Millä katsotte laatukuvianne

Jos kuva on otettu hyvillä välineillä hyvissä olosuhteissa, olettaisin sen olevan teknisesti hyvälaatuinen, kuten diakuvat näyttivät olevan filmiaikaan.
Mielestäni nykyisillä kuvan toistomenetelmillä kuvan laatu ei näytä kovinkaan hyvältä. Suurella rahalla varmaan saa lähes mitä tahansa, mutta harvalla kai sellaisia laitteita on kotona.

Itse katselen eniten kuvia 27 tuuman Full HD-tietokonenäytöltä (about € 500 hintaluokka) tai 42 tuuman LG telkkarista (Full HDsekin). Ei niistä löydy diakuvan loistoa.

Digisuttua? kirjoitti:

Jos kuva on otettu hyvillä välineillä hyvissä olosuhteissa, olettaisin sen olevan teknisesti hyvälaatuinen, kuten diakuvat näyttivät olevan filmiaikaan.
Mielestäni nykyisillä kuvan toistomenetelmillä kuvan laatu ei näytä kovinkaan hyvältä. Suurella rahalla varmaan saa lähes mitä tahansa, mutta harvalla kai sellaisia laitteita on kotona.

Itse katselen eniten kuvia 27 tuuman Full HD-tietokonenäytöltä (about € 500 hintaluokka) tai 42 tuuman LG telkkarista (Full HDsekin). Ei niistä löydy diakuvan loistoa.

Lue lisää

Ei kuvan laatua voi päätellä laitteista vaan siitä, miltä se näyttää. It's the bottom line that ounts. Unohda ne diakuvat, nyt eletään digiaikaa. Oletko terävöittänyt kuvia? Onko näkösi ko. etäisyydelle kunnossa?

okaro kirjoitti:

Ei kuvan laatua voi päätellä laitteista vaan siitä, miltä se näyttää. It's the bottom line that ounts. Unohda ne diakuvat, nyt eletään digiaikaa. Oletko terävöittänyt kuvia? Onko näkösi ko. etäisyydelle kunnossa?

Lue lisää

Kyse lienee ihan siitä, että näiden yleisimpien näyttölaitteiden laatu ei pärjää kunnolliselle diaprojektorille. Ei siinä terävöitykset tai paremmat silmälasit auta.

"Ei kuvan laatua voi päätellä laitteista vaan siitä, miltä se näyttää. " Näinpä. Osaatko kertoa, mikä olisi se tavalliselle kuluttajalle kotikäyttöön sopiva esitystapa jolla (digi)kuva näyttäisi hyvältä?

Eikä niitä diakuvia kannata unohtaa, jos kamerat ja projektorit kotoa löytyy ja diaa tykkää kuvata.

... kirjoitti:

Kyse lienee ihan siitä, että näiden yleisimpien näyttölaitteiden laatu ei pärjää kunnolliselle diaprojektorille. Ei siinä terävöitykset tai paremmat silmälasit auta.

"Ei kuvan laatua voi päätellä laitteista vaan siitä, miltä se näyttää. " Näinpä. Osaatko kertoa, mikä olisi se tavalliselle kuluttajalle kotikäyttöön sopiva esitystapa jolla (digi)kuva näyttäisi hyvältä?

Eikä niitä diakuvia kannata unohtaa, jos kamerat ja projektorit kotoa löytyy ja diaa tykkää kuvata.

Lue lisää

Jos kuva näyttää suttuiselta, niin silloin vika on muussa kuin näyttölaitteen rajoissa. Näyttölaitteen rajat tuovat kuvaan keinotekoista terävyyttä. Tästä syystä moni valitti taulu-TV:iden kuvaa suttuiseksi, kun oli tottunut pieniarkkuiseen putki-TV:hen. Jos taas haluaa katsoa yksityiskohtia, digikuvassa se on helppoa.

Oletko aloittaja? Koko juttu alkaa haistaa trollaukselta.

Selvä valtaosa myytävistä tietokoneista on läppäreitä ja niissä resoluutio on paljon pienempi. Muutenkin katselu on siirtynyt erilaisiin mobiililaitteisiin. Ei oe mitään mystistä silmän erottelukykyä mitattuna pikselimäärässä, se on ihan kiinni näytön koosta ja katseluetäisyydestä.

