Hae ammattikorkeaan, jossa valmistumisprosentti on 100. Sieltä saavat kaikki todistuksen, vaikka tentit ja tehtävät olisivat tekemättä. Ammattikorkeille nimittäin maksetaan vamistuneista. Raha ratkaisee.
kaikki valmistuvat
joistakin amkista
24589
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
En tajua mikä oli pointti ...
Missään ammattikorkeassa ei ole valmistumisprosentti 100% - tai jos näin jossain lukee, niin jossain on jotain väärin.
Parhaiten valmistutaan yleensä terveydenhuollon aloilta, koska niissä ei saa vakituista työpaikkaa ennen kuin on tutkinto. Valmistumisprosenttiin vaikuttaa tietysti myös, jos opiskelijat on valittu jo valmiiksi niin että ovat kyvykkäitä ja motivoituneita. Siksi parhaat valmistumisprosentit ovat suurten kaupunkien ammttikorkeiden terveydenhuoltoaloilla, joillakin jopa 100%.
Ammattikorkeat saavat 30% perusrahoituksesta valmistuneiden mukaan, mutta 70% perusrahoituksestakin sentään tulee aloituspaikkojen mukaan. Perusraohituksen lisäksi monilla amkeilla on muutakin rahoitusta esim. tuloksellisuuden perusteella, projekteista tai omistajakuntayhymiltä.
No, hei pelkkä provohan tuo viesti on. Jättäkää vaan huomiotta! Taas joku jolla on pieni mieli ja se - ja siksi ei muuta elämää...
No provohan tuo toki, mutta on siinä osa totuuttakin. Kaveripiirissä useita henkilöitä, jotka ovat tutkinnon viimeiset kurssit raapineet kasaan käytännössä puhumalla. Viimeiset kurssit on käyty menetelmällä "kun olisi enää tästä kiinni valmistuminen, niin eikö voisi saada jonkun hyväksiluetun tai etätehtävämahdollisuuden ". Toimii muuten erittäin tehokkaasti. Kirjekursseinahan noita tutkintoja pystyy käymään aika pitkälle etenkin AMK- tasolla.
Siis mitä tossa nyt on? Noinhan se menee yliopistossakin. Tottakai etänä voi suorittaa, jos lukee kirjallisuutta ja kirjoittaa siitä esseen tai tentin. Jos on vapaasti valittava kurssi, joka puuttuu, niin opintojen loppuvaiheessa siihen useinkin jo löytyy hyväksiluettavaa osaamista työkokemuksen vuoksi.
AMK:ssa ei ole läsnäolopakkoa kuten peruskoulussa tai lukiossa ... tärkeintä on että on riittävästi osaamista.
kyllä AMK:ssa on läsnäolopakko. Yliopistoissa ei ole.
Luehan amk-laki uudestaan. Ei ole läsnäolopakkoa. Tiedetään kyllä, että jotkut vanhat opistokääkät vaatii perusteetonta läsnäoloa teoriatunneilla ja jopa kyttää sitä, mutta se on laitonta.
Ja kyllä yliopistoissakin pitää käytännön syistä olla läsnä käytännön harjoitustunneilla, laskuharjoituksissa ym. jos niitä kuuluu tutkintoon.
kerrotko lisää tästä amk-lakijutusta?
Amk-laki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030352
4. Luku, 14§ ... Opiskelija saa ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella.
Amk-laissa ei määrätä opetuksen järjestäjää valvomaan poissaoloja tai opiskelijaa osallistumaan opetukseen. Läsnäolopakko on joittenkin opettajien keksimä, koska monet pelkää että heiltä loppuu työt jos opiskelijat ei tule tunneille vaan opiskelee asiat muulla tavoin.
Vertailun vuoksi
Perusopetuslaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628
7. Luku 26§ ... Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. (13.6.2003/477)
Jos oppivelvollinen ei osallistu tämän lain mukaisesti järjestettyyn opetukseen, oppivelvollisen asuinkunnan tulee valvoa oppivelvollisen edistymistä.
Meillä ainakin kasvatustieteellisesstä oli lähes jokaisella luennolla lsänäolopakko. Tiedekunnan säännöt olivat: luennot 80% sääntö ja harjoitukset 100%, esim; korvattava jos tuli kipeäksi.
Samaa on muillakin aloilla yliopistossa. Tietenkään kaikeilla kursseilla ei ole läsnäolopakkoa niinkuin ei ole ammattikorkeakoulussakaan.
