Kuolema on kaiken loppu.

Kun kuolemme, aivotoiminta sammuu ja sen mukana tunteet, muistot, tietoisuus ja tahto.
Kuoleman jälkeen olet samassa tilassa kuin ennen syntymääsi.
Et elä, et nauti, et kärsi, et muista.
Kun kuolemme palaamme luonnon kiertokulkuun. Näin se menee ja näin on hyvä.
Kannattaa hyväksyä tosiasiat ja olla kiitollinen siitä mitä meillä on.
Todellisuus ei muutu toiveajattelemalla tai keksimällä yliluonnollisia selityksiä asioille.

Nauti tästä pienestä hetkestä mikä meillä täällä on, ennen kuin lyhty taas sammuu, ikuisiksi ajoiksi.
46374
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 46

Vanhimmat

Mitä sitten jos niin ei olekaan.

Huomaakin kuoleman jälkeen, että tulipa tehtyä moka jota ei voikkaan enää mitenkään korjata. Miksi en uskonut Raamatun evankeliumia.

Äänestä
  • Niin, ainahan voin olla väärässä, mutta niin voi kuka tahansa.

    Todennäköisempi vaihtoehto on kuitenkin se että kukaan ei ole vastassa kuin se että siellä kaikista tuhansista jumalista sattuisi olemaan juuri Raamatun jumala.

    Asia on katsos niin, että kaikki maailman uskonnot eivät voi olla oikeassa (koska ovat ristiriidassa keskenään), mutta kaikki maailman uskonnon voivat olla väärässä.

    Äänestä

  • Jos raamatun Jumala on minua vastassa, sanon hänelle näin:

    En uskonut että olet olet olemassa, koska et antanut itsestäsi pienintäkään merkkiä ja olet koko elämäni ajan pysynyt piilossa.
    Elin hyvän ja onnellisen elämän. Tein hyviä tekoja, en siksi että halusin siitä palkintona ikuisen elämän, vaan siksi koska tunsin että niin on hyvä toimia.
    Jos haluat rankaista minua siitä että käytin järkeäni, en voi sinua estää.
    Jos heität minut helvettiin ainoastaan sen takia että en sinua palvonut, olen iloinen siitä että en sitä tehnyt, koska en voisi millään palvoa niin epäoikeudenmukaista Jumalaa.

    Äänestä

  • * kirjoitti:

    Jos raamatun Jumala on minua vastassa, sanon hänelle näin:

    En uskonut että olet olet olemassa, koska et antanut itsestäsi pienintäkään merkkiä ja olet koko elämäni ajan pysynyt piilossa.
    Elin hyvän ja onnellisen elämän. Tein hyviä tekoja, en siksi että halusin siitä palkintona ikuisen elämän, vaan siksi koska tunsin että niin on hyvä toimia.
    Jos haluat rankaista minua siitä että käytin järkeäni, en voi sinua estää.
    Jos heität minut helvettiin ainoastaan sen takia että en sinua palvonut, olen iloinen siitä että en sitä tehnyt, koska en voisi millään palvoa niin epäoikeudenmukaista Jumalaa.

    Milläs sanot?

    Äänestä

  • Ai sanot vai? kirjoitti:

    Milläs sanot?

    Suulla ajattelin sanoa.

    Äänestä

  • * kirjoitti:

    Jos raamatun Jumala on minua vastassa, sanon hänelle näin:

    En uskonut että olet olet olemassa, koska et antanut itsestäsi pienintäkään merkkiä ja olet koko elämäni ajan pysynyt piilossa.
    Elin hyvän ja onnellisen elämän. Tein hyviä tekoja, en siksi että halusin siitä palkintona ikuisen elämän, vaan siksi koska tunsin että niin on hyvä toimia.
    Jos haluat rankaista minua siitä että käytin järkeäni, en voi sinua estää.
    Jos heität minut helvettiin ainoastaan sen takia että en sinua palvonut, olen iloinen siitä että en sitä tehnyt, koska en voisi millään palvoa niin epäoikeudenmukaista Jumalaa.

    Jumala tosiaan pysyy piilossa ja uskovaisten uskon mukaan kuoleman jälkeen vasta pääsemme näkemään Hänet sekä tietämään kaikki salaisuudet.

    Toisin sanoen meitä vaaditaan uskomaan yliluonnollisiin asioihin. Jos pitää voida uskoa Jumalaan, pitää voida uskoa myös henkimaailmaan, piruihin, pimeyden enkeliruhtinaihin, sielunviholliseen, näkymättömään maailmaan ja ties mihin selittämättömiin ilmiöihin.
    Onhan näitä yliluonnollisia tapahtumia koitetttu selvittää, mutta laihoin tuloksin. Kaikki yliluonnollinen on osoittautunut vain aistiharhoiksi.

