Okl:n sopiva paikka koulutusjärjestelmässä

Todettakoon tässä, että itse olen kasvatustieteilijä ja ilahduttaa todellakin kuulla, että pystyt integroimaan tieteen opetukseesi.

"Koen kuitenkin olevani jonkinlainen kummajainen opettajayhteisöissä, sillä huolimatta viidestä eri koulusta, jossa olen työskennellyt vain yhdessä oli muitakin opettajia, joita tutkimustiedon hyödyntäminen kiinnosti."

Ongelma, josta osittain puhuin oli juuri edellä mainitsemasi seikka. Harva opettaja pystyy hyödyntymään oppimiaan tieteellisiä asioita opetuksessaan.

Lähinnä nyt vain puhuin niistä kokemuksista, joita olen kuullut luokanopettajien/okl:n opiskelijoiden suusta. Lisäksi nämä ihmiset ovat sattuneet olemaan lähinnä sellaisia, jotka ovat enemmänkin käytäntöön suuntautuneita. Luokanopeystäväni tokaisikin hyvin, että okl:n paikka olisi esim. amk:ssa, mutta onhan se kiva olla maisteri.

Ja eihän ammattikorkeaan siirtäminenkään täysin tieteen poissulkemista tarkoita, ehkä vain sen painoarvon suuntaamista vieläkin enemmän käytäntöön. Ehkä amk jopa palvesi opettajankolutusta yo:a paremmin. Onhan okl:n "lukkari" jo nytkin melko käytäntöön painottunut, jolloin se eroaakin melko paljon perinteisemmästä yo-opetuksesta.

Kylläpäs nyt moititaan taas kympin tyttöjä. Olisi se kuulkaa aika mielenkiintoista patistaa lukiolaisia opiskelemaan, kun sanottaisiin että mitä surkeammin teillä koulussa ja kirjoituksissa menee, sen paremmat mahdollisuudet teillä on päästä luokanopettajakoulutukseen. Niin pärstäkertoimen mukaanko tulisi tulevat opettajat valita?

Nykysysteemi ainakin takaa sen, että niillä tulevilla opettajilla on kapasiteettia ymmärtää niitä tieteellisen tutkimuksen tuloksia.

Kymppi kirjoitti:

Kylläpäs nyt moititaan taas kympin tyttöjä. Olisi se kuulkaa aika mielenkiintoista patistaa lukiolaisia opiskelemaan, kun sanottaisiin että mitä surkeammin teillä koulussa ja kirjoituksissa menee, sen paremmat mahdollisuudet teillä on päästä luokanopettajakoulutukseen. Niin pärstäkertoimen mukaanko tulisi tulevat opettajat valita?

Nykysysteemi ainakin takaa sen, että niillä tulevilla opettajilla on kapasiteettia ymmärtää niitä tieteellisen tutkimuksen tuloksia.

Lue lisää

Heidän pitäisi hakeutua aivan muualle kuin perus-
koulun luokanopettajaksi- on nähty liian monta surkeaa tapausta....

aikuisope kirjoitti:

Todettakoon tässä, että itse olen kasvatustieteilijä ja ilahduttaa todellakin kuulla, että pystyt integroimaan tieteen opetukseesi.

"Koen kuitenkin olevani jonkinlainen kummajainen opettajayhteisöissä, sillä huolimatta viidestä eri koulusta, jossa olen työskennellyt vain yhdessä oli muitakin opettajia, joita tutkimustiedon hyödyntäminen kiinnosti."

Ongelma, josta osittain puhuin oli juuri edellä mainitsemasi seikka. Harva opettaja pystyy hyödyntymään oppimiaan tieteellisiä asioita opetuksessaan.

Lähinnä nyt vain puhuin niistä kokemuksista, joita olen kuullut luokanopettajien/okl:n opiskelijoiden suusta. Lisäksi nämä ihmiset ovat sattuneet olemaan lähinnä sellaisia, jotka ovat enemmänkin käytäntöön suuntautuneita. Luokanopeystäväni tokaisikin hyvin, että okl:n paikka olisi esim. amk:ssa, mutta onhan se kiva olla maisteri.