Ihan totta? Millä vuosisadalla opiskelit? Meillä ei ollut ... siis 2000-luvulla ja Helsingin yliopistossa.
Tuntuu että osa on käsittänyt väärin akateemisen vapauden. Yliopistossa kurssin opettaja päättää sen, kyttääkö hän poissaoloja. Toki jollain tiedekunnilla voi olla yhteisiä sopimuksia. Monesti kursseilla on useampi suoritusvaihtoehto. Esimerkiksi kurssi tai kirjatentti.
Itse opiskelen Itä-Suomen yliopistossa ja luennot sekä laskuharjoitukset (opiskelen siis luonnontieteellisessä tiedekunnassa) ovat vapaaehtoisia. Ainoastaan kurssi/väli-kokeeseen on pakko osallistua, jos jotain suorituksia haluaa. Eipä siinä tehtävät ovat yleensä niin vaikeita, ettei niitä pysty tekemään jollei ole mukana luennoilla ja koe yleensä perustuu tehtäviin, joten ei oikein ole järkeä jättää niitä tekemättä.
Kieliopinnot ja pedagogiset opinnot ovat taas asia erikseen. Muistaakseni ruotsin kielestä sai olla korkeintaan 20% pois tunneista.
No onpa älytöntä tuo ruotsi. Meillä Helsingissä ruotsin kurssin sai kuitata tenttimällä: jos oli tarpeeksi hyvä kielitaito valmiiksi, ei tarvinnut ollenkaan osallistua kurssille. Tenttimällä saa tehdä muitakin kuin kielikurssseja, ja olen tehnyt aika paljon opintoja kirjatentteinä itsekin, mutta sitä vartenhan yleensä kai ollaan opiskelemassa, että saataisi kuunnella luentoja myös.
Helsingin yliopistossa ja Haaga-Heliassa on tosi iso ero ainakin näissä poissaolokäytännöissä.Yliopistolla saa yleensä mennä ja tulla miten haluaa ja suoritus tulee kun olet tehnyt tentin. Haaga-Heliassa kytätään tosi tarkkaan oletkoistunut luokassa tarpeeksi, vaikka opetus on välillä niiin tylsää ja turhauttavan lapsellista, että mieluummin tekisi suurimman osan kursseista kirjatenttinä nopeasti pois. Onneksi kuitenkin yliopistolla suoritetut asiat saa hyväksilukuna tai ahotina. Tein siis ruotsin kurssin yliopistolla tenttimällä ja sain siitä hyväksiluvun H-H:ssa.
Minusta tuntuu, että Helsingin yliopistossa pidetään kaikista tiukemmin kiinni vanhoista akateemisista perinteistä. (Läsnäolot vapaaehtoisia, akateeminen vartti jne.) Toki onhan sielläkin jo poikkeuksia.
Nykyinen kulttuuri on muuttunut niin paljon entisistä ajoista, että läsnäolopakot lisääntyvät. Opiskelija-aines on aiempaa heikommin motivoitunutta.( Koskee sekä amkta, että yliopistoja.( Yliopistoissa usein tarjotaan kuitenkin kirjatenttivaihtoehto, jolloin ei tarvitse kuin lukea kirjat ja mennä tenttiin.
Tiedekunnissa on myös eroja. Ehkä oikis on vanhakantaisin. Mutta kaverini lukee oikeustieteitä ja siellä on läsnäolopakot luennoilla.( Mutta niitä on vähän.). YTK:n puolella vakavasti on harkittu luentopakkoja, koska opiskelijat eivät tule tärkeillekkään luennoille eivätkä opi kurssin asioita.
Suurin osa opeteltavista asioista on sellaisia, että ne tosiaan voi oppia muualla jopa paremmin kuin luentosalissa istumalla.
Vaikka HY ehkä on vanhakantaisin (paitsi ehkä ÅA ja UTU myös), niin HY on myös kiistatta paras yliopisto Suomessa, ja pärjää kansainvälisissä rankingeissa ylivoimaisesti parhaiten.
Oma mielipiteeni on että läsnäolopakon taustalla on epävarman ja heikon opettajan pelko töittensä loppumisesta. Opettajalle kelpaa tentissä vain ne asiat ja siinä muodossa kuin hän on itse luennoilla sanonut. Muualla ei voi oppia mitään kuin maaseutuyliopiston luentosalissa, tai jos oppii, niin se on väärin, onhan?
