Luin venelehdestä testin jossa esiteltiin T-kölin sopimattomuutta matkaveneisiin Suomen saaristo-olosuhteissa. Ajatuksia kellään miksi köliin yleensä tehdään T-ratkaisu veneisiin jotka eivät ole tarkoitettu kilpakäyttöön?
T-köli
Verkot mukaan
27597
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Katson perheveneiden T-kölien olevan samanlaista ostajien mielikuviin vetoamista kuin muidenkin racing-veneiden piirteiden imitaatiot. Pitää olla leveä avoperä, koska avotilaan kaatuvat aallot tyhjenevät nopeasti. Pitää olla pystykeula koska se pidentää vesilinjaa, vaikka tekee keulan kiinnittämisen saaren rantaan vaikeammaksi. Pitää olla kaksi rattia. ....
Eikö ole kivampi harjoitella purjehtimista tai retkeillä perheen kanssa saaristossa, kun tietää/kuvittelee omistavansa ns. racing-potentiaalia?
Pitää olla kaksi pientä rattia, jotta niiden välistä voi kulkea perään ja siitä laiturille. Racingiin asennetaan yksi iso ratti, jota joutuu kiertämään laiturille halutessa, mutta ohjaustuntuma on hyvä. VOR-veneissä ja muissa vastaavan kokoisissa on sitten kyllä pari isoa rattia, mutta eri syistä.
No jos katsastuksessa todetaan, että veneen pitää olla varusteltu sille vesialueelle jossa sitä käytetään niin eikös noi kaikki "mielikuvamaailman" mainitsemat piirteet heikennä veneen suorituskykyä saaristossa?
Suurimpaan osaan veneistä kävis pinnakin mutta jos on pienenä lukenut Rasmus-nalleja niin pitää olla ruori. Onneksi nyttemmin on kehitetty myös taittuvat ruorit mutta jos on "hardcore" "avomeriseilori" kun "kissat" tulevat "yökerhon" jälkeen "drinksuille" "Hangossa" niin pitäähän sitä olla oikea "kilpavene" tai muuten ei "saa" kun "kissat" saattavat pitää "pyrkyrinä" tai "aloittelija" koska kyseessähän on vuokravene jos siihen mahtuu sisään kaksistaan.
No, 2-ruoriset veneet on sitten toisen kehityksen tulos ja "avomeriveneessäsi" varmaan se tärkein varuste. Brouchailuahan kaksikaan ruoria ei pysty ehkäisemään kun joka tapauksessa vene heittää voltin jos kallistusta on niin paljon ettei keskellä olevasta ruorista mitään näkisi.
Pystyt keulat on ihan ärhäkkään näköisiä kunnes järki voittaa ja niille hommataan omat hönöt fendarinsa edes laituritömähdyksiä estämään kun seisomakorkeuden vuoksi pinnalla kelluva "plaanaava" runko on niin korkea ettei kannelta ehdi ajoissa laiturille.
Avoperät.. no, kun kerran ollaan ekstriimeillä vesillä Nauvon ja Korpströmin välillä niin mitään ei kannata jättää sattuman varaan. Tutun skandiveneessä tuli aalto sisään kaukaloon ekan kerran 20 vuoteen viime kesänä ja tuumaili että menihän siinä viitisen minuuttia ennenkun vesi oli ulkona. Reviirinä tuolla veneellä on tosin koko Itämeri joten se oli varmaan sattuma vaan.
...ja tämä kaikki siis päälleliimattuna sen jälkeen kun veneeseen on ahdettu kaks kylppäriä, kolme 2-hengen hyttiä, telkkarit, mikrot ja muut vermeet. Koko lotja on myös raskas kun synti kun on kätevät reivi-isot ja siinä sivussa tuli vähän tukevat profiilitkin joita ei oikein pysty säätämään joten reivataan silloinkin kun ei tarvis. Vastatuuleen tietty koneella kun kukaan ei jaksa sitä ravaamista ruorilta toiselle, oikeastaan tulee aina painettua sitä autopilottinappia, onhan rullapurjeiden kiskomisessakin oma vaivansa kun vaimo ei oikein tykkää jos "sun harrastuksissas" merellä menee pitempään kun rannan lannehuivimyymälöissä.