Monilla tuntuu ajatus olevan kamalan tekniikkakeskeisitä. Ei vanhoja kuvia katsota tekniikan takia vaan niiden aiheiden takia. Ei ne vanhat filmikuvatkaan välttämättä kovin laadukkaita ole. Usein tallessa on pieni rypistynyt ja tahriintunut mustavalkokopio.

Mikä on se silmän erottelukyky, miten se määritellään?

Kuvaa katsoessaan ihminen tavallaan skannaa kuvaa. Silmät tarkentavat pieneen osaan kuvaa kerrallaan ja aivot muodostavat siitä kuvan, sen jälkeen silmät tarkentavat johonkin toiseen kohtaan ja aivot täydentävät aikaisemmin saatua kuvaa. Ja tämä tapahtuu yleensä ihan tiedostamatta...

okaro kirjoitti:

Selvä valtaosa myytävistä tietokoneista on läppäreitä ja niissä resoluutio on paljon pienempi. Muutenkin katselu on siirtynyt erilaisiin mobiililaitteisiin. Ei oe mitään mystistä silmän erottelukykyä mitattuna pikselimäärässä, se on ihan kiinni näytön koosta ja katseluetäisyydestä.

Monilla tuntuu ajatus olevan kamalan tekniikkakeskeisitä. Ei vanhoja kuvia katsota tekniikan takia vaan niiden aiheiden takia. Ei ne vanhat filmikuvatkaan välttämättä kovin laadukkaita ole. Usein tallessa on pieni rypistynyt ja tahriintunut mustavalkokopio.

Lue lisää

"Ei oe mitään mystistä silmän erottelukykyä"

Viittaan tässä Sweeneyn pohdintaan aiheesta:

"Sweeneyn mukaan perusvaatimus on täyttää ihmissilmää vastaava 30 megapikselin kuva noin 70 FPS:n ruudunpäivitysnopeudella, jossa 30 megapikseliä vastaisi 16:9-kuvasuhteella 7300x4100-resoluutiota."
http://muropaketti.com/fotorealistiseen-pelaamiseen-on-viela-pitka-matka

Tuosta voi päätellä, että ihmissilmässä todellakin on erottelukyky ja joku on sen määritellyt 30 megapikseliin.

"Selvä valtaosa myytävistä tietokoneista...."

Jos joku laittaa tuhasia euroja kameraan objektiiveihin, en oikein jaksaisi uskoa, että katselee niitä 200 euron monitorilta.

Silmän erottelukyky? kirjoitti:

Mikä on se silmän erottelukyky, miten se määritellään?

Kuvaa katsoessaan ihminen tavallaan skannaa kuvaa. Silmät tarkentavat pieneen osaan kuvaa kerrallaan ja aivot muodostavat siitä kuvan, sen jälkeen silmät tarkentavat johonkin toiseen kohtaan ja aivot täydentävät aikaisemmin saatua kuvaa. Ja tämä tapahtuu yleensä ihan tiedostamatta...

Lue lisää

Jos sulla löytyy vielä vanha kuvaputkiTV jostain, kokeile. Jos katsot kuvaa "aivan liian läheltä", huomaat, että jonkun etäisyyden päästä katsoessa silmien on enää vaikea muodostaa kuvaa, jota TV yrittää toistaa. Näet vain "pikseleitä".

Jos et onnistu testissä, kokeile vielä lähempää. Ikänäön vuoksi ei ole niin helppoa tarkentaa lähelle, mutta nuoremmilta tämän pitäisi vielä onnistua.

En tiedä, miten se silmän erottelukyly on määritelty, mutta itse yllätyin siirtyessäni 19 tuumaisesta kuvaputkimonitorista (1600 x 1200, 85 Hz) 24 tuumaiseen LCD näyttöön (1920 x 1200), kun LCD näytön pikselit ovat paljon etäämmällä toisistaan ja kuva ei ole lähellekään niin tarkkaa kuin kuvaputkimonitorilla olin tottunut. Jo tästä voi päätellä, että 24 tuumaisella näytöllä vielä 1920 x 1200 ei riitä lähellekään silmän erottelukykyä.