Helsingissä on motivoituneita opiskelijoita. Toki niitä on muuallakin, mutta myös minä olen kärsinyt maaseutuyliopistossa noista ei niin motivoituneista henkilöistä. Ryhmätyöt eivät aina onnistu. Silti niihin halutaan osallistua, eikä mennä tekemään tenttivaihtoehtoa jne. Monesti ennen tentiä kuulee kun opiskelijat kehuvat kilpaa kuinka aloittivat vasta eilen tenttiin luvun ja ei jaksanut käydä luennoilla. Kuinkahan pärjään...(naurua). Ymmärrän Niinistön kantaa pressanvaalikeskustelussa siitä, että maisterin tutkinnolle pitäisi palauttaa sen vanha arvostus.
Minkähänlaista meno on maaseutu ammattikorkeissa?
Kyllä ainakin Diakin Oulun yksikössä kaikki, ihan kaikki valmistutetaan. Kun lopussa tekee tehtävät niin saa hyväksynnät.
Poimittu:
>>Kirjekursseinahan noita tutkintoja pystyy käymään aika pitkälle etenkin AMK- tasolla.
Sanopas muuta. Sitä paitsi pystyyhän parhaissa yliopistossakin tekemään suorituksia ilman läsnäolopakkoa.
Mikä on siis ongelma, jos esim. Oulun Diakissa pidetään huolta opiskelijoiden valmistumisesta ja tarjotaanloppuvaiheessa rästiin jääneiden kurssien suorittamiseksi muita vaihtoehtoja osoittaa osaaminen, esim. tehtävien avulla. Jos osaa tehdä ne tehtävät, osaa myös ne asiat.
Olisi hyvä, jos luentopakoista luovuttaisi ja teetettäisi enemmän etänä tehtäviä, niin paljon useampi voitaisi hyväksyä opiskelijaksi. Ehkä voitaisi ottaa jopa kaikki halukkaat, kuten avoimessa amkissa?
Minä uskon ja itseasiassa siihen onkin jo menty aikuispuolella. Tällä hetkellä työkokemuksella pystyy korvaamaan korkeakouluopintoja. Tämä käytäntö on sekä yliopistojen maisteriohjelmissa että ammattikorkeakoulujen aikuistenpuolella.
Koulutuspolitiikassa selvänä tavoitteena on lisätä korkeakoulutusta, joten se palvelee tätä tavoitetta. Suomessa tosiaan kukaan ei jää nykyään rannalle korkeakoulusta.
(Mutta sitten on se pieni nihilisti joukko, joka olisi pienentämässä korkeakoulutettujen määrää. Esim. Sauli Niinistö.)
Mitä tarkoitat: Suomessa tosiaan kukaan ei jää nykyään rannalle korkeakoulusta?
Fakta juttu on, että Suomessa korkeakouluihin pääsee joka kevät noin 1/3 hakijoista. Tarkoittaa, että 2/3 hakijoista jää rannalle.
Opetusministeri Jukka Gustaqfsson on demari - opetusministeriö on pienentämässä korkeakoulupaikkojen määrää. Mitä tekemistä Sauli Niinistöllä on tämän kanssa?
Lisätään tuohon määrään aikuiskoulutus. Kyllä kaikki halukkaat pääsevät. Onhan jokavuosi täydennyshaussa paljon paikkoja jonne ei hakijoita riitä. Tilastoilla voidaan kikkailla niin paljon kuin halutaan. Suomessa korkeakouluihin päästään jopa varasijalta 300.
Täydennyshakuun jää yleensä satunnaisia hajapaikkoja syrjäseutujen amkeihin. Parhaimmillaan täydennyshaussa voi olla 200 - 250 paikkaa ja ne ovat viime vuosina menneet kaikki. Ei täydennyshaku mitenkään ratkaise 30 000 hakijan sijoittamista koulutukseen.
Aikuishakuun ei voi suurin osa osallistua, kuten hyvin tiedät.
Tunnen henkilökohtaisesti monta kaveria pääkaupunkiseudulta, jotka eivät ole päässeet mihinkään koulutukseen, vaikka ovat hakeneet, eikä heillä ole kaikilla edes kovin huonot paperit. Tuntuu ikävältä, kun joku väittää, että muka kaikille olisi koulutuspaikka, koska ei vaan ole.