Ja eihän ammattikorkeaan siirtäminenkään täysin tieteen poissulkemista tarkoita, ehkä vain sen painoarvon suuntaamista vieläkin enemmän käytäntöön. Ehkä amk jopa palvesi opettajankolutusta yo:a paremmin. Onhan okl:n "lukkari" jo nytkin melko käytäntöön painottunut, jolloin se eroaakin melko paljon perinteisemmästä yo-opetuksesta.

Lue lisää

"Onhan okl:n "lukkari" jo nytkin melko käytäntöön painottunut, jolloin se eroaakin melko paljon perinteisemmästä yo-opetuksesta. "

Käytännönläheisyys on tietysti pulmallista. Yliopisto ei perinteisesti edusta kädentaitojen harjoittamista, mutta luokanopettajan työssä on ehdottoman tärkeää hallita monipuolisia kädentaitoja. Se mikä opiskeluista(ni) jäi puuttumaan oli näkemys siitä, mitä metataitoja oppilaalle tulee olla, että hän pystyy suoriutumaan tietystä käsityötehtävästä tai mitä metataitoja hänelle samalla käsityötunneilla opetankaan. Tätä näkemystä yliopistollisen opetuksen olisi pitänyt pystyä tarjoamaan.

Luokaopettajaopintojen kummallisuus oli myös valmiiksi annettu lukujärjestys. Meillä Jyväskylässä annettiin kahtena ensimäisenä vuonna valmis lukujärjestys, jonka mukaan tehtiin 40h/viikossa. Hulluinta oli aloittaa opetettavien aineiden kertaaminen. Mielestäsi olisi ollut järkevämpää jatkaa siitä, mitä lukiossa oli jo opittu ja linkittää opittu laajempiin kokonaisuuksiin sekä hakea tutkivampaa, tieteellisempää otetta oppiaineisiin.

Luokanopettajakoulutuksessa on parantamisen varaa, mutta pidän hyvänä lähtökohtana ylempää korkeakoulututkintoa.

Kymppi kirjoitti:

Kylläpäs nyt moititaan taas kympin tyttöjä. Olisi se kuulkaa aika mielenkiintoista patistaa lukiolaisia opiskelemaan, kun sanottaisiin että mitä surkeammin teillä koulussa ja kirjoituksissa menee, sen paremmat mahdollisuudet teillä on päästä luokanopettajakoulutukseen. Niin pärstäkertoimen mukaanko tulisi tulevat opettajat valita?

Nykysysteemi ainakin takaa sen, että niillä tulevilla opettajilla on kapasiteettia ymmärtää niitä tieteellisen tutkimuksen tuloksia.

Lue lisää

kuin valita opiskelijat pärstäkertoimen mukaan. Mielestäni pääsykokeissa - soveltuvuuden lisäksi - tulisi haarukoida opiskelijoiksi sellaisia ihmisiä, jotka pystyvät käsittelemään laajempia kokonaisuuksia kuin pelkkää ulkoaopeteltua nippelitietoa.

Minulle nämä "kympin tytöt" edustavat ihmistyyppiä, jotka ovat pärjänneet pänttäämällä ja ovat kykeneviä oppimaan nippelitietoa. Laajemmat kokonaisuudet ja asiayhteydet ovat kuitenkin usein hukassa. Sellaiset ihmiset harvoin pystyvät kriittiseen ajatteluun ja tieteellisen tiedon sovaltamiseen, sillä siinä joutuu aina kyseenalaistamaan omia käytäntöjään.

Lisäksi kun itse on aina pärjännyt ahkeruuden voimalla, katoaa suhteellisuudentaju siitä, minkälaisin ponnisteluin useat koululaiset opintietään käyvät. Arkityössä kummastellaan sitten kuinka pahantapaisia ja oppimattomia monet lapset ovat, kun ei itsellä ole kykyä nähdä miten oma opetus tuottaa oppilaille ongelmia.

"Kympin tyttö" -määritelmä ei tietenkään koske kaikkia koulussa hyvin menestyviä tyttöoppilaita, jotka lopulta okl:n hakeutuvat ja pääsevät. Loppupeleissä tätä opettajatyyppiä vain on valitettavan monta.

alfapet kirjoitti:

kuin valita opiskelijat pärstäkertoimen mukaan. Mielestäni pääsykokeissa - soveltuvuuden lisäksi - tulisi haarukoida opiskelijoiksi sellaisia ihmisiä, jotka pystyvät käsittelemään laajempia kokonaisuuksia kuin pelkkää ulkoaopeteltua nippelitietoa.

