Mistä johtuu, jos avioliitosta puuttuu seksi?
Mitä on tapahtunut naiselle, joka ei enää kiinnostu miehestään? Mitä on tapahtunut miehelle, joka ei kiinnostu enää vaimostaan?
Onko avioliitto avioliitto ilman seksiä?
Mitä on tapahtunut naiselle, joka ei enää kiinnostu miehestään? Mitä on tapahtunut miehelle, joka ei kiinnostu enää vaimostaan?
Onko avioliitto avioliitto ilman seksiä?
Vastaukset 14
Vanhimmat
kysymyksiä joihin on yks selitteisesti mahdotonta vastata.
Mä sanon vaan mitä itse ajattelen seksistä ja avioliitosta.
Normaaliin avioliitoon kuuluu seksi, seksi luo voimakkaan tunnesiteen miehen ja naisen välille ja lujittaa yhdessä oloa.
Hyvä, molemmille tyydytystä tuova seksi parantaa itsetuntoa, rentouttaa ja antaa koko kotiin lämpöä.
On olemassa sairauksia jolloin seksi ei suju, mutta silloinkin jos on läheiset välit ja täydellinen luottamus toiseen, ei nämäkään asiat ole mikään ongelma.
Se että kiinnostus loppuu puolisoon, on niin monipiippunen juttu, hyvin usein on vaan kysymys siitä ettei jakseta hoitaa suhdetta, arki tappaa tunteet.
Tärkeintä on arvostaa toista, se herättää positiivista vastakaikua ja tunteet on virtausta.
et sitten jättänyt sanan sijaa
Menin naimisiin 19v ja erosin n. 6 vuotta sitten. Ehdin olla aviossa lähes 29 vuotta. Kasvatettiin lapset aikuisiksi.
Avioliitossa ei viimesinä vuosina ollut seksiä lainkaan johtuen miehen sairaudesta. Olin jo sopeutunut elämään ilman seksiä eikä sen puute ollut eromme syy.
Nyt olen ollut yksikseni rapiat 5 vuotta. Olen oppinut itsestäni paljon ja vielä enemmän ns. ystävistä ja muista läheisistä.
Aluksi oli ns. villi vaihe, piti katsoa kaikki, no ei sentään ihan kaikkia halukkaita miehiä.
Seksiä tuli kokeiltua eestä ja takkaa ja ihan miten vaan. Lopputulemas oli aika mitätön.
Sillä hetkellä ihanaa, ihanampaa jne. Jälkeenpäin ei nyt niin kummoista.
En olis sinkkuna enää päivääkään, mutta mitä enemmän hiekka tiimalasissa virtaa sitä vaikeampi on löytää oikeata, rehtiä miestä joka tulis ottais ja pitäis kuin vanhoissa Suomifilmeissä.
Vähempikin toki riittäis.
Tääkin viesti tais muuttua matkan varrella paremmin toiseen osastoon sopivaksi.
Ihan upeita aikuisten ihmisten ajatuksia..muistan jo aivan nuorena,ennen kuin avioidun, keskustelleeni kysyeisestä asiasta ensirakkauteni kanssa,olimme n.20v.entä sitten kun on vanha ja jos ei ole puhuttavaa eikä samaa aaltopituutta..henkistä yhteyttä haettiin.Meistä ei tullut paria,mutta sairauden vuoksi minulla on juuri ko.tilanne parisuhteessa.Olen hyväksynyt tämän tilanteen..on niin paljon muuta yhteistä ja henkisiä arvoja ja helliä voi ja pitää hyvänä vaikka ei seksi sellaisenaan sujuisikaan.Lieneekö se sitten rakkautta?En kiellä etteikö joskus kaipuu lähellä olemiseen tuo mieleen eroottisia latuksia ja kuvia.Rinnakkaissuhde ei tulisi kuitenkaan onnistumaan,sillä rikkoisi itseään vastaan..riippuu tietysti kunkin kynnyksestä.Mutta kosketus ja lämpö on kuitenkin jotain.Elämää voi suunnitella,mutta se ei aina mene niin kuin toivotaan.Henkinen side on kuitenkin voimakkaampi ja rikkaampi vaihtoehto minulle.
avioliiton autuaaksi tekevä. Olin avioliitossa jossa ei ollut enää muuta kuin seksiä.
Vihasin ja inhosin miestäni, mutta olin riippuvainen seksistä.
Hän käytti minua hyväkseen, ennen seksiä olin maailman paras vaimo ja suorituksen jälkeen sain kuulla mistä olin kotoisin ja hän haukkui myös sukuni.
