri miehellä on etuoikeus ottaa se tervetuliaisdrinkki juhlissa ja on itsestäänselvyys että rouva ajaa porsaan kotiin.
Miksi mies pitää sitäkin itsestäänselvyytenä että vaimo huolehtii hänestä, kun ukko itse ämpäröi räkäposkella joissakin juhlissa, ja vaimo vahtii ettei mies halkaise kalloaan kompuroidessaan, tai hillitsee kun mies innostuu laulamaan, huutamaan tai pottuilemaan toisille? Eikä kestä selvinpäin asiasta puhumista. Kysymyksessä ei ole mikään rapajuoppo yksilö, ehkä nelisen kertaa vuodessa käydään tuo rumba läpi. Ja taas kerran päätän etten ikinä lähde sen kanssa mihinkään. Seuraavaksi en ainakaan pelasta putoamiselta rappusilta:)
Miksi mies pitää sitäkin itsestäänselvyytenä että vaimo huolehtii hänestä, kun ukko itse ämpäröi räkäposkella joissakin juhlissa, ja vaimo vahtii ettei mies halkaise kalloaan kompuroidessaan, tai hillitsee kun mies innostuu laulamaan, huutamaan tai pottuilemaan toisille? Eikä kestä selvinpäin asiasta puhumista. Kysymyksessä ei ole mikään rapajuoppo yksilö, ehkä nelisen kertaa vuodessa käydään tuo rumba läpi. Ja taas kerran päätän etten ikinä lähde sen kanssa mihinkään. Seuraavaksi en ainakaan pelasta putoamiselta rappusilta:)
Vastaukset 21
Vanhimmat
Se on ikivanha tapa,että miehet juopottelevat,naisille taasen viina ei sovi senkäänvertaa,ennenvanhaan naisten lasissa oli paksumpi pohja,koska naiset eivät kestä viinaa,niinkuin mies.Harvoin ottava tulee myös helposti ängyräkänniin, tottunut juopottelija.
Kuules juoppomies, jos naiset eivät kestä viinaa, niin he ainakin osaavat ottaa sitä niin etteivät häpäise itseään (poikkeuksia toki on) ja perhettään. Millainen olo on juopolla illan mellastuksen jälkeen kun vaimo näyttää vihaiselta ja lapset tuijottavat "kunnon isiä"? Miltä tuntuu itse mennä kavereiden silmien eteen kun on melskannut ja töppäillyt oikein urakalla? Vai siihenkö sitä viinaa tarvii taas lisää että saa itsetuntonsa ylös...uusiin möykkäröinteihin.
Ehkäpä kaikki miehet eivät ryypiskele itseään aivan sopimattomaan tuiskeeseen eivätkä sitten aamulla pode vuoden pahinta koistista mutta ehkä tiesitkin tämän jo. Jokatapauksessa taas sitä kummallista alkoholin halveksuntaa on havaittavissa. Tuskimpa sillä itsetuntoa kohennetaan vaikka onhan alkoholi tunnelmanrentouttajana erinomainen nautintoaine ja saa hiljaisenkin ihmisen juttelemaan vapautuneesti. Ei sitä tarvitse aina juoda liikaa. On olemassa sivistynyttä ryypiskelyä.
Itse olen kokenut saman. Mies "sikaili" juhlissa jne. Päätin sitten etten lähde hänen kanssaan, mutta kun jäin kotiin ja hän lähti yksin, tuttavat soittivat että tulemaan hakemaan se pois täältä, se pilaa meidän juhlat. "Kilttinä vaimona" lähdin jotta tuttavien ei tarvitsisi kärsiä.
Sattumalta näin Al-Anonin ilmoituksen paikallisessa lehdässä ja päätin mennä sinne katsomaan mitä apua sieltä saisin tähän ongelmaan. Usko tai älä sieltähän se apu löytyi. Tänä päivänä tiedän etten tarvitse hävetä kenenkään toisen puolesta jne. Tietoja Al-Anon ryhmistä saat al-anonien kotisivulta al-anon.fi tai AA:n auttavasta puhelimesta 09 750200 (joka päivä 9-21).