Minulle nämä "kympin tytöt" edustavat ihmistyyppiä, jotka ovat pärjänneet pänttäämällä ja ovat kykeneviä oppimaan nippelitietoa. Laajemmat kokonaisuudet ja asiayhteydet ovat kuitenkin usein hukassa. Sellaiset ihmiset harvoin pystyvät kriittiseen ajatteluun ja tieteellisen tiedon sovaltamiseen, sillä siinä joutuu aina kyseenalaistamaan omia käytäntöjään.

Lisäksi kun itse on aina pärjännyt ahkeruuden voimalla, katoaa suhteellisuudentaju siitä, minkälaisin ponnisteluin useat koululaiset opintietään käyvät. Arkityössä kummastellaan sitten kuinka pahantapaisia ja oppimattomia monet lapset ovat, kun ei itsellä ole kykyä nähdä miten oma opetus tuottaa oppilaille ongelmia.

"Kympin tyttö" -määritelmä ei tietenkään koske kaikkia koulussa hyvin menestyviä tyttöoppilaita, jotka lopulta okl:n hakeutuvat ja pääsevät. Loppupeleissä tätä opettajatyyppiä vain on valitettavan monta.

Lue lisää

Hyvin sanottu. Samaa mieltä olen.

alfapet kirjoitti:

kuin valita opiskelijat pärstäkertoimen mukaan. Mielestäni pääsykokeissa - soveltuvuuden lisäksi - tulisi haarukoida opiskelijoiksi sellaisia ihmisiä, jotka pystyvät käsittelemään laajempia kokonaisuuksia kuin pelkkää ulkoaopeteltua nippelitietoa.

Minulle nämä "kympin tytöt" edustavat ihmistyyppiä, jotka ovat pärjänneet pänttäämällä ja ovat kykeneviä oppimaan nippelitietoa. Laajemmat kokonaisuudet ja asiayhteydet ovat kuitenkin usein hukassa. Sellaiset ihmiset harvoin pystyvät kriittiseen ajatteluun ja tieteellisen tiedon sovaltamiseen, sillä siinä joutuu aina kyseenalaistamaan omia käytäntöjään.

Lisäksi kun itse on aina pärjännyt ahkeruuden voimalla, katoaa suhteellisuudentaju siitä, minkälaisin ponnisteluin useat koululaiset opintietään käyvät. Arkityössä kummastellaan sitten kuinka pahantapaisia ja oppimattomia monet lapset ovat, kun ei itsellä ole kykyä nähdä miten oma opetus tuottaa oppilaille ongelmia.

"Kympin tyttö" -määritelmä ei tietenkään koske kaikkia koulussa hyvin menestyviä tyttöoppilaita, jotka lopulta okl:n hakeutuvat ja pääsevät. Loppupeleissä tätä opettajatyyppiä vain on valitettavan monta.

Lue lisää

Tuolla ilmaisulla 'kympin tyttö' niputetaan tosiaan aivan liian usein kaikki koulussa menestyvät tytöt samaan muottiin. Heitä on kuitenkin aika monia erilaisia, joten mielestäni pitäisi keksiä jokin toinen termi kuvaamaan niitä, jotka eivät opetusalalle soveltuisi. Tämähän muistuttaa sitä, kun Soininvaara sanoi ettei lääkiksiin pitäisi valita pelkästään niitä kuuden ällän tyttöjä, koska niistä ei tule hyviä lääkäreitä. Siinäkin niputettiin kaikki kuuden ällän tytöt yhteen muottiin, mutta ainakin ne muutama kuuden ällän tyttö jotka itse tunnen ovat kaikki hyvin erilaisia ihmisiä.

Ja miksei koskaan puhuta 'kympin pojista'. Jos surkimuksista puhutaan, niin nämä ovat paljon useammin - mutta ei aina - joitain hiljaisia nörttityyppejä kuin 'kympin tytöt', joiden joukossa on mielestäni kohtuullisen paljon hyvin sosiaalisia ja muiden kanssa toimeentulevia nuoria naisia.

