Hei! Olen parikymppinen nuori nainen, ja vasta nyt lähiaikoina olen tajunnut, että siskoni on mahdollisesti narsisti, tai ainakin omaa jotain narsistisia luonteenpiirteitä.. Aiemmin olen vain ottanut kaikki hänen tekemiset/sanomiset toisesta korvasta sisään, ja toisesta ulos, mutta enää en kestä..
Meillä on ikäeroa yli 10 vuotta, ja eri isät. Silloin, kun siskoni oli teini-ikäinen, hän silloin jo käytti äitiämme hyväksi, eipä oikeastaan muulloin soitellut, kuin silloin, kun hän halusi rahaa lainaan..
Nyt, kun hän on yli kolmekymppinen, hänen asenteensa on vain pahentunut..
Yhteydenottoamme äitiimme tulee ainoastaan silloin, jos hän tarvitsee häneltä jotain palvelusta, ja sama juttu minun kanssa.. N. kuukausi sitten avauduin hänelle asiasta, ja kerroin tekstiviestillä, miltä minusta tuntuu, kun hän on tuollainen.. Siskoni ei tuntunut ymmärtävän asiaa, ja raivostui, kun mainitsin hänen itsekkäästä käytöksestä.. Jos minulle sanottaisiin, että ''etkö nyt ole vähän itsekäs'' niin kyllä rupeaisin miettimään asiaan, että OLENKO OIKEASTI SELLAINEN, mutta kun siskoni ei vaivautunut miettimään ollenkaan, ainoastaan raivosi...
Loppujen lopuksi mulle tuli kauheen syyllinen tunne.. ''Ehkä ei olisi pitänyt mainita asiasta'', ym... Mutta onneksi läheiset ystävät saivat minut tajuamaan, että tein ihan oikein.. En ole ton tekstiviestirumban jälkeen ollut siskooni yhteydessä... Ja mikä pahinta, hän käyttää omia lapsiansa minua ja äitiäni vastaan, ja sitä en hyväksy! Mitä minun pitäisi tehdä, että saisin hänet tajuamaan, kuinka töykeä hän on välillä varsinkin äitiämme kohtaan?! Haluaisin hänen asenteeseen muutokseen, ennen kun äitimme makaa haudassa.. Silloin on jo liian myöhäistä pyytää anteeksi käytöstään...
Meillä on ikäeroa yli 10 vuotta, ja eri isät. Silloin, kun siskoni oli teini-ikäinen, hän silloin jo käytti äitiämme hyväksi, eipä oikeastaan muulloin soitellut, kuin silloin, kun hän halusi rahaa lainaan..
Nyt, kun hän on yli kolmekymppinen, hänen asenteensa on vain pahentunut..
Yhteydenottoamme äitiimme tulee ainoastaan silloin, jos hän tarvitsee häneltä jotain palvelusta, ja sama juttu minun kanssa.. N. kuukausi sitten avauduin hänelle asiasta, ja kerroin tekstiviestillä, miltä minusta tuntuu, kun hän on tuollainen.. Siskoni ei tuntunut ymmärtävän asiaa, ja raivostui, kun mainitsin hänen itsekkäästä käytöksestä.. Jos minulle sanottaisiin, että ''etkö nyt ole vähän itsekäs'' niin kyllä rupeaisin miettimään asiaan, että OLENKO OIKEASTI SELLAINEN, mutta kun siskoni ei vaivautunut miettimään ollenkaan, ainoastaan raivosi...
Loppujen lopuksi mulle tuli kauheen syyllinen tunne.. ''Ehkä ei olisi pitänyt mainita asiasta'', ym... Mutta onneksi läheiset ystävät saivat minut tajuamaan, että tein ihan oikein.. En ole ton tekstiviestirumban jälkeen ollut siskooni yhteydessä... Ja mikä pahinta, hän käyttää omia lapsiansa minua ja äitiäni vastaan, ja sitä en hyväksy! Mitä minun pitäisi tehdä, että saisin hänet tajuamaan, kuinka töykeä hän on välillä varsinkin äitiämme kohtaan?! Haluaisin hänen asenteeseen muutokseen, ennen kun äitimme makaa haudassa.. Silloin on jo liian myöhäistä pyytää anteeksi käytöstään...
Vastaukset 3
Vanhimmat
No tuota kyllähän jotkut raivostuu jos niitä sanoo itsekkäiksi. Yleensä ihmiset kenen mielestä ekakskin itsekkyys on väärin ja lisäks ketkä on siitä huolimatta itsekkäitä.
Toisaalta kaikki on itsekkäitä.
En tiiä. Mut mikä se kysymys oli? Miten saa siskon muuttamaan asennettaan?
Jos se on aikuinen ihminen niin asennetta voi olla aika vaikea muuttaa, ehkä tekojen kautta helpoiten. Ja toisen toimintaa voi yksinkertaisimmillaan muuttaa yritys ja erehdys tekniikalla. Koitit nyt tuota, ei toiminut, sitten koita jotain muuta ja katso mitä tapahtuu. Ei siinä tarvitse edes olla mitään loogista yhteyttä niillä kunhan lopputulos on vain mieleinen.
And the answer is: There's absolutely nothing you can do...
Siskosi ei todennäköisesti ole narsisti. Et kertonut hänestä mitään sellaista mikä erityisesti viittaisi siihen suuntaa.