Ja kun koko laiva on niin leveä että aamuyhdesästä mennään minuuttiaikataululla partaan höhötellen kryssivien "vanhojen konstruktioiden" ohi kohti seuraavan sataman viimeistä vapaata paikkaa. Siinä kaukalossa Larssenia lipitellessä on sitten hyvää aikaa tuhahdella kun kapeampia veneitä tulee vaivoiksi pitkin iltaa molemmin puolin ja joka väliin ja saunassakin puhuvat jotain purjehduslomasta ja siitä kuinka bensaa on menny vasta kannullinen vaikka ollaan jo kotimatkalla.
Mutta juu, kysykää vaan lisää T-köleistä "racing"-veneissä...
Olipas katkeraa avautumista. Ottahan se pumpun päälle, kun uudet veneet paitsi liikkuvat liukkaammin ja ovat kaikin puolin mukavampia vapaa-ajanvietossa, vielä näyttävätkin uusilta. Nyt sokea Reettakin hoksaa, jos uskaltautuu päivänvalossa ihmisten ilmoille vanhemmassa matolaatikossa. Ja illemmallahan ne laiturit olivatkin jo täynnä...
Juu, kannattaa panostaa moottoriin jos vauhtiraitaraaserillasi mielit laituripaikalle ennen urheiluruutua.
Matolaatikoitakin varmaan jossain käytetään mutta meillä Suomessa on onneksi vielä kunnon veneet joilla ei ole tarvinnut ilmaantua kapoiselle paikalle kun vasta saunavuoroille.
"Suomessa on onneksi vielä kunnon veneet joilla ei ole tarvinnut ilmaantua kapoiselle paikalle kun vasta saunavuoroille. "
Jos saisit valita, tuskin ottaisit H-35:sta. jos samaan hintaan saisit elan 350 veneen.
http://www.youtube.com/watch?v=vbhIQUqsJUs
Tuosta avautumisesta ei kyllä muuta johtopäätöstä voi tehdä kuin, että köyhyytesi ahdistaa sinua. Et ole onnellinen vanhassa veneessäsi; jos olisit, eivät muiden tekemiset sinua häiritsisi tai edes kiinnostaisi. Mutta kun vanha veneesi ei ole aito toiveidesi täyttymys vaan resurssipulan aiheuttama pakko, niin katkeruus velloo mielessäsi.
Ehkä sinun olisi viisaampaa myydä koko kapistus ja ostaa koko rahalla mielialalääkkeitä. Onneksi suurin osa vanhoilla veneillä seilaavista on veneisiinsä tyytyväisiä eikä suuremmin korvaa lotkauttele, vaikka isompi menisikin ohi.
"Pitää olla leveä avoperä, koska avotilaan kaatuvat aallot tyhjenevät nopeasti."
Itämerellä retkipurjehduksessa avoperä on ennemminkin kätevä uimataso. Lapset halusivat uimatason ja sitten me ostimme avoperäisen nopean purjeveneen, joka on koko porukan mieleen.
Veneen suunnittelu on aika monimutkainen kokonaisuus. Veneen painopiste, märkäpinnan sijainti, maston sijainti, sisustusratkaisut yms. kaikki vaikuttavat toisiinsa. Nykyään tehdään paljon veneitä, joissa ei käytetä genuaa. Tällainen riki on ilman muuta retkeily- ja saaristokäyttöön oivallinen. Pienentyvää keulapurjetta kompensoidaan sitten siirtämällä mastoa taaksepäin. Ja kun masto siirtyy taaksepäin, pitää helposti myös kölin märkäpinnan siirtyä taaksepäin, jotta balanssi säilyy. Ja sitten kun köli siirtyy taaksepäin, niin vene olisi liian takapainoinen, mutta tämä kompensoidaan T-kölillä, jossa painopiste on märkäpintaan verrattuna edempänä kuin tavallisessa bulbikölissä. Tämä nyt on yksi mahdollinen selitys. Sinänsä uskon kyllä itsekin, että aika paljon on merkitystä tuolla "mielikuvapuolella", eli T-köli jostain syystä "myy hyvin".