Mutta se on kyllä aivan totta, että moni hiljainen ja kiltti oppilas ei tajua millaisia hankaluuksia heikommin oppivilla on. Se nähdään näilläkin keskustelupalstoilla usein. Mieleen tulee esimerkiksi televisiossa ollut opettajien kiusaamista käsitellyt 'dokumentti', jossa se nuori biologianopettaja kyynelsilmin kertoi oppilaittensa tekosista. Mitään opettajan kiusaamistahan se ei ollut, mutta hän ei vain kyennyt ymmärtämään kuinka nykynuoret tekevät kaikenlaista päätöntä eivätkä opiskele. Siinä mielessä hän ei ammattiinsa sopinut.

Toisaalta eikö kuitenkin ole tärkeää, että esimerkiksi aineenopettaja on todella oman aineensa asiantuntija. Olisi kovin tuhoisaa, jos pantaisiin jotain tiettyä oppiainetta opettamaan henkilö, jolla on kyllä kyky ymmärtää että oppilaat ovat idiootteja, mutta ei ole kykyä ymmärtää sitä oppiainetta ja sen eri metodeja.

Ja mitä sitten tehtäisiin koulutyönsä hyvin hoitaneille. Näitäkin keskustelupalstoja kun lukee, niin olen tullut siihen tulokseen, että koulussa hyvin pärjännyt ja ahkera oppilas ei saa hakeutua ainakaan opettajaksi eikä lääkäriksi, koska niissä ei alan tuntemus ole monen mielestä niin tärkeää kuin jokin 'sosiaalisuus'.

Maisteri kirjoitti:

Tuolla ilmaisulla 'kympin tyttö' niputetaan tosiaan aivan liian usein kaikki koulussa menestyvät tytöt samaan muottiin. Heitä on kuitenkin aika monia erilaisia, joten mielestäni pitäisi keksiä jokin toinen termi kuvaamaan niitä, jotka eivät opetusalalle soveltuisi. Tämähän muistuttaa sitä, kun Soininvaara sanoi ettei lääkiksiin pitäisi valita pelkästään niitä kuuden ällän tyttöjä, koska niistä ei tule hyviä lääkäreitä. Siinäkin niputettiin kaikki kuuden ällän tytöt yhteen muottiin, mutta ainakin ne muutama kuuden ällän tyttö jotka itse tunnen ovat kaikki hyvin erilaisia ihmisiä.

Ja miksei koskaan puhuta 'kympin pojista'. Jos surkimuksista puhutaan, niin nämä ovat paljon useammin - mutta ei aina - joitain hiljaisia nörttityyppejä kuin 'kympin tytöt', joiden joukossa on mielestäni kohtuullisen paljon hyvin sosiaalisia ja muiden kanssa toimeentulevia nuoria naisia.

Mutta se on kyllä aivan totta, että moni hiljainen ja kiltti oppilas ei tajua millaisia hankaluuksia heikommin oppivilla on. Se nähdään näilläkin keskustelupalstoilla usein. Mieleen tulee esimerkiksi televisiossa ollut opettajien kiusaamista käsitellyt 'dokumentti', jossa se nuori biologianopettaja kyynelsilmin kertoi oppilaittensa tekosista. Mitään opettajan kiusaamistahan se ei ollut, mutta hän ei vain kyennyt ymmärtämään kuinka nykynuoret tekevät kaikenlaista päätöntä eivätkä opiskele. Siinä mielessä hän ei ammattiinsa sopinut.

Toisaalta eikö kuitenkin ole tärkeää, että esimerkiksi aineenopettaja on todella oman aineensa asiantuntija. Olisi kovin tuhoisaa, jos pantaisiin jotain tiettyä oppiainetta opettamaan henkilö, jolla on kyllä kyky ymmärtää että oppilaat ovat idiootteja, mutta ei ole kykyä ymmärtää sitä oppiainetta ja sen eri metodeja.

Ja mitä sitten tehtäisiin koulutyönsä hyvin hoitaneille. Näitäkin keskustelupalstoja kun lukee, niin olen tullut siihen tulokseen, että koulussa hyvin pärjännyt ja ahkera oppilas ei saa hakeutua ainakaan opettajaksi eikä lääkäriksi, koska niissä ei alan tuntemus ole monen mielestä niin tärkeää kuin jokin 'sosiaalisuus'.