Lähes 30 vuotta kestin sitä helvettiä, sitten tuli niin suuri tragedia, että pääsin irtautumaan hänestä.
Olen nyt ollut yksin pari vuotta, että se siitä avioliiton seksistä, ihmisiä on joka junaan.
Koin avioliitossa mustasukkaisuutta ja myös oman miehen raiskauksen pari kertaa (ei mitään pientä väkisin yrittämistä vaan todellisen alistamisen ja raiskauksen). Vielä monien vuosien jälkeen näitä juttuja lukiessa se tuli vahvasti mieleen.
Olen sitä ikäpolvea että vastuu perheestä ja lapsistä oli se tärkein asia. Terapeuttiakin tarvitsin vasta vuosien jälkeen. Se on tietenkin aiheuttanut nyt eron jälkeen (6 vuotta) sinkkuna ollessa kriittisyyttä.
Nautin seksistä (jonka en koskaan enää uskonut olevan mahdollista) en vain uskalla sitoutua ja kertaheitot ällöttää. Mikä neuvoksi
Kun jäin leskeksi, kun vaimoni kuoli.
Niin minä katsoin naisia, että tuossa niitä on,
mutta minulla ei ole.
Sitten löysin kuitenkin uuden vaimon.
Ja lupasin että vaikka en koskaan saisi seksiä, niin rakastan häntä. Ja nyt on käynyt niin että vaimolleni tuli menopaussi. Enkä tiedä mitä tehdä.
Sillä hän on kanssani vain velvollisuudesta eikä
halusta, ja silloin se menettää kiinostuksensa,
jos toinen on velvollisuudesta mutta ei ole omia haluja.
Mitä tehdä?
Oskari
Olen ihan äimän käkenä. Eihän menopaussi tarkoita paussia lemmiskelyssä? Vai tarkoittaako? Luojan kiitos minulla on ihan toisin päin, viime vuosina olen ollut eroottisemmin latautunut kuin naismuistiin.
Ikävä kysyä, mutta olisko jokin muu syy joka kirjataan tähän kategoriaan. Ei varmaankaan. Me vain olemme erilaisia.
Kyllä se on kauhiaa, kun noille vaimoille tulee
menolle paussi, niin ettei enää mennäkään sänkyyn haliskelemaan, on tullut paussi sille menolle.
Ja sitten vaimo antaa velvollissudesta eikä omasta
halusta.
Oskari
vaimolle sellaista (rohtoa) tai lääkettä kuin lividal niin kyllä alkaa halut hyrräämään, ihan tosi ja vielä aivan luonnollista kun ei sille nainen voi mitään, mut ei tarvii eikä kannata kärsikään vaan ottaa kaikki hyvä suhteesta irti kun vain voi sit vanhempana on kivaa muistella toimivaa sexiä ja suhdetta kun ei muut paikat enää anna varaa eikä tarvii olla katkera, muistakaa et on voitava elää mahdollisimman rikasta elämää niin kauaa kuin vain voi, kaikkee hyvää teille.
Rakas vaimoni........hänen lemmenpesänsä on sairas, normaaliin yhdyntään ei ole mahdollisuutta, silti rakastan häntä, hänen kauriin silmiä, hänen ääntään, hänen tapaansa lukea "lakia" minulle, hänen askeltansa, hänen hiljaista kuorsaustansa vieressäni, hänen tapaansa lopettaa hiljainen kuorsauksensa kun suljen hellästi hänen sieraimensa sormillani ja naurahdan samalla, voi sitä onnen tunnetta, rakstan hänen ruuanlaittoansa, siivoamistaan, hänen kävellessä vieressäni huomaan muiden miehien katsovan ihaillen vaimoani, rakastan hänen tuoksuaan kun tulen yövuorosta aamulla kotiin ja kömmin hänen viereensä nukkumaan, rakastan juoda kahvia keittiön pöyden toisella puolen istuen häntä vastapäätä ja katsellen häntä, olen jo rakastanut häntä 30v ja rakastan edelleen...rakastan....rakastan...rakastan......ja uskon että myös hän tuntee samanlailla.
vai todellisuutta, mutta jos tunnet niin kuin kirjoitat ,niin se on hyvä ja arvostettava asia. Onnea ja kaikkea hyvää sinulle ja ihanalle vaimollesi(sinun mielestäsi)
päivä, ja pysyn edellen yösanojeni takana...kiitos..:-))vaimoni on todella ihana.....::::::))))))
vain että kerrotko sen vaimollesi suullasi vai torvellasi . Mukava kun on vaimoonsa tyytyväisiä miehiä.