Meniköhän trendin kuvaus oikein? Eikös mastoa ole siirretty eteenpäin keulakolmion pienetyessä ja isopurjeiden suurentuessa sitten 70-luvun isojen genuoiden ja vähäisten isopurjeiden. Köli sitten seuraa purjepinta-alan siirtyessä kun molempien keskus on lähes päällekäin.
Meni trendin kuvaus oiken, nykyisissä fokkaveneissä masto on selvästi taaempana kuin genoaveneissä. Fokkaan ei muuten saada tarpeeksi pinta-alaa, jolloin kevyen tuulen ominaisuudet kärsivät.
Esim:
Genoavene:
http://www.fortuna-yachting.com/boats/images/sailing-boat/3-cabins/first367-1.jpg
Vastaavan kokoinen fokkavene:
http://img166.imageshack.us/img166/2836/mm35od3gr3.jpg
Oli se trendi miten päin vaan, niin pointti oli se, että noin vain ei voi valita, että ottaisinko T-kölin vai bulbikölin, ottamatta huomioon venettä kokonaisuutena.
"ottaisinko T-kölin vai bulbikölin, ottamatta huomioon venettä kokonaisuutena. "
Niin juuri, gph luku on ainoa joka ratkaisee matkapurren valinnssa.
http://www.orc.org/clubcert.htm
Fokkaveneen linkki ei aukene mutta otetaan vertailuun näillä sivuilla suositun Bavarian mallistosta samaisen Farrin design 36 cruiseri. Kuvasta päätellen on "fokkavene" mutta masto on tosi edessä. Ilman mittanauhaa ei selviä. Viittasin 70-l ior-veneisiin, joissa iso olisi vastaavasti ollut n.20-25m2 ja 150%Lp genoa noin 45m2.
Maston paikan siirtyminen on kaukana kölikinasta-sorry!
Tässä pitää tietysti muistaa sekin, että Suomen saaristo on aika poikkeuksellinen ja markkina-alueenakin melko marginaalinen.
Karilleajokuormat ovat alhaisemmat, kun isku kohdistuu pienelle alalle pehmeään lyijybulbiin eikä lujaan ja jäykkään teräsevään, kuten L-kölissä usein käy.
T-köli ei väännä evää, eikä kölin ja rungon liitos saumaa, kuten L-köli tekee.
Mielikuvamarkkinointi.
Naurettavaa väittää lyijyköliä pehmeäksi karilleajossa
Lyijyn muodonmuutos matka on karilleajossa samalla muodolla kymmenkertainen teräkseen verrattuna. Lyijy kun on teräkseen verrattuna pehmeää. Bulbin lyijyssä voi myös käyttää selvästi pehmeämpää seosta kuin lyijyevässä.
Lisäksi bulbilla on vähemmän poikkipintaa osumakohdassa kuin evällä, mikä sekin lisää muodonmuutoksia, ja siten pienentää voimaa.
Kippiköli on pehmeä karilleajossa, ei lyijyköli, eikä pitkäköli.
Lyijyn seosten lujuuksista :
http://www.ldaint.org/UserFiles/File/factbook/chapter2.pdf
http://www.matweb.com/search/DataSheet.aspx?MatGUID=8827c07d9faa4f33aeb6b48579cfaf8d&ckck=1
Puhtaalla lyijyllä vetomurtolujuus noin 10 MPa, kaupallisilla lujittamattomilla seoksilla 11MPa -17MPa, mutta 99.99% lyijyllä on todettu viruvan jo 0.7MPa jännityksellä.
Alemman linkin lujitetulla seoksella, jossa lyijyä 81% ja antimonia 16% myötölujuus 10MPa ja vetomurtolujuus 71 MPa, harvasta kölistä näin lujaa seosta löytyy.
Lyijy siis todellakin on pehmeää.
Teräksillä myötölujuus vaihtelee välillä 300 MPa ... 2600 MPa, joista lujimpia ei todellakaan löydy köleistä.