    Emmehän me voi asua kuluttavassa tulesssa, jollaiseksi helvetin tulta kutsutaan. Jos se ei polta, se ei voi myöskään tuottaa kipua eikä kärsimyst. Kuka voi asua kuluttavassa tulessa, jossain päin raamattua muistan näin sonotun.
    Jos meillä on joku kuolematon sielu, niin ei se voi kärsiäkkäään, oltaisiin sitten vaikka tulessa. Sieluhan ei ole sama kuin ruumis, jolla on kaikki elimet ja jäsenet. Sielulla ei ole hampaita, jotka kärsisivät helvetin tulessa.
    Siellä on itku ja hammasten kiristys! Snhän täytyy olla vain pelottelua vertauskuvallisessa mielessä, koska sielulla ei ole ruumiin kaltaisia jäseniä, kuten silmiä, joilla voisi itkeä.

    Minua ei kiinnosta tuleva elämä eikä kuolemanjälkeinen olotila, mutta minua kiinnostaa elämän alkuperä. En myöskään ole kiinnostunut tulevasta elämästä, sillä minulle riittää tämä elämä oikein hyvin. Ikuinen elämä ei ole mahdollista. Avaruuskaan ei voi olla ikuinen, vaan siellä tapahtuu kaiken aikaa muutoksia, siis elämää ja kuolemaa, tähtien syntymisiä ja sammumisia.

    Sama kohtalo odottaa maapalloa, kuuta ja aurinkoa, ne eivät voi loputtomasti toimia, niiden aika on ollut syntyä ja myös kuolla.

    Jos elämä olisi ikuista, kaiken kiertokulun täytyisi pysähtyä, koska ilman kiertokulkua mikään ei toimisi. Jos vesi ei kiertäisi maapallolla kaiken aikaa, ensin haihtuen meristä ilmaan, ja ilmasta sateena maahan ja maasta jokia ja puroja pitkin takaisin meriin.

    Se on varmaa, ettei kuolematonta ruumista, joka pysyisi kaiken aikaa muuttumattomana 18 vuotiaan tasolla, voi olla olemassa. Kuolemattoman ruumiin täytyisi kuitenkin syödä ja hankkia ravinto jostakin, sillä jos hedelmäpuussa ei tapahtuisi uusiutumista kaiken aikaa, loppuisi syötävät.

    Näin ollen iankaikkinen elämä on utopiaa. Jumala on kyllä laittanut kaiken alkuun, mutta kuolemaa ei Hänkään ole pystynyt voittamaan. Todistettavasti kukaan ei ole koskaan herännyt kuolleista, ei Kristuskaan. Tarinoissa kyllä tapahtuu vaikka mitä ihmeitä, mutta ne ovatkin satua.

    Äänestä

  • viisauden sana kirjoitti:

    Jumala tosiaan pysyy piilossa ja uskovaisten uskon mukaan kuoleman jälkeen vasta pääsemme näkemään Hänet sekä tietämään kaikki salaisuudet.

    Toisin sanoen meitä vaaditaan uskomaan yliluonnollisiin asioihin. Jos pitää voida uskoa Jumalaan, pitää voida uskoa myös henkimaailmaan, piruihin, pimeyden enkeliruhtinaihin, sielunviholliseen, näkymättömään maailmaan ja ties mihin selittämättömiin ilmiöihin.
    Onhan näitä yliluonnollisia tapahtumia koitetttu selvittää, mutta laihoin tuloksin. Kaikki yliluonnollinen on osoittautunut vain aistiharhoiksi.

    Emmehän me voi asua kuluttavassa tulesssa, jollaiseksi helvetin tulta kutsutaan. Jos se ei polta, se ei voi myöskään tuottaa kipua eikä kärsimyst. Kuka voi asua kuluttavassa tulessa, jossain päin raamattua muistan näin sonotun.
    Jos meillä on joku kuolematon sielu, niin ei se voi kärsiäkkäään, oltaisiin sitten vaikka tulessa. Sieluhan ei ole sama kuin ruumis, jolla on kaikki elimet ja jäsenet. Sielulla ei ole hampaita, jotka kärsisivät helvetin tulessa.
    Siellä on itku ja hammasten kiristys! Snhän täytyy olla vain pelottelua vertauskuvallisessa mielessä, koska sielulla ei ole ruumiin kaltaisia jäseniä, kuten silmiä, joilla voisi itkeä.

    Minua ei kiinnosta tuleva elämä eikä kuolemanjälkeinen olotila, mutta minua kiinnostaa elämän alkuperä. En myöskään ole kiinnostunut tulevasta elämästä, sillä minulle riittää tämä elämä oikein hyvin. Ikuinen elämä ei ole mahdollista. Avaruuskaan ei voi olla ikuinen, vaan siellä tapahtuu kaiken aikaa muutoksia, siis elämää ja kuolemaa, tähtien syntymisiä ja sammumisia.

