Kukaan ei saa syyllistää itseään jos pakkoruotsi ei maistu. Vika on pakkoruotsissa. Pakkoruotsia vaivaa sen tarpeettomuus ja pakollisuus.
Suomessa yritetään osoittaa että pakkoruotsin opiskelijaa vaivaisi motivaation puute tai motivaation puute olisi oma yksilön vika. Näin ei kuitenkaan ole. Vika on ruotsinkielessä ja sen turhudessa ja pakollisuudessa.
==
Suomessa yritetään osoittaa että pakkoruotsin opiskelijaa vaivaisi motivaation puute tai motivaation puute olisi oma yksilön vika. Näin ei kuitenkaan ole. Vika on ruotsinkielessä ja sen turhudessa ja pakollisuudessa.
==
Vastaukset 11
Vanhimmat
Suomessa yritetään osoittaa että pakkoruotsin opiskelijaa vaivaisi motivaation puute tai motivaation puute olisi oma yksilön vika. Näin ei kuitenkaan ole. Vika on ruotsinkielessä ja sen haitallisuudessa, turhudessa ja pakollisuudessa.
Ruotsin pakollisuus on hyödyttömyyden seurausta. Jos ruotsin kieli olisi rikkaus Suomessa, se kantaisi itse itsensä, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle. Jos ruotsin kieli kuuluisi suomalaiseen identiteettiin, suomalaiset osaisivat tai sitten he opiskelisivat sitä vapaaehtoisesti, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle.
Ruotsin pakottaminen koko kansalle alleviivaa ruotsin tarpeettomuuden ja valheellisen mantran ruotsin kielen rikkaudesta Suomelle. Tarpeettomuuteen panostaminen ei millään voi olla rikkaus vaan rasite. Suomessa tämä pakkorasite on tehty koko väestöä koskevaksi rasitteeksi, eikä sen haitallisia vaikutuksia saa aliarvioida.
Koska poliittisin keinoin ei voida eikä onnistuta päättämään ruotsin hyödyllisyydestä, ollaan päädytty muodostamaan esteitä yksikieliselle suomenkieliselle toiminalle Suomessa, ruotsin kielen tukemiseksi. (virkamiesruotsi, pakkoruotsi) Siitä on syntynyt järjetön tilanne, jossa estetään suomenkielisen enemmistön kaikenlainen menestyminen ja sivistyksen kehitys, vähemmistön identiteetin tekohengittämisellä. Tämä ilmenee mm. siten, että Suomessa helpotetaan pääsyä opiskelemaan ruotsin kielellä huomattavasti vähäisemmillä tiedoilla ja taidoilla.
Pakkoruotsin "rikkaus" on tehty keinotekoisesti aiheuttamalla haittaa niille, jotka eivät sitä osaa, käytä tai opiskele sillä kielellä. Tämä on aiheuttaa sen, että ruotsin kielentutkinto ja -taito vaaditaan työtilanteissa, joissa asia pystyttäisiin hoitamaan ja käsittelemään todellisesti yksikielisessä Suomessa pelkästään suomenkielellä. Näin on esimerkiksi Itä-Suomessa, jossa venäjän kieli ruotsin kielen sijasta, olisi paljon tärkeämpi hallita nyt ja varsinkin tulevaisuudessa.
Siten ruotsin kielen keinotekoinen hyöty on muodostunut jarruksi suomenkieliselle yksilölle ja koko kansantaloudelle.
Pakkoruotsi on "impivaaralaisuutta" ja sen poisto on portti sivistykseen
Pakkoruotsin poistaminen on portti maailmankielien laajempaan osaamiseen ja kansainväliseen sivistykseen. Pakkoruotsi on impivaaralaisuutta sanan negatiivisessa merkityksessä.
Kaikille pakotettu pakkoruotsi ei ole kielitaitoa, koska sillä ei voi erottautua työmarkkinoilla. Monipuolinen kielitaito tarkoittaa muuta kuin pakkoruotsia ja on edellytys pienen maan selviytymiselle talouden ja kulttuurien kilpailussa.
Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Se koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen saksaa helpommin.
Ei ole kielitaitoa osata suomenruotsia, suomenruotsilla ei pärjää edes Tukholmassa, koska suomenruotsi ei ole edes portti ruotsin kieleen.
Ne pakkoruotsia kannattavat jotka vetoavat muihin pakollisiin pakkoaineisiin mm. matematiikkaan, paljastavat ettei heillä ole perusteluita pakkoruotsin tueksi. He joutuvat käyttämään matematiikan perustelua myös pakkoruotsin perusteluna. Matematiikassa ja pakkoruotsissa on vain suuri ero ja siksi ne molemmat tarvitsevat oman perustelunsa mahdolliselle pakollisuudelle. Pakkoruotsille ei matematiikan, historian tai biologian pakollisuudesta löydy perusteita.