Lue lisää

Joo, katsoin saman dokkarin ja ei kyllä voinut kun sääliä sitä nuorta naisopea...

Mielestäni aineenopettajilla kuitenkin korostuu jo sitten enemmän substanssiosaaminen, jolloin ei varmastikaan ole pahitteeksi, jos on "kympin tyttö tai poika" tässä aineessa. MUTTA myös silloin täytyy miettiä omaa soveltuvuuttaan esim. yläasteen opeksi. Kaipa esim. biologiaa opiskelleelle hissukalle löytyisi muitakin työvaihtoehtoja kuin opettaminen. Luokanopet sen sijaan suuntautuvat lähes poikkeuksetta vain opetustehtäviin.

Tuosta lääkärin sosiaalisuuden painottamisesta en ole ihan samaa mieltä Soinivaaran kanssa. Vaikka toki sosiaalisuuskin on tärkeää, niin kyllä minä ainakin olisin mielummin epäsosiaalisen ja taitavan kirurgin leikkuupöydällä kuin tumpelon, mutta sosiaalisen sellaisen.

aikuisope kirjoitti:

Joo, katsoin saman dokkarin ja ei kyllä voinut kun sääliä sitä nuorta naisopea...

Mielestäni aineenopettajilla kuitenkin korostuu jo sitten enemmän substanssiosaaminen, jolloin ei varmastikaan ole pahitteeksi, jos on "kympin tyttö tai poika" tässä aineessa. MUTTA myös silloin täytyy miettiä omaa soveltuvuuttaan esim. yläasteen opeksi. Kaipa esim. biologiaa opiskelleelle hissukalle löytyisi muitakin työvaihtoehtoja kuin opettaminen. Luokanopet sen sijaan suuntautuvat lähes poikkeuksetta vain opetustehtäviin.

Tuosta lääkärin sosiaalisuuden painottamisesta en ole ihan samaa mieltä Soinivaaran kanssa. Vaikka toki sosiaalisuuskin on tärkeää, niin kyllä minä ainakin olisin mielummin epäsosiaalisen ja taitavan kirurgin leikkuupöydällä kuin tumpelon, mutta sosiaalisen sellaisen.

Lue lisää

Lääketieteen alan ongelmana ei niinkään ole sosiaalisen osaamisen puuttuminen, eikä taito, vaan alan jatkuvasti paheneva naisistuminen. Sinänsä alalla kuin alalla on mukavaa, että molemmat sukupuolet ovat vahvasti edustettuina, mutta lääketieteessä alkaa olla jo liikaa naisia. Lääketieteessä on täsmälleen samoja ongelmia kuin opettamisessa, eli nämä hissukkatyttöset eivät klinikalla pärjää - eivätkä kaikki osaa välttämättä edes tutkia. Lääketieteessä asioiden hyvä osaaminen on valttia, eikä sitä edistä ainakaan hyvä ulkolukutaito, jolla valitettavan monet akat alalle valitettavasti pääsevät. Tämän vuoden soveltamista vaativa valintakoe oli ainakin siinä mielessä askel oikeaan suuntaan, että ulkoaopettelijat saivat siinä kylmän suihkun niskaan. Kuusi laudaturia ja hyvä päättötodistus eivät todellakaan ole mitään kliinisen osaamisen takeita, ja kokemus onkin osoittanut, että parhaat tutkijat ja kliinikot ovat liikkeellä aivan eri asenteella, kun taas nämä kuuden ällän tyttöset päätyvät johonkin Utsjoki-Kevon terveyskeskukseen...