Ja kölipulttien lujuudesta tietoa vaikka tästä :
http://www.bssa.org.uk/topics.php?article=127
M12 - 80 leikkauslujuus on 32.4 kN pulttia kohden, joten jo kolmella tuollaisella kestää yli 90kN, mikä tuossa toisessa ketjussa väitettiin maksimiksi kölistä runkoon siirtyväksi leikkausvoimaksi. Teräsevään ylemmäs tulleet osumat kiveen siis tuottavat huomattavasti suurempia voimia evästä runkoon, mikä helposti johtaa suurempiin momentteihin kuin osuma lyijybulbin kärkeen.
T-kölillä todennäköisyys osumaan teräsevän alaosaan jää mahdollisimman pieneksi, eli kaikkein pahimman törmäystyypin todennäköisyys on alhainen.
Mikäli bulbin lyijyssä olisi edes etuosassa pehmeää 99% lyijyä, eikä antimonilla lujitettua seosta niinkuin lyijyevissä, olisivat karilleajokuormat jo tavallista lyijyevää pienempiä.
Ne ei se ihan muovailuvahaa ole. Vrt esim veden kovuutta 100km/h vauhdissa.
Tällä foorumeilla puhutaan purkkareista.
Niistä harvoista jotka kulkee 100 km/h ei missään ole painoköliä lainkaan, eikä siis T-köliäkään.
Noissa linkeissä muuten suuremmalla nopeudella testattaessa lyjyn lujuus oli alempi.
Puhdas lyijy on todella aika muovailuvahaa, köleissä vaan yleensä on lujitettua seosta, mutta bulbissa voitaisiin käyttää heikompaa kuin evässä. Bulbin nokassa jo ihan sitä lujuudeltaan "muovailuvahaa vastaavaa".
Suomalaisen kölivenekaluston tyypillinen karilleajo nopeus on maximissaan 4 m/s ja useimmat pohjakosketukset tätä selvästi alhaisemmasta vauhdista.
Kivien seassa ei todellakaan kannata kaahata oikeasti nopealla veneellä vaikka olis kippikölillä.
Olen viisi vuotta ajanut T-köliä, enkä löytänty siitä mitään ongelmaa tai harmia. Minulle on ihan sama mitä siellä veden alla on, jos kerran toimii. Eväkölinä sen tuli olla paljon syvempi kuin T-kölinä, jossa massa saadaan kohdistuksesti mahdollisimman syvälle. Oletan, että T-kölit toimivat purjehtimien kannalta moderneissa veneisä optimalisesti kun ovat yleistymässä usealla valmistajalla
http://mojo.flyg.kth.se/lws/education/courses/SD2413/keel.html
Kilpakäyttöön tarkoitettujen veneiden suunnittelusta voi ottaa oppia myös matkakäyttöön suunniteltuihin veneisiin.
Yhtä hyvin nuo periaatteet sinne sopii, kun ymmärtää erot T ja L kölien välillä.
http://www.sponbergyachtdesign.com/Keel and Rudder Design.pdf
http://www.sponbergyachtdesign.com/Keel and Rudder Engineering.pdf
http://www.sponbergyachtdesign.com/Articles.htm
Kölejä ja peräsimiä
asiallinen juttu köleistä - on sivun loppupuolella
http://www.rycv.yachting.org.au/site/yachting/rycv/downloads/Autum08.pdf
Juu, ja jatko jutusta löytyy tästä :
http://www.rycv.yachting.org.au/site/yachting/rycv/downloads/winter08.pdf
Ekan jutun väitettä siitä, että pulttien sijainnilla pohjan jäykisteisiin olisi merkitystä ei kuitenkaan perusteltu siinä jutussa mitenkään. Mikäli aluslaatta on tarpeeksi jäykkä ja ulottuu koko jäykisteväliin styyrpuurista paapuuriin, jakaa laatan reuna kuormat jäykisteisiin ihan samalla tavalla riippumatta pultin paikasta. Mikään ohkainen teräslaatta ei tietenkään tähän pysty, mutta tarpeeksi paksu pystyy materiaalista riippumatta.