    Sama kohtalo odottaa maapalloa, kuuta ja aurinkoa, ne eivät voi loputtomasti toimia, niiden aika on ollut syntyä ja myös kuolla.

    Jos elämä olisi ikuista, kaiken kiertokulun täytyisi pysähtyä, koska ilman kiertokulkua mikään ei toimisi. Jos vesi ei kiertäisi maapallolla kaiken aikaa, ensin haihtuen meristä ilmaan, ja ilmasta sateena maahan ja maasta jokia ja puroja pitkin takaisin meriin.

    Se on varmaa, ettei kuolematonta ruumista, joka pysyisi kaiken aikaa muuttumattomana 18 vuotiaan tasolla, voi olla olemassa. Kuolemattoman ruumiin täytyisi kuitenkin syödä ja hankkia ravinto jostakin, sillä jos hedelmäpuussa ei tapahtuisi uusiutumista kaiken aikaa, loppuisi syötävät.

    Näin ollen iankaikkinen elämä on utopiaa. Jumala on kyllä laittanut kaiken alkuun, mutta kuolemaa ei Hänkään ole pystynyt voittamaan. Todistettavasti kukaan ei ole koskaan herännyt kuolleista, ei Kristuskaan. Tarinoissa kyllä tapahtuu vaikka mitä ihmeitä, mutta ne ovatkin satua.

    Sinulle ei sitten tule mieleen, että mistä unet tulevat? Nekin tulee jostain. Ja mitä kummallisimpia unia näkee. Eräs kummallisista unista oli sellainen, jossa joku sanoi syntyneensä samana päivänä kuin U-P Svinhuvud. En tiedä hereillä ollessani edes hänen syntymäpäiväänsä tienneen. Sanoin unessa, että hän oli syntynyt marras- tai joulukuussa. Vastattiin, että joulukuussa hän on syntynyt, joskus alussa muttei päivää pahemmin sanottu. Hereillä tarkistin tuon kummallisuuden ja todellakin joulukuussahan tuo pressa oli syntynyt 15.12.

    Äänestä

  • erikoisia unetkin kirjoitti:

    Sinulle ei sitten tule mieleen, että mistä unet tulevat? Nekin tulee jostain. Ja mitä kummallisimpia unia näkee. Eräs kummallisista unista oli sellainen, jossa joku sanoi syntyneensä samana päivänä kuin U-P Svinhuvud. En tiedä hereillä ollessani edes hänen syntymäpäiväänsä tienneen. Sanoin unessa, että hän oli syntynyt marras- tai joulukuussa. Vastattiin, että joulukuussa hän on syntynyt, joskus alussa muttei päivää pahemmin sanottu. Hereillä tarkistin tuon kummallisuuden ja todellakin joulukuussahan tuo pressa oli syntynyt 15.12.

    Unien näkeminen vaatii sen että ihminen on elossa.
    Koska syvässä koomassa oleva ihminen ei näe unia, voimme olettaa että kuollutkaan ei näe unia.
    Unien näkemiseen ei siis liity mitään yliluonnollista.

    Äänestä

  • * kirjoitti:

    Suulla ajattelin sanoa.

    Olet todella ajattelematon. Sinulla ei silloin Jumalan edessä ole enää suuta, ei ajatuksia, ei sanoja. Sitäpaitsi Jumala on, mutta ei vastassa.

    Äänestä

  • Ai sanot vai? kirjoitti:

    Olet todella ajattelematon. Sinulla ei silloin Jumalan edessä ole enää suuta, ei ajatuksia, ei sanoja. Sitäpaitsi Jumala on, mutta ei vastassa.

    Mistä tiedät onko mulla suu vai ei Jumalan edessä?
    Mistä tiedät onko mulla ajatuksia tai sanoja?
    Mistä tiedät onko jumala vastassa vai ei.

    Jos sinä saat vetää hatusta kaikki väitteesi niin kai minäkin saan väittää että minulla on suu, ajatukset ja sanoja.

    Tätä se on kun keskustelaan asioista ilman todisteita.

    Äänestä

  • * kirjoitti:

    Mistä tiedät onko mulla suu vai ei Jumalan edessä?
    Mistä tiedät onko mulla ajatuksia tai sanoja?
    Mistä tiedät onko jumala vastassa vai ei.

    Jos sinä saat vetää hatusta kaikki väitteesi niin kai minäkin saan väittää että minulla on suu, ajatukset ja sanoja.

    Tätä se on kun keskustelaan asioista ilman todisteita.

    Todisteet löytyvät Raamatusta. Jeesus tuomarina päättää, näetkö Jumalaa.
    Nykyinen suusi maatuu ja tulevaa vietintä/ilmaisutapaa emme tiedä.

    Äänestä

  • Ai sanot vai? kirjoitti:

    Todisteet löytyvät Raamatusta. Jeesus tuomarina päättää, näetkö Jumalaa