JBA kirjoitti:

Lääketieteen alan ongelmana ei niinkään ole sosiaalisen osaamisen puuttuminen, eikä taito, vaan alan jatkuvasti paheneva naisistuminen. Sinänsä alalla kuin alalla on mukavaa, että molemmat sukupuolet ovat vahvasti edustettuina, mutta lääketieteessä alkaa olla jo liikaa naisia. Lääketieteessä on täsmälleen samoja ongelmia kuin opettamisessa, eli nämä hissukkatyttöset eivät klinikalla pärjää - eivätkä kaikki osaa välttämättä edes tutkia. Lääketieteessä asioiden hyvä osaaminen on valttia, eikä sitä edistä ainakaan hyvä ulkolukutaito, jolla valitettavan monet akat alalle valitettavasti pääsevät. Tämän vuoden soveltamista vaativa valintakoe oli ainakin siinä mielessä askel oikeaan suuntaan, että ulkoaopettelijat saivat siinä kylmän suihkun niskaan. Kuusi laudaturia ja hyvä päättötodistus eivät todellakaan ole mitään kliinisen osaamisen takeita, ja kokemus onkin osoittanut, että parhaat tutkijat ja kliinikot ovat liikkeellä aivan eri asenteella, kun taas nämä kuuden ällän tyttöset päätyvät johonkin Utsjoki-Kevon terveyskeskukseen...

Lue lisää

Mielenkiintoinen kommentti JBA tuo Utsjoki-Kevö. Mulla sattuu nyt just olemaan yksi kuuden ällän naispuolinen tuttava lääkiksessä, odotan mielenkiinnolla ajautuuko hänkin Utsjoki-Kevoon vai tulisiko hänestä lääkäri jonnekin muuallekin.

Etköhän nyt hiukan kuitenkin liioitellut ja toisaalta niputtanut kaikkia kuuden ällän tyttöjä liian tiukasti yhteen nippuun? Etkö yhtäkään poikkeusta todellakaan tunne?

Ihmettelevä kirjoitti:

Mielenkiintoinen kommentti JBA tuo Utsjoki-Kevö. Mulla sattuu nyt just olemaan yksi kuuden ällän naispuolinen tuttava lääkiksessä, odotan mielenkiinnolla ajautuuko hänkin Utsjoki-Kevoon vai tulisiko hänestä lääkäri jonnekin muuallekin.

Etköhän nyt hiukan kuitenkin liioitellut ja toisaalta niputtanut kaikkia kuuden ällän tyttöjä liian tiukasti yhteen nippuun? Etkö yhtäkään poikkeusta todellakaan tunne?

Lue lisää

Tarkoitus ei todellakaan ollut yleistää niin rankasti, kuin sinä nyt yrität asian tulkita. Pointtina oli sanoa, kuten asian ilmaisin, etteivät laudaturit ja hyvät päättötodistusnumerot välttämättä näy millään tavalla kliinisessä osaamisessa tai välttämättä edes tutkimustaidoissa - en todellakaan väittänyt, että kuuden ällän ylioppilaat ovat soveltumattomia alalle. Lähinnä tuo hissukka-asenne on se ongelmallinen, ja sitä on reippaasti liikaa lääkiksissä. Monet naiset ovat erittäin päteviä, ja itsellänikin on tällä hetkellä naispuolinen esimies. Merkittävää vain on se, että nämä esimiesasemiin etenevät ja menestyvät tutkijat eivät ole niitä hissukoita, vaan heiltä löytyy oikeastikin jotain asennetta ja mielipiteitä.

JBA kirjoitti:

Tarkoitus ei todellakaan ollut yleistää niin rankasti, kuin sinä nyt yrität asian tulkita. Pointtina oli sanoa, kuten asian ilmaisin, etteivät laudaturit ja hyvät päättötodistusnumerot välttämättä näy millään tavalla kliinisessä osaamisessa tai välttämättä edes tutkimustaidoissa - en todellakaan väittänyt, että kuuden ällän ylioppilaat ovat soveltumattomia alalle. Lähinnä tuo hissukka-asenne on se ongelmallinen, ja sitä on reippaasti liikaa lääkiksissä. Monet naiset ovat erittäin päteviä, ja itsellänikin on tällä hetkellä naispuolinen esimies. Merkittävää vain on se, että nämä esimiesasemiin etenevät ja menestyvät tutkijat eivät ole niitä hissukoita, vaan heiltä löytyy oikeastikin jotain asennetta ja mielipiteitä.

Lue lisää

JBA: "Tarkoitus ei todellakaan ollut yleistää niin rankasti, kuin sinä nyt yrität asian tulkita. Pointtina oli sanoa, kuten asian ilmaisin, etteivät laudaturit ja hyvät päättötodistusnumerot välttämättä näy millään tavalla kliinisessä osaamisessa tai välttämättä edes tutkimustaidoissa - en todellakaan väittänyt, että kuuden ällän ylioppilaat ovat soveltumattomia alalle."