Tosin jotta tuo 30 megapikseliä saavutettaisiin, on 24 tuumaisen 30 megapikselin näytön oltava jo lähellä tai 30 megapikselin näytön on oltava suurempi kuin 24 tuumaa.

wikipedian kertomaa:
"Ihmisen silmän erotuskyky on parhaimmillaan noin 2 kulmaminuuttia"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Erotuskyky

Tuo Leica, muropaketti, maksaa Rajalassa runkona noin 18'000€ ja omaa 37,5 Mpix kuvakennon. Nikonin uusi D800 maksaa alle 3000€ ja omaa 36,3 Mpix kennon. Mahtaako tuo 1,2 Mpix ero olla reaalisesti hinnoiteltu? Vai onko Leica vain patsastelua varten ja pääseekö sillä eroon köyhän kuvaajan maineesta?

Kun lähdetään todella suuriin pixelimääriin niin suurin etu on tulosteissa joita voi näillä uusilla versioilla lähes 40 Mpix erottelulla tehdä jopa A1 - A0 kokoihin asti. Vielä puuttuu se kamera jonka yhdestä kuvasta saadaan koko seinän tapetti hyvällä erottelulla.

Näillä kameroilla alkaa myös nykyisten objektiivien rajat lähestyä, tullaan alueelle jossa ei enää saada hyötyä pixelien lisäämisestä vaan pitää alkaa uudistamaan optiikan laatua.

D800 pixelikoko on luokkaa 5 mikrometriä eli 0,005 mm joka tarkoittaa sen teoreettiseksi erotteluksi kennolla 100 juovaa/mm (juova = musta vaalea). Mikäli oikein ymmärrän noita testifirmojen tuloksia ollaan noilla uusilla kennoilla lähellä noiden kennojen kykyä erotella yksityiskohtia. Seuraava kierros lieneekin 40 Mpix kennojen jälkeen kierros entistä parempien objektiivien parissa.

Nikon D800 kenno on 24*36 mm ja tuon Leican 30*45 mm joten pientä etua lienee leica saanut tuolla 15'000€ kaulalla hinnassa pixelikoossa ainakin. Taitaa myös linssien hinnassa tulla erotusta Nikonin ja Leican välillä.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Tuo Leica, muropaketti, maksaa Rajalassa runkona noin 18'000€ ja omaa 37,5 Mpix kuvakennon. Nikonin uusi D800 maksaa alle 3000€ ja omaa 36,3 Mpix kennon. Mahtaako tuo 1,2 Mpix ero olla reaalisesti hinnoiteltu? Vai onko Leica vain patsastelua varten ja pääseekö sillä eroon köyhän kuvaajan maineesta?

Kun lähdetään todella suuriin pixelimääriin niin suurin etu on tulosteissa joita voi näillä uusilla versioilla lähes 40 Mpix erottelulla tehdä jopa A1 - A0 kokoihin asti. Vielä puuttuu se kamera jonka yhdestä kuvasta saadaan koko seinän tapetti hyvällä erottelulla.

Näillä kameroilla alkaa myös nykyisten objektiivien rajat lähestyä, tullaan alueelle jossa ei enää saada hyötyä pixelien lisäämisestä vaan pitää alkaa uudistamaan optiikan laatua.

D800 pixelikoko on luokkaa 5 mikrometriä eli 0,005 mm joka tarkoittaa sen teoreettiseksi erotteluksi kennolla 100 juovaa/mm (juova = musta vaalea). Mikäli oikein ymmärrän noita testifirmojen tuloksia ollaan noilla uusilla kennoilla lähellä noiden kennojen kykyä erotella yksityiskohtia. Seuraava kierros lieneekin 40 Mpix kennojen jälkeen kierros entistä parempien objektiivien parissa.

Nikon D800 kenno on 24*36 mm ja tuon Leican 30*45 mm joten pientä etua lienee leica saanut tuolla 15'000€ kaulalla hinnassa pixelikoossa ainakin. Taitaa myös linssien hinnassa tulla erotusta Nikonin ja Leican välillä.

Lue lisää

Muropaketin uutinen puhuu nimenomaan tulevaisuuden standardista H.265. Leica S2 onkin ns. tulevaisuuden kamera - se, mihin suuntaan ollaan laatukuvissa menossa.

D800 on resoluution puolesta moderni kamera, mutta kannattaa muistaa, että 24 x 36 on kinofilmikoko ja Nikonin objektiivit perintöä kinofilmiajalta.

Kinofilmi on jo ANTIIKKIA ANTIIKKIA, joten samaan ANTIIKKIA alekoppaan voi myös heittää pikkuhiljaa Nikonin objektiivit. Laadukkaasta kuvasta puhuttaessa joutaavat romukoppaan.