Impivaara
http://fi.wikipedia.org/wiki/Impivaara
Teitä vaan ärsyttää ku ette osaa ruotsia : )) Haha, va synd att ni inte kan prata svenska men ingen hätä! Språket är lätt att lära för det är sååååå loogiskt
Ei eitä se ärsytä vaan se että emme saa opiskella jotain kauniinpaa, sivistävämpää, tarpeellisempaa ja parempaa maailmankieltä vaan joudumme opiskelemaan minikielen murretta. Ei ole kielitaitoa osata suomenruotsia, suomenruotsilla ei pärjää edes Tukholmassa, koska suomenruotsi ei ole edes portti ruotsin kieleen.
Voiko olla rumempaa kieltä kuin ruotsi?
Tanska on rumaa ruotsalaistenkin mielestä, mutta jostain ihmeen syystä he eivät pidä omaa kieltään ollenkaan rumana, vaikka tanskan ja ruotsin ääntämys ovat poikkeuksellisen lähellä toisiaan. Ruotsalainen skånen murre on jopa enemmän tanskalaista kuin tanskan kieli itse. Yhteistä riikinruotsin murteille on että ne muistuttavat tanskaa ja ovat yleensäkin erittäin epäselviä kieliä.
Kielen tarkoitus on olla informaation välittäjä, mutta ruotsi ei siinä onnistu hyvin jos esim. puhelinlinja on huono tai ympäristö on meluinen. Tämän kuulee/näkee siinä että hurrit joutuu huutamaan 3:sen ratikassakin että pystyvät kommunikoimaan vierustoverin kanssa.
Alla on näytteitä ruotsin kielen rumuudesta ja epäselvyydestä YouTubessa. Näissä ruotsalaisten tekemissä näytteissä on oleellisena osana ruotsin kielen epäselvyys jota käsitellään osana aihetta. Tällaista kielen epäselvyyttä ei suomen kielen kohdalla tule mieleenkään käsitellä, koska kielen epäselvyys ei ole mikään ongelma suomen kielessä.
Carl Bildt - en ärans man (ironi)
http://www.youtube.com/watch?v=9Bd6PpIhWwU&feature=related
Carl Bildt pratar IT 1995
http://www.youtube.com/watch?v=Y5bYUpuU4p0
Skånska 21sek.
http://www.youtube.com/watch?v=B7mbE3OFVyg&NR=1
Skånska 37sek. maanviljelijä viljelee perunaa (suomeksi) ?? (päron)
http://www.youtube.com/watch?v=AkQ-tcX8LGo
Tarviiko skånea tekstittää ruotsalaisille? - Tarvii jos vain pystyy --- HAHAA!
http://www.youtube.com/watch?v=GcWUhtvCrnI
Esimerkki kuinka epäselvä kieli ruotsi on.
Sveriges skönaste dialekter runt om i landet
http://www.youtube.com/watch?v=xDAm3Rbt9Aw&NR=1
Ruotsalaiset itsekin ovat huomannet kuinka epäselvä heidän kielensä on.
http://www.youtube.com/watch?v=I44QieOjBXk&feature=related
Skånelaisia murteita - alkaa näytteellä 54sek. kohdalla.
Pang Prego - Skånska dialekter
http://www.youtube.com/watch?v=Wc3-AyPLa6I
Kuinka lausut Carl Bildt nimen? caRL ja biLDT!! Konsonananttijonot ovat aina niin rumia ja ihmiselle vaikea ääntää.
caRL ja biLDT !!?? Hohoijaaa.....
Voiko olla rumempaa kieltä?
Tanska on rumaa ruotsalaistenkin mielestä, mutta jostain ihmeen syystä he eivät pidä omaa kieltään ollenkaan rumana, vaikka tanskan ja ruotsin ääntämys ovat poikkeuksellisen lähellä toisiaan. Ruotsalainen skånen murre on jopa enemmän tanskalaista kuin tanskan kieli itse. Yhteistä riikinruotsin murteille on että ne muistuttavat tanskaa ja ovat yleensäkin erittäin epäselviä kieliä.
Kielen tarkoitus on olla informaation välittäjä, mutta ruotsi ei siinä onnistu hyvin jos esim. puhelinlinja on huono tai ympäristö on meluinen. Tämän kuulee/näkee siinä että hurrit joutuu huutamaan 3:sen ratikassakin että pystyvät kommunikoimaan vierustoverin kanssa.