Tuosta olen samaa mieltä kanssasi, etteivät välttämättä hyvät todistusarvosanat näy käytännön elämän kaikissa taidoissa, mutta kyllä siltikin yleistit alkuperäisessä mielipiteessäsi aika rankasti - eikös se pointtisi ollut, etteivät hissukat pärjää, ja olen aivan varma että niitä hissukoita on niin miehissä kuin naisissakin ja ihan kaikissa arvosanaluokissa. Eli turhaa oli hyökätä juuri kuuden ällän tyttöjen kimppuun, koska eivät ne arvosanat todellakaan näe kliinisessä osaamisessa - siis eivät hyvät arvosanat mutta eivät huonommatkaan välttämättä.

Kirjoitat, ettet ole luokanope. Sen kyllä huomaa kirjoitustyylistäsikin. Yliopistossa oppii tieteellistä kirjoittamista ja selkeää asioiden esittämistä. Itse olen KM ja pääaineeni oli yleinen kasvatustiede. En ole luokanopettaja vaan kasvatustieteellisten aineitten ja psykologian aineenopettaja. Minne ihmeeseen sijoittaisitte sitten aineenopettajien koulutuksen? Entä aikuiskouluttajien tutkintovaatimus?

heh heh kirjoitti:

Kirjoitat, ettet ole luokanope. Sen kyllä huomaa kirjoitustyylistäsikin. Yliopistossa oppii tieteellistä kirjoittamista ja selkeää asioiden esittämistä. Itse olen KM ja pääaineeni oli yleinen kasvatustiede. En ole luokanopettaja vaan kasvatustieteellisten aineitten ja psykologian aineenopettaja. Minne ihmeeseen sijoittaisitte sitten aineenopettajien koulutuksen? Entä aikuiskouluttajien tutkintovaatimus?

Lue lisää

Aineenopettajaksihan voit jo periaatteessa lukea nykyään ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. Vaikka se onkin suunnattu ensisijaisesti ammatillisille opettajille, saa kyseisestä opinnoista käsittääkseni laillisesti saman opettajan pätevyyden kuin yo:stakin.

Itse olen myös KM yleisen kasv.tieteen puolelta. Mielestäni yleisen kasv.tieteen opiskelu on tarkoituskin olla paljon tieteellisempää, sillä meistähän ei suinkaan kaikki valmistu kouluttajan tehtäviin. Näin ollen aikuiskouluttajan koulutusohjelmaa ei ole itsessään edes olemassa, vaan aikuiskasvatuksen opiskelijat voivat sisällyttää opintoihinsa myös pedagogiset opinnot. Ja pedagogisten opintojen lisääminen tutkintoon onnistuu myös valmistuttua amk:n puolelta.

Lähinnä tätä okl:n tarjoamista amk:uun ajattelin siinä mielessä, että ainoa oikeasti tieteellinen aine, mitä he opiskelevat, on juuri kasvatustiede (pedagogisesti suuntautunut). Ja itse asiassa kasv.tieteen tieteellisyydestäkin voidaan olla montaa mieltä..;)

"Itse taidan lopettaa opinnot kesken ja siirtyä työelämään. Opiskelulla ei elä. "

Joo, eikä muuten elä tällä luokanopen hommallakaan. Parempipalkkaista hommaa haen koko ajan. Kyllähän näiden lasten kanssa tähän palkkaan vielä olisi, mutta niitä kusipäisiä vanhempia en kyllä enää kauan jaksa kuunnella näillä liksoilla.

Luokanope kirjoitti:

"Itse taidan lopettaa opinnot kesken ja siirtyä työelämään. Opiskelulla ei elä. "

Joo, eikä muuten elä tällä luokanopen hommallakaan. Parempipalkkaista hommaa haen koko ajan. Kyllähän näiden lasten kanssa tähän palkkaan vielä olisi, mutta niitä kusipäisiä vanhempia en kyllä enää kauan jaksa kuunnella näillä liksoilla.

