Atk Kuopio

Olen itse Joensuusta, mutta samaan yliopistoonhan Kuopionkin kampus kuuluu ja täällä tietojenkäsittelytieteeseen pääsee aika helposti. Jos sinulla on C:n paperit, kannattaa käydä vielä pääsykokeissa mutta tuskin paljoa niistä pisteitä tarvitset (jos ollenkaan). Itse sain lyhyen matematiikan L:stä ja englannin E:stä 55 pistettä ja tarvikohan 40 pistettä että pääsi sisälle.

Sitten saat pisteitä vain äidinkielen tai vieraan kielen arvosanasta seuraavan taulukon mukaan:

L = 30
E = 25
M = 20
C = 15
B = 5
A = 0

Jos paras arvosanasi on C, saat 15 pistettä ja tarvitset siten valintakokeesta arviolta ainakin 50-60% pisteistä. Maksimipisteet kokeesta on 50.

Eipä taida onnistua :(

Ei minulla ole sitten mitään mahdollisuuksia päästä yliopistoon :'( Minnekään muualle en voi lähteä, Kuopiossa on mielenterveydellisistä syistä pysyttävä enkä muutenkaan pystyisi tässä vaiheessa elämää itsenäistymään. Ympäristötiede on toinen vaihtoehto, mutta siellä tulee kemiaa ja fysiikkaa joista en ymmärrä mitään.

Olen kyllä aika surkea ihminen kun en osannut suunnitella kirjoituksia oikein. Tarkoitus oli vielä jatkaa ensi syksynä ja kirjoittaa matikka toinen reaali, mutta kun kirjoitin paperiin sellaset merkinnät joilla valmistun jo tänä keväänä. Ja noissa minun papereissakaan ei ole mitään järkeä. Toisaalta, en olis varmasti matikasta saanut kuin A:n tai korkeintaan B:n joten apuja sieltäkään ei ratkaisevasti olis tullut.

En kestä tätä, elämästä menee vain vuosia hukkaan ja mielisairaus pahenee. En tiedä onko muuta vaihtoehtoa kuin itsemurha, jos en pääse tänä keväänä yliopistoon. Koska mikään muu ei minulle kelpaa.

Miksi haluat yliopistoon, mitä haluat sieltä? Haluatko varmasti opiskella tietojenkäsittelyä vai käyttää sitä vain pääsylippuna yliopistoon? Oletko harkinnut muita kouluja?

Sanon vielä, että jos sinun täytyy saada vain 50% koepisteistä, siihen on vielä hyvät mahdollisuudet. Kokeessa on kolme tehtävää, joista pitää tehdä kaksi. Ei kannata luovuttaa!

Vuonna 2007 pääsin Kuopion yliopiston tietojenkäsittelytieteen linjalle B:n papereilla. Ei tarvinnut käydä pääsykokeissa.

Tämä on faktaa.

Joo-o.. Voin sivistää sinua sen verran, että yliopistotutkijan palkka ei TODELLAKAAN ole kummoinen, ei vielä tohtoriksi valmistumisen jälkeenkään, saati ennen sitä. Valmistuminen tohtoriksi kestää keskimäärin 10vuotta (ensin maisteriksi 5v, siihen päälle tohtoriopinnot ja tutkimus), joten palkka on SURKEA verrattuna moneen muuhun alaan, jos lasketaan kokonaisansioita vuosien varrelta (opiskelijanahan ei juuri rahaa jää säästöön...). -Ja yliopistoltahan ei myöskään vakipaikkoja jaella, ainoastaan lyhyitä määräaikaisia pestejä alkaen 1kk mittaisesta ylöspäin. Omaakin rahoitusta voi yrittää hakea, mutta kilpailu on todella kovaa, -ja jos rahoitusta taas ei saa, niin professorin paikka ei aukea ikinä..

Eli mitä voisimme oppia. Kannattaa miettiä tarkkaan, mitä haluaisi OIKEASTI tehdä työkseen, eikä mitään statusta "yliopistoopiskelusta" -joka ei mielestäni nyt ole kovin kummoinen asia. Työssä kun pitäisi kyetä viihtymään sinne eläkeikään asti, ja jos ala ei ole oma ja kilpailu kovaa, niin vaikeaa tulee olemaan...

Ymmärrän, kiitos paljon kaikille tiedoista. Huomenna on sitten tietojenkäsittelyn koe ja jännittää kovasti... Kävin jo yhteiskuntatieteissä ja sekin tuntui menevän hyvin. Sosiaalipsykologian kirjan luettuani kävi selväksi, että myös se voisi olla ala jota mielelläni opiskelisin.

Rahaa on säästössä ja sitä jää tulevaisuudessakin, ei tarvitse huolehtia. Saan asua vanhempien nurkissa niin kauan kuin haluan ja jo nyt sairauspäivärahoista, kuntoutusrahoista yms. on kertynyt tuollaset mukavat 20000€ säästöön. Riittääkö rahoitukseen? Mutta, sehän kasvaa tuosta ainakin 50000 asti kunhan olen tohtoriksi valmistunut...

Olen ensinnäkin todella epävarma siitä, kykenenkö koskaan tekemään töitä aspergerini tai mielisairauksieni vuoksi vai onko minun haettava eläkkeelle ajoissa. Jos johonkin kykenen niin teoreettiseen pohdiskeluun, laskeskeluun ym. ja sitä yritän etsiä yliopiston kautta. Myös statussymbolit kiinnostavat.