Alla on näytteitä ruotsin kielen rumuudesta ja epäselvyydestä YouTubessa. Näissä ruotsalaisten tekemissä näytteissä on oleellisena osana ruotsin kielen epäselvyys jota käsitellään osana aihetta. Tällaista kielen epäselvyyttä ei suomen kielen kohdalla tule mieleenkään käsitellä, koska kielen epäselvyys ei ole mikään ongelma suomen kielessä.
Carl Bildt - en ärans man (ironi)
http://www.youtube.com/watch?v=9Bd6PpIhWwU&feature=related
Carl Bildt pratar IT 1995
http://www.youtube.com/watch?v=Y5bYUpuU4p0
Skånska 21sek.
http://www.youtube.com/watch?v=B7mbE3OFVyg&NR=1
Skånska 37sek. maanviljelijä viljelee perunaa (suomeksi) ?? (päron)
http://www.youtube.com/watch?v=AkQ-tcX8LGo
Tarviiko skånea tekstittää ruotsalaisille? - Tarvii jos vain pystyy --- HAHAA!
http://www.youtube.com/watch?v=GcWUhtvCrnI
Esimerkki kuinka epäselvä kieli ruotsi on.
Sveriges skönaste dialekter runt om i landet
http://www.youtube.com/watch?v=xDAm3Rbt9Aw&NR=1
Ruotsalaiset itsekin ovat huomannet kuinka epäselvä heidän kielensä on.
http://www.youtube.com/watch?v=I44QieOjBXk&feature=related
Skånelaisia murteita - alkaa näytteellä 54sek. kohdalla.
Pang Prego - Skånska dialekter
http://www.youtube.com/watch?v=Wc3-AyPLa6I
Kuinka lausut Carl Bildt nimen? caRL ja biLDT!! Konsonananttijonot ovat aina niin rumia ja ihmiselle vaikea ääntää.
caRL ja biLDT !!?? Hohoijaaa.....
1. Ruotsi on epälooginen kieli, poikkeukset tekevät kielen vaikeaksi oppia.
Ääntämys ei ole linjassa kirjoitusasun kanssa
'Allergi' lausutaan kuta kuinkin [allergii], mutta
'energi' lausutaan poikkeuksellisesti [enershii]
nimi Älvsjö (jokijärvi) lausutaan [eychöö]
'göra' lausutaan [jööra] 'Ö' kahdentuu 'öö'ksi
Jos kielessä ei ole riittävästi vokaaleja helpottamassa ääntämystä, ihminen joutuu tinkimään kielen ääntämisessä. Silloin sanoista jätetään pois tai lisätään jotain äänteitä ääntämisen helpottamiseksi. Se aiheuttaa eroavaisuuksia kirjoitusasuun verrattuna. Se taas tekee kirjoittamisen/lukemisen vaikeaksi koska kielen kirjoittaminen eroaa ääntämisestä. Ruotsin kielessä esiintyy paljon peräkkäisiä konsonantteja joka tekee kielen vaikeaksi ääntää ja oppia kirjoittamaan.
Ruotsin kielen Älvsjö - sanassa on peräkkäiset konsonantit lvsj - siis neljä konsonanttia peräkkäin, joka on aivan mahdoton sana ihmisen lausuttavaksi. Sanahan on suorastaan kaamea hampaattoman suhahdus. Täysin tyypillistä ruotsinkielelle.
Nordenskiöld - sanassa on seuraavat peräkkäiset konsonantit rd - nsk - ld
Wright - sanassa on seuraavat peräkkäiset konsonantit Wr - ght ja vain yksi vokaali!
2. Ruotsin kieli on köyhä kieli koska siinä ei ole edes sanoja kaikille ilmaisuille omaa sanaa. Ruotsin kielen rakenne on aivan järjetön ja se on kopioitu toisesta kielestä - saksasta. Saksan ja ruotsin kielessä verbi prepositio (tms.) muuttaa verbin merkitystä niin ettei sitä voi mitenkään loogisesti päätellä. Ruotsin sanat eivät muodosta mielleyhtymää ilmaisuun koska merkitys muuttuu sanayhdistelmässä täysin.
'se' = nähdä, katsoa
'upp' = ylös, ylhäällä, mutta 'se upp' = varoa.
Vaikka merkityksen olettaisi olevan 'katso ylös'.
'in' = sisään, sisällä
'ställä' = asettaa, mutta 'inställä' = lopettaa, keskeyttää
hålla på = olla tekemässä
ingripa = ryhtyä
angripa = hyökätä
begripa=käsittää ymmärtää
Mitäköhän tarkoittaa sanat fram-ställä, upp-ställä, på-hitta. Näitä epäloogisia sanayhdistelmiä on satoja. Kuinka niiden merkityksen voi löytää sanakirjasta? Kun katsot sanakirjasta molempien sanojen merkityksen ei se vastaa niiden yhteistä merkitystä.