Lue lisää

Totta puhut. Ei sille mitään voi, mutta raha ratkaisee aikalailla paljon.

opiskelujen aikana karttunut tietämys open arjesta on osoittanut, että opettajan työ ei ole "mun juttu". Sen puoleen en varmaankaan jonkun mielestä sovi opettajaksi, mikä voikin olla totta.

On hieman usko karissut suomalaiseen opetusjärjestelmään, ja oppilaisiinkin siinä sivussa. En halua elämystaikuriksi lellipenskoille, "yksilöille" ja "meidän pikkuprinsessoille".

Seiskan poika kirjoitti:

Totta puhut. Ei sille mitään voi, mutta raha ratkaisee aikalailla paljon.

opiskelujen aikana karttunut tietämys open arjesta on osoittanut, että opettajan työ ei ole "mun juttu". Sen puoleen en varmaankaan jonkun mielestä sovi opettajaksi, mikä voikin olla totta.

On hieman usko karissut suomalaiseen opetusjärjestelmään, ja oppilaisiinkin siinä sivussa. En halua elämystaikuriksi lellipenskoille, "yksilöille" ja "meidän pikkuprinsessoille".

Lue lisää

Kun te kerran sitä tiedettä teette alalla, niin vaikuttakaa nyt sitten ihmeessä siihen, etteivät vanhemmat kasvata kakaroitaan tuollaisiksi lellityiksi "yksilöiksi", vaan hankkikaa tieteellinen evidenssi vyöremmikasvatuksen ylivertaisuudesta, jotta sitä alettaisiin taas arvostaa - ei luulisi olevan kovinkaan vaikeaa, kun vertaa nykykakaroita perinteisen kasvatuksen saaneisiin. Kai varhaiskasvatuskin opintoihinne kuuluu?

Muutenkin voisi panna itäsaksalaisdemaristisen peruskouluopetuksen uusiksi siten, että sieltä oikeasti saataisiin tuloksia, ja että kyse todellakin olisi kasvattavasta eikä lellivästä laitoksesta. Onneksi ei omassa työssä tarvitse leikkiä elämystaikuria tai poliisia luokan edessä. Muutama pesti yläasteen tuntiopettajana opiskeluaikana riitti vallan mainiosti, ja siinä sai kyllä todella negatiivisen käsityksen nykyisistä "kasvatus"trendeistä. Saisivat opettajatkin oppia uudelleen kurittamaan.

JBA kirjoitti:

Kun te kerran sitä tiedettä teette alalla, niin vaikuttakaa nyt sitten ihmeessä siihen, etteivät vanhemmat kasvata kakaroitaan tuollaisiksi lellityiksi "yksilöiksi", vaan hankkikaa tieteellinen evidenssi vyöremmikasvatuksen ylivertaisuudesta, jotta sitä alettaisiin taas arvostaa - ei luulisi olevan kovinkaan vaikeaa, kun vertaa nykykakaroita perinteisen kasvatuksen saaneisiin. Kai varhaiskasvatuskin opintoihinne kuuluu?

Muutenkin voisi panna itäsaksalaisdemaristisen peruskouluopetuksen uusiksi siten, että sieltä oikeasti saataisiin tuloksia, ja että kyse todellakin olisi kasvattavasta eikä lellivästä laitoksesta. Onneksi ei omassa työssä tarvitse leikkiä elämystaikuria tai poliisia luokan edessä. Muutama pesti yläasteen tuntiopettajana opiskeluaikana riitti vallan mainiosti, ja siinä sai kyllä todella negatiivisen käsityksen nykyisistä "kasvatus"trendeistä. Saisivat opettajatkin oppia uudelleen kurittamaan.

Lue lisää

Hei JBA, sanoit että opettajat saisivat uudelleen oppia kurittamaan. Kyllä me sen osaisimme, mutta kun laki kieltää sen meiltä. Hiukan se sillä lailla uudistui se laki, että nyt saa häiritsevän oppilaan todella fyysisesti poistaa luokasta - aikaisemmin piti vain kauniisti häntä pyytää poistumaan - mutta jokaisesta fyysisestä poistamisesta pitää tehdä kirjallinen raportti jonnekin kouluviranomaiselle.

Niin että haukut kyllä väärää puuta kun puhut etteivät opettajat osaa kurittaa. Me emme vain sitä saa tehdä, ja lakiahan meidän kaikkien on tietysti noudatettava!