Ratkaisevaa onkin, mihin nuo Leican hinnat asettuu tulevaisuudessa - tai lähteekö muut seuraamaan Leican esimerkkiä ja vaihtaa suurempiin kennokokoihin.

Kyllä, Leicasta tekee ylivoimaisen juuri Leican objektiivit, jotka lähtee kaupasta moninkertaisella rahatukulla kuin mitä Nikonin objektiivit.

Kannattaa muistaa, että sieltä voi olla tulossa Leica S3 jne.... parempaa odotellessa :D

muropaketti.com kirjoitti:

Muropaketin uutinen puhuu nimenomaan tulevaisuuden standardista H.265. Leica S2 onkin ns. tulevaisuuden kamera - se, mihin suuntaan ollaan laatukuvissa menossa.

D800 on resoluution puolesta moderni kamera, mutta kannattaa muistaa, että 24 x 36 on kinofilmikoko ja Nikonin objektiivit perintöä kinofilmiajalta.

Kinofilmi on jo ANTIIKKIA ANTIIKKIA, joten samaan ANTIIKKIA alekoppaan voi myös heittää pikkuhiljaa Nikonin objektiivit. Laadukkaasta kuvasta puhuttaessa joutaavat romukoppaan.

Ratkaisevaa onkin, mihin nuo Leican hinnat asettuu tulevaisuudessa - tai lähteekö muut seuraamaan Leican esimerkkiä ja vaihtaa suurempiin kennokokoihin.

Kyllä, Leicasta tekee ylivoimaisen juuri Leican objektiivit, jotka lähtee kaupasta moninkertaisella rahatukulla kuin mitä Nikonin objektiivit.

Kannattaa muistaa, että sieltä voi olla tulossa Leica S3 jne.... parempaa odotellessa :D

Lue lisää

Vai että tulevaisuuden kamera...

Tuon kameran myynti on aloitettu syksyllä 2008, eli yli kolme vuotta sitten, eikä se missään vaiheessa ole ollut mikään hittituote. Leica ei myöskään ole ainoa valmistaja joka tekee tuollaisia kameroita. Esimerkiksi Hasselbladilta ja Pentaxilta löytyy jotakin vastaavaa.

Suurella sensorilla varustetuille kookkaille ja painaville kameroille on varmaan käyttöä tulevaisuudessakin muutamalla ammattilaisella. Uskon kuitenkin harrastajille suunnattujen massatuotteiden muuttuvan aivan päinvastaiseen suuntaan. Todennäköisesti se todellinen tulevaisuuden järjestelmäkamera on on pieni ja kevyt peilitön.

jep, jep... kirjoitti:

Vai että tulevaisuuden kamera...

Tuon kameran myynti on aloitettu syksyllä 2008, eli yli kolme vuotta sitten, eikä se missään vaiheessa ole ollut mikään hittituote. Leica ei myöskään ole ainoa valmistaja joka tekee tuollaisia kameroita. Esimerkiksi Hasselbladilta ja Pentaxilta löytyy jotakin vastaavaa.

Suurella sensorilla varustetuille kookkaille ja painaville kameroille on varmaan käyttöä tulevaisuudessakin muutamalla ammattilaisella. Uskon kuitenkin harrastajille suunnattujen massatuotteiden muuttuvan aivan päinvastaiseen suuntaan. Todennäköisesti se todellinen tulevaisuuden järjestelmäkamera on on pieni ja kevyt peilitön.

Lue lisää

Tähän mennessäni olen itse pohtinut: "jos voitan lotossa, ostan Leican"

Aloin kuitenki miettiin, että voisko sellassen hommata kuitenkin jo ilman lottovoittoa - ihan harrastusmielessä. Sitten alko mieles pyörii kauhukuva, että eihän sen kanssa uskalla lähteä minnekään. Jos joku sen varastaa, niin ei paljon hampaita naurata. Tosin tuskin montaa naurattais Canikonin 3000 euron kamerankaan lähteminen varkaan matkaan.

Että vaikka sellainen olis "pakko saada", uskaltaako sellaisen ostaa.... No sanotaanko, että ei ehkä yhdelle harrastukseksi, mutta jo ehkä yksi perheelle/suvulle. Sitä sitten aina lainattaisiin tarpeen mukaan.

Mutta toisaalta jos parasta haluaa, niin paras pitää hankkia. Meinaan 100 varmaa on, että vaikka kamerarunkoa kuinka kehitettäisiin, ei kinofilmikoon kameroiden objektiiveissa riitä piirto yhtä hyvään kuvaan kuin Leicalla.