3. Ruotsin kieli on rumaa koska siinä on paljon konsonantteja peräkkäin.
Se siitä ruotsin kielen kauneudesta. Eychöö (Älvsjö)
4. Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Se koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen saksaa helpommin.
5. Ruotsi on ei ole yleissivistävää, se on impivaaralaisuutta
Ruotsin opiskelu toimii yleissivistystä vastaan. Se haittaa monen tärkeämmän ja sivistävämmän kielen opiskelun. Ruotsin kieli on este mm. saksan oppimiselle. Ruotsin opiskelu ennen saksan opiskelua pitää kieltää lailla.
Suomalaisen kannattaa opiskella ensin saksaa joka paljon vaikeampana kielenä vaatii paljon enmmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa. Jos tekee päinvastoin jää saksan osaaminen huonolle tasolle eikä saksaa ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.
Muutenkin kannattaa opiskella saksaa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.
Entinen pääministeri Kiviniemi meni vuodeksi vaihto-oppilaaksi Saksaan oppiakseen saksaa ja siksi joutui käymään lukiota vuoden kauemmin. Entä jos hän olisi ruotsin sijaan voinut opiskella saksaa? Vaihto-oppilasvuodet ovat kalliita, aikaavieviä ja ne paljastavat pakkoruotsin mielettömyyden. Valimistumista hidastavat vaihto-oppilasvuodet ovat turhia kun pakkoruotsi poistuu.
6. Ei ole kielitaitoa osata suomen ruotsia, suomen ruotsilla ei pärjää edes Tukholmassa, koska suomen ruotsi ei ole edes portti ruotsin kieleen.
Jaa-a men kan man lära sig svenska så lätt som det lärs? ;)
Ruotsin taidosta on hyötyä jos hakee asiakaspalvelutöihin. Myös joissakin akateemisissa töissä arvostetaan ruotsin osaamista.
enemmän arostetaan jos osaa jotain vähän Suomessa luettua maailmankieltä, espanjaa ranskaa ym...
Nej, det är du som har fel!
1. Poikkeuksia on kielissä kuin kielissä, myös ruotsissa. Tosin poikkeuksia on ruotsin kielessä huomattavan paljon vähemmän kuin esim. englannissa tai ranskassa. Saksan ja ranskan kielen opiskelijana voin kuitenkin todeta, että ruotsia vaikeusasteeltaan on lähempänä kuitenkin saksa, mutta nehän ovatkin sukulaiskieliä.
2. Oletko ajatellut, että jotku saattavat sen sijaan pitää näitä sanayhdistelmiä mielekkäinä? Mielestäni on täysin järkveää, että eri etuliittellä saadaan toisenlainen merkitys sanalle. Ja tämä "se upp" taas kuulostaa järkevältä lainattuna englannista sanonnalle "watch out"
3. Jokaisesta kielestä löytyy sanoja, jotka aiheuttavat vieraskielisille ongelmia lausuja. Niin suomesta kuin ruotsista, myös saksasta ja englannista, puhumattakaan ranskasta.
4. Ruotsin kielen osaamista arvostetaan erityisesti asiakaspalvelutyössä, joka on lähinnä ainutta mahdollista työtä jota opiskelija voi tehdä. Tämän lisäksi ruotsin kielen osaaminen ja kulttuurin tunteminen ehdistää pohjoismaista yhteistyötä, joka tulee todenäköisesti tulevaisuudessa lisääntymään.
5. Ruotsin opiskeleminen päällekkäin saksan kielen kanssa ei minulla ainalaan tuottanut ongelmaa, sen sijaan jaksot, jossa minulle oli saksaa, ruotsia, englantia ja äikkää olivat virkistäviä lukuaine-painotteisten jaksojen rinnalla. Kulttuurituntemus ei myöskään ole koskaan huono asia.
6. Ruotsalaiset ovat itse sanoneet, että ymmärtävät suomalaisten puhumaa ruotsia lukuunottamatta suomenruotsalaisten puhumaa murre-ruotsia. Jos ollaan ihan realisteja niin "pakkoruotsilla" pärjää hyvin Ruotsissa ja kohtalaisesti Norjassa.
Mulla ihtellä avautu ruotsin kielen merkitys vasta lukioaikana sen jälkeen kun olin saanu muutaman viitosen kokeesta :D Ei siinä auttanu ku skarpata ja nytten oon hyvillä mielin menossa kirjotuksiin kun prelissä jäi muutama piste vaille Laudatur. Oon siis elävä todiste siitä, että KUKA TAHANSA VOI kyseisen kielen OPPIA. :)