Mikä näitä erottaa, mistä tunnistaa minne nyt eväinemme kaa mennään?
Katsoin jo asiaa nykysuomen sanakirjasta..
Katsoin jo asiaa nykysuomen sanakirjasta..
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Eiköhän se ole yhtä tarkka kuin veteen piirretty viiva..
Mitä nimitystä nyt mistäkin rakennuksesta halutaan käyttää ja milläkin kriteereillä. Ehkä voisi ajatella niin, että kesämökki on enempi sellainen perusasumus lämpimille kesäkuille jossa ei ihmeempiä mukavuuksia. Ehkä aggregaatti- ja / tai aurinkosähköjärjestelmä, kaasukaapit ja liedet sekä ulkohuussi. Itse rakennus ohuemmasta hirrestä ja eristykset vaatimattomat. Huvila sitten puolestaan tanakammin eristetty ja mahd. sähköistetty, tai ainakin sellainen että tarvittaessa voi lämmittää talvellakin asumiskuntoon ja lämpö säilyy kuten talossa.
Itse rakennutin viime suvena huvilan, jossa kaikki mukavuudet pl. verkkosähkö jota ei ole toistaiseksi saatavissa. Jossain välissä ehkä ne saa ja sitten saa peruslämmöt huvilaan ja voi virkistyä siellä läpi vuoden.
Varmaan meette mökille koska huvilalla ei syödä eväitä.
Mun mielipide, elikkäs käsitys asiasta on. Perinteisesti betrefolkilla oli huviloita, siis asuntoja, minne muutettiin kesäisin asumaan. Kultaranta juusii. Varakkaamman aateliston ja porvariston kesä ja vapaa-ajan asuntoja, talvisin asuttiin sitten linnoissa tai kaupunki residensseissä.
Nykyisenä sosiaalidemokratian aikana lautamökkikauppiaat on iloisesti sekoittaneet termejä, kesämökki ja huvila tarkoittavat niitten mielestä samaa asiaa, kaupallisista syistä johtuen.
Juu, rakennuta jonnekin ok- talo, laita huvimajat, rantasaunat, istuttele omenapuut, palkkaa henkilökunta puutarhureineen jne. Ja käväise sitten lomailemassa siellä. Se on huvila. Muunlaiset kesäasunnot on sitten kesämökkejä.
Kyllä mäkin näkisin huvilan suurena kakkosasuntona, jota ympäröi puutarha-alueet, jotain tyyliin Terijoen huvilat ja esim. Hangon pitsivillat.. Kyllä muut asumukset on joko kakkosasuntoja, jos on täydellisen varusteltuja ja loput mökkejä. Oikeita huviloita ei Suomessa juuri huvilakäytössä olekaan.
Minulla on vain kalamaja n 20 neliötä lautarakenteinen.
Puolimetriä rantaviivasta, aikanaan luvallinen.
Kesäkäytössä
Kiva paikka , aurinkosähkö, kompostoiva wc, ei tuoksahtele , erotteleva
Pieni sauna tulossa.
Pieni aittarakennus vieraidea nukkumista ajatellen.
mielipide..
huvila on iso, koristeltu, paljon ikkunoita ja yksityisohtia.. kakkos-asunto..
mökki on taas kuin perustorppa..
maja on taas siitä alempi ykskerroksinen
ja vaja sekä teltta taas alempiarvoisempi kesä-asumus..
ja siitä alaspäin niin se onkin sitten jotain ihan muuta..
meiilä täällä vaasassa mennään aina kämpälle.OLi se sitten loistokas tai vaatimaton
Ennen kesäpaikat oli huviloita, sitten kesämökkejä ja nyt pelkkiä mökkejä.
No johan oli keskustelunaihe oli ensimmäinen ajatus mutta ei enää juurikaan ole kesämökkejä, huviloita tai vain mökkejä. Alkaa olemaan valtaosa ns. kakkosasuntoja.
entäs tälläinen jaottelu...
mökillä tehdään itse kun taas huvilalla teetetään muilla.
mökkikulttuuriin kuuluu olennaisesti itse tekeminen kun taas huvilalla puolestaan keskitytään lähinnä vapaa-ajan viihtymiseen ja oleiluun.
eli ennemminkin kuin rakennuksen tai puutarhan koot yms. voisin nähdä nimeämiseen vaikuttavan sen, miten paikalla aikaa vietetään.
itse lomaillemme perinteisessä "saaristohuvilassa", joka on rakennettu ennen "loma-asumisen demokratisoitumista".
moni kutsuisi rakennusta huvilaksi, mutta (loputtoman;-) oman työn määrän vuoksi minä pidän sitä mökkinä.
Minusta varusteilla (onko sähköä, vesijohtoa tms.) ei ole merkitystä loma-asumuksen nimeä määriteltäessä, periaatteessa oikein komea vanha pitsihuvila ilman mukavuuksiakin voi käydä huvilasta. Minulle kysymys on pinta-alasta: alle sataneliöiset ovat mökkejä, sitä suuremmat huviloita.
"Huvila" -sanaa vain ei taida monikaan enää käyttää. Mökille mennään, vaikka "mökki" olisi 200 neliön luksusmaja Lapin tunturin kupeessa tai Turun saaristossa.
Ne, joiden kesäasunto on entisellä kotitilalla tai sen lähettyvillä, menevät myös "maalle", samalla tavalla kuin vanhempien eläessä sanoivat mennessään heitä katsomaan.
Pöljät. Aikanaan huviloile siirty palvelusväki isäntäperreen mukana, ne jotka halusi kesäksi vähä luonnolisempaa asumista talve jäliltä.
Laita vaikka mikä linna, nii ilman alustaisia oot mökkiläine. HEH! Luullaan että olis manttalin koosta kiinni. MUTTA,. jos jannun varat loppuu materiaan, niin mökilläs käyt p-leen nousukas!!#