Juu päätetty - Leica tarvii hommaa. Tosin ennen hankintaa Leica S3 voi olla markkinoilla.

Ostopäätös kirjoitti:

Tähän mennessäni olen itse pohtinut: "jos voitan lotossa, ostan Leican"

Aloin kuitenki miettiin, että voisko sellassen hommata kuitenkin jo ilman lottovoittoa - ihan harrastusmielessä. Sitten alko mieles pyörii kauhukuva, että eihän sen kanssa uskalla lähteä minnekään. Jos joku sen varastaa, niin ei paljon hampaita naurata. Tosin tuskin montaa naurattais Canikonin 3000 euron kamerankaan lähteminen varkaan matkaan.

Että vaikka sellainen olis "pakko saada", uskaltaako sellaisen ostaa.... No sanotaanko, että ei ehkä yhdelle harrastukseksi, mutta jo ehkä yksi perheelle/suvulle. Sitä sitten aina lainattaisiin tarpeen mukaan.

Mutta toisaalta jos parasta haluaa, niin paras pitää hankkia. Meinaan 100 varmaa on, että vaikka kamerarunkoa kuinka kehitettäisiin, ei kinofilmikoon kameroiden objektiiveissa riitä piirto yhtä hyvään kuvaan kuin Leicalla.

Juu päätetty - Leica tarvii hommaa. Tosin ennen hankintaa Leica S3 voi olla markkinoilla.

Lue lisää

.Sitten alko mieles pyörii kauhukuva, että eihän sen kanssa uskalla lähteä minnekään. Jos joku sen varastaa, niin ei paljon hampaita naurata. Tosin tuskin montaa naurattais Canikonin 3000 euron kamerankaan lähteminen varkaan matkaan.. _

ratkaisin kauhukuvat lisäämällä kotivakuutukseen jatkuvan matkavakuutuksen joka korvaa 4000 euroon saakka jos ryöstetään. se riittää kamerareppuuni ja jalustaan. eikä noussut vakuutusmaksu kuin kolmisenkymppiä vuodessa.

harrastelijakirurgi kirjoitti:

.Sitten alko mieles pyörii kauhukuva, että eihän sen kanssa uskalla lähteä minnekään. Jos joku sen varastaa, niin ei paljon hampaita naurata. Tosin tuskin montaa naurattais Canikonin 3000 euron kamerankaan lähteminen varkaan matkaan.. _

ratkaisin kauhukuvat lisäämällä kotivakuutukseen jatkuvan matkavakuutuksen joka korvaa 4000 euroon saakka jos ryöstetään. se riittää kamerareppuuni ja jalustaan. eikä noussut vakuutusmaksu kuin kolmisenkymppiä vuodessa.

Lue lisää

Kiitos vinkistä :D

Tulevaisuuden ennustaminen menneisyyden kautta on usein hankalaa. Tämän näki siitä, kun katsoo 1970-luvun ennusteita vuodesta 2000. Yleensä paino oli lentävissä autoissa ym. Tämä oli ymmärrettävää, kun fyysinen liikkuminen vuosina 1900-1970 kehittyi huimasti. Sen jälkeen ei ole tällä alalla juuri kehitystä tapahtunut (Ijos nyt ei oteta sellaisia kuin turvallisuus, mukavuus ja liikenteen määrää huomioon). Sen sijaan tietotekniikan kasvu jäi aikalailla huomiotta ennusteissa. Siihen liittyvät ennusteet liittyivät lähinnä robotteihin. Pieleen meni taas.

Toinen erikoinen piirre on että vuosi 2000 oli vielä ns vanhan tekniikan kautta. Digitekniikka löi läpi vasta n. 2002-2005. Videonauhureiden myynti piikkasi vuonna 2000. Vuonna 2000 uutta digitekniikkaa (DVD, digikamera, laajakaista) oli vain noin viidellä prosentilla kotitalouksista. Toisaalta ennustamisessa voidaan mennä muutenkin metsään. Kun muutos tulee, usein sen nopeutta ei tajuta. Vuonna 2000 ennustettiin, että vuonna 2005 puolet myytävistä kameroista oli digiä. Todellisuudessa tämä raja saavutettiin 2003 ja 2005 jo filmikamerat olivat lähes kadonneet myynnistä.