Oletteko joutuneet molemmat lopettamaan juomisen kokonaan? Minun miehen touhuista on juttua tuolla avioero-osastolla.
"Seuraavaksi en ainakaan pelasta putoamiselta rappusilta" Jos et tilanteesta huolimatta pyri estämään mahdollista tapaturmaa, jätät sen tahallisesti huomiotta ja jos onnettomuus vielä sattuu niin rikosilmoitus siitä rapsahtaa, mutta nyt itse asiaan. Minä en kyllä henkilökohtaisesti ymmärrä näitä ihmeellisiä luulojasi. Kyllä nainen saa ottaa yhtä paljon ja riehua päissään jos sellaiset tavat on. Itse kun käsittelen rauhallisen rennosti tuota alkoholia niin ei tarvitse kontata kotiin eikä rähjätä muille. Lieneekö tämä taas vain niitä omakohtaisia kokemuksia joiden perusteella luullaan että joka mies on samanlainen.
Tarkoitin tuolla kirjoituksellani sitä, että jos joku mies, joka juo häiriköivästi, kertoisi miksi hän tekee niin. Miksi hän todella pitää itsestään selvyytenä että nainen on se joka paapoo. En toki tarkoittanut että kaikki olisivat sellaisia juojia jotka häiriköivät. Valitettavasti omani on sellainen, ja hän ei pysty asiasta puhumaan kanssani. Kuten mainitsin, onneksi se tapahtuu harvoin, mutta monen aviovuoden jälkeen se "harvoinkin" on alkanut rasittamaan, koska en halua olla loppuikääni kenenkään lapsenpiika ja valvoja. Haluaisin vaan tietää mitä syitä toisilla on tuollaiseen alkoholin käyttöön.
Luin tämän juttusarjan läpi, ja ymmärrän hyvin alkuperäistä kirjoittajaa. Minun mieheni juo aika usein itsensä sikakuntoon. Tuohon kirjoitukseen rikossyytteestä sanoisin, että ei varmasti ole kenenkään velvollisuus vahtia sekopää puolisoaan jotta ukko saa rauhassa mellastaa, ja vaimo kulta se vahtii ettei mies tapa itseään.
Tulin kerran töistä myöhään kotiin ja mieheni mölisi sammumispisteessä kossupullon kanssa sähkösaunassa, aikaa oli laitettu 3 tuntia.
Aikansa mölistyään hän sammui lauteille. Kävin avaamassa saunan ikkunan ja sammutin kiukaan. Vaikka kiusaus olikin suuri jättää se tekemättä.
Nyt olen sanonut miehelleni että jos hän jatkaa juomistaan, niin minä en aivan varmasti seuraavalla kerralla toimi hengenpelastajana. HÄn ei esimerkiksi uskalla lähteä mihinkään työpaikkansa juhliin jos en lähde mukaan, siellä kun ei kukaan ole valvomassa hänen tekemisiään. Ja vähempää kuin räkäkänni, ei tietenkään voi ottaa. Ero meille tulee jos ukko ei paranna tapojaan. Itkee krapuloissaan kun olen vihainen, että hän joutuu sillan alle jos jätän hänet. Sinne hän kyllä mielestäni kuuluukin.
mutta ehkä teidän olisi syytä keskustella tilanteesta ja jos mies tosiaan ei tajua vähentää juomistaan sellaisen leppoisan humalan tasolle niin sitten on ehkä viisainta vaihtaa miestä. Tuolla rikosilmoituksella tarkoitin että jos näkee että on vaarassa tapahtua jotain on syytä puuttua asiaan mutta ei tietenkään ole kenenkään velvollisuus koko ajan vahdata kännistä. Jokainen itse vastaa omasta juomisestaan mutta asioiden kulkuun on syytä puuttua jos juonut on vaaraksi muille tai itselleen.
he eivät vain yksinkertaisesti hallitse juomistaan tai sitten heistä on hauskaa vetää kunnon kännit. Ainahan se mukava tunnelma viehättää mutta sitten taas kadutaan kun aamulla koistisessa maataan. Mistäpä sitä loppujenlopuksi tietää. Ehkä tällaisissa tapauksissa pitäisi keksiä jotakin parempaa ja nautinnollisempaa tekemistä selvinpäin... jokin yhteinen harrastus.
Akat tekevät itselleen sääntöjä joita he sitten pyrkivät noudattamaan.Äijät harvoin pyytävät paasaavaa akkaa avuksi juhlissa.Näin se vaan on.Akkojen kannattaisi pysyä omissa oloissaan juhlien ajan.Kyllä sitä kaakatusta saa sitten kotona kuulla ihan tarpeeksi.Miehet vaan ovat parempia juhlijoita :)Moni mies lähtee juhlissa omille teilleen,miksi?Tietty juhlat ei ole juhlia kun joku kaakattaa rinnalla koko illan...yön...ja seuraavan päivän.
Voin rehellisesti sanoa että juhlat ovat aina paremmat kun otetaan sellainen rento ja hilpeä humala päälle yhdessä oman naisen/seuralaisen ja seurueen kanssa jotta kaikilla olisi hauskaa :-) Taidat tulla huonosti toimeen naisten kanssa poikaseni.
Tiedä häntä.Mutta minä ainakin teen katoamistempun jos tarve vaatii.Juhlissa pitää olla oma itsensä,vaikka miehiä ollaankin.Määräoilkää ja huutakaa sitten kotona.Kaakattakaa niin että verisuoni pullistuu otsassa.Tosin olen oppinut katoamaan kotoakin.
myönnettäköön että toisinaan on hyvä omata katoamisen taito jos tilanne käy ikäväksi. Pitäähän niitä miesten iltojakin olla että saa jutella rauhassa miestenjuttuja :-) Mutta kaverini antoi minulle kerran hyvän ohjeen: Aina on selvittävä kotiin omin avuin.
"Kerro minulle miksi mies luulee olevansa etuoikeutettu viinamäen hommissa. Miksi juuri miehellä on etuoikeus ottaa se tervetuliaisdrinkki juhlissa ja on itsestäänselvyys että rouva ajaa porsaan kotiin.
Miksi mies pitää sitäkin itsestäänselvyytenä että vaimo huolehtii hänestä"
Luuletko, että joku toinen tietää, miksi sinun miehesi noin ajattelee? Kysy häneltä itseltään nuo kysymyksesi!
Minun pitää kuskata vaimoani, vaikka hän on selvin päin ja omistaa ajokortin. On vain heittäytynyt minun ja tyttäremme kuskattavaksi eikä ole totutellut nykyiseen autoomme.
Olen kysynyt sata kertaa nuo kysymykset, mutta korvat siltä kiinni menee, arka aihe näet tuntuu olevan. Ja eihän tässä kyse ollut pelkästä kuskina olemisesta, se oli vain yksi esimerkki. Ja miksi sinä sitten kuskaat vaimoasi jos se on vastenmielistä? Jos hän ei juo eikä ole kännissä, niin luulisi voivan ajaa itsekin. Nyt jos vastaat että se on vaan tapana, niin miksi teet sen? Aivan samantyyppinen "tapa" vaikkei yhtä kurja, miksi minä paapon ukkoani.
Anna retkun hoitaa itsensä, eikö hän ole aikuinen. Aja sinä itse yksin kotiin kaikessa rauhassa ja anna sen kömpiä perässä miten lystää.
Eipä kai tuollaisen takia kannata muutenkaan huolehtia?
Ellet itse ole juoppo, niin eikö kannattaisi harkita jättää ukkeli ja etsiä raitis tilalle?
Kunpa ei olisi enään yhtään sitä tunnetta jäljellä mitä kutsutaan rakkaudeksi, niin olisin jo ajat sitten lempannut sen. Olen joskus sanonut hänelle että joka sekoilu kerta vie palan rakkaudestani pois, ja viimeinen palanen kun murtuu niin liittomme on ohi. Mutta aina se pahuksen tunne vaan nostaa päätään tuolta sydämestä:) Ehkäpä olen tehnyt väärin kun annan anteeksi, ja alamme puhtaalta pöydältä seuraavaan kertaan saakka. Hän on oppinut että pinnani kestää. Annoit minulle ajatuksen, kiitos siitä. Jos seuraava kerta tulee, niin jätän hänet jonnekin. Miksi tosiaan paapoisin aikuista ihmistä. Ja miksi oikeastaan selittelisin hänen käytöstään kenellekään, kantakoon vastuunsa. Ja jos siitä ei opi, niin sitten eroan.
Sovintoseksi on upeeta.
Ja minä inhoan kännisen tai krapulaisen lähentelyjä!Multa on kaikki tunne kuollut ukon juomisen takia.Enää toivon että kuolis vaan viinaansa.Ois helpompi kun tietää ettei ikinä näkis toista missään.
Oli tutun kuuloinen tarina...
Seurustelin aikanaan sen suuren rakkauden kanssa, josta olisi hyvinkin tullut aviomies, mutta...
Oi niitä viikonloppuja kun lähdimme "yhdelle". Alkuaikoina joka viikonloppu. Perjantai, lauantai ja sunnuntain korjaussarja. Ajattelin sovussa pakata laukkuni, mutta kun mies siitä hätääntyneenä vähensi juomapäiviään noin yhteen viikonloppuun kuussa, suhteemme jatkui. (Juomapäiväksi ei laketa saunaoluita. Juomapäivä on sellainen kun Juodaan.)
Kyllä viinaa saa ottaa, onhan se perin Suomalaista. Mutta se että Miten ottaa... Väsyin katselemaan sitä pesusientä. Se "yksi" käsitti tavallisesti "yhden illan". Sen yhden johdosta mies oli tillintallin taju pois illan päätyttyä. Toivoisin sentään aikaihmisen edes muistavan jotain illan tapahtumista...
Myös oma juomiseni lisääntyi, siihen pisteeseen että jälleen kerran ajellessamme poikkesimme "yhdelle" moikkaamaan tuttuja... Muutaman yhden jälkeen kiukustuin ja aloin juoda itsekin... kun sitten ystävät olivat korjanneet minulle ilmoittamatta puolitajuttoman mieheni mukaansa minun jutellessa ravintolan toisella puolella ystävieni kanssa, lähdin kiukuspäissäni ajamaan autolla (kännissä) kotiin. Matkalla pysähdyin ja alitajunnassa takoi että mitä helvettiä mä oikein olen tekemässä?
Loppuaikoina en enää välittänyt miehen touhuista. Ystävät korjasivat kyllä hänet talteen kun minä nauroin ravintolassa että ei tuo sammunut mörrikkä ole kyllä minun mieheni! Pari kertaa tuo sammui vessaan ravintolasta kotiuduttuaan ja voi, heräsi aamulla huvittavat istuimenraidat takapuolessaan, heh. Mitäpä minä sitä aikuista miestä paapomaan, kyllähän sitä osaa, aikuinen, itsestään huolehtia.
Vanha koira ei opi uusia temppuja, korkeintaan unohtaa hetkeksi vanhat temput kun saa uuden luun. Minä lähdin ja mies ikävöi.
Tänään miehellä on upea vaimo ja lapsia. Olen vilpittömästi onnellinen nähdessäni heidät joskus jossakin. Mies sai mitä toivoi, rakastavan vaimon ja perheen. Niin, ja juoda voi joka viikonloppu, sehän osoittaa vain naisen temperamenttia jos tuo vähän nalkuttaa.
En minä häntä moiti, enkä ole katkera. Hyvä mies se on. Minä en vain ollut se oikea hänelle. :)