Uskon, että resoluution kasvussa tulee jossain raja vastaan joko teknisistä tai tarpeeseen liittyvistä syistä ja kehitys siirtyy jonnekin, jota emme edes tajua vielä. Mobiili varmasti on kova sana. Miettikää miten musiikissa painopiste on 30 vuodessa siirtynyt mobiiliin. Joku sellainen systeemi olisi kätevä jossa useampi voisi katsoa samoja kuivia eri mobiililaitteilla, yksi näyttäisi ja muut samaan aikaan näkisivät kuvat, henkilöt voisivat olla vierekkäin tai toisella puolella maapalloa.

"Epäolennaista kysyä jotain, mitä ei voi tietää. Jos katsotaan taaksepäin, niin ei ainoastaan näyttölaitteiden resoluutio ole 70-luvulta kasvanut."

Kyllä tuo korkeampi resoluutio on jo tulossa - päätit näköjään taas oikaista ja kommentoit kommenttiin, mutta et lukenut uutista, johon kommentissa viitattiin:

"Tammikuun alussa Las Vegasissa järjestetyssä CES-tapahtumassa oli esillä Quad-Full HD -näyttöjä ja jo ensi vuoden tammikuussa on määrä julkaista H.265-standardi, joka tukee entistä suurempia resoluutioita."

Jos se standardi jo nyt julkaisiin, ei sittä ole enää pitkää matkaa kuin tuotteet ovat jo saatavilla.

okaro kirjoitti:

Tulevaisuuden ennustaminen menneisyyden kautta on usein hankalaa. Tämän näki siitä, kun katsoo 1970-luvun ennusteita vuodesta 2000. Yleensä paino oli lentävissä autoissa ym. Tämä oli ymmärrettävää, kun fyysinen liikkuminen vuosina 1900-1970 kehittyi huimasti. Sen jälkeen ei ole tällä alalla juuri kehitystä tapahtunut (Ijos nyt ei oteta sellaisia kuin turvallisuus, mukavuus ja liikenteen määrää huomioon). Sen sijaan tietotekniikan kasvu jäi aikalailla huomiotta ennusteissa. Siihen liittyvät ennusteet liittyivät lähinnä robotteihin. Pieleen meni taas.

Toinen erikoinen piirre on että vuosi 2000 oli vielä ns vanhan tekniikan kautta. Digitekniikka löi läpi vasta n. 2002-2005. Videonauhureiden myynti piikkasi vuonna 2000. Vuonna 2000 uutta digitekniikkaa (DVD, digikamera, laajakaista) oli vain noin viidellä prosentilla kotitalouksista. Toisaalta ennustamisessa voidaan mennä muutenkin metsään. Kun muutos tulee, usein sen nopeutta ei tajuta. Vuonna 2000 ennustettiin, että vuonna 2005 puolet myytävistä kameroista oli digiä. Todellisuudessa tämä raja saavutettiin 2003 ja 2005 jo filmikamerat olivat lähes kadonneet myynnistä.

Uskon, että resoluution kasvussa tulee jossain raja vastaan joko teknisistä tai tarpeeseen liittyvistä syistä ja kehitys siirtyy jonnekin, jota emme edes tajua vielä. Mobiili varmasti on kova sana. Miettikää miten musiikissa painopiste on 30 vuodessa siirtynyt mobiiliin. Joku sellainen systeemi olisi kätevä jossa useampi voisi katsoa samoja kuivia eri mobiililaitteilla, yksi näyttäisi ja muut samaan aikaan näkisivät kuvat, henkilöt voisivat olla vierekkäin tai toisella puolella maapalloa.

Lue lisää

"Uskon, että resoluution kasvussa tulee jossain raja vastaan joko teknisistä tai tarpeeseen liittyvistä syistä ja kehitys siirtyy jonnekin, jota emme edes tajua vielä. "

Tuohon on vielä pitkä matka. Jos H.265 on nyt vasta tulossa ja tuotteet kaupoissa ostettavissa joskus tulevaisuudessa, tuo rajan tuleminen vastaan tapahtuu joskus sen jälkeen. En kuitenkaan jaksa uskoa, että H.265 standardiin siirtyminen tapahtuu niin nopeasti, että rajojen tulemisesta vastaan kannattaa vielä puhua.

Jopa H.265 piirtokykyyn yltävät digijärkkärit ovat vielä harvinaisia, joten tuskin on näköpiirissä, että resoluution kasvussa ollaan vielä kuin korkeintaan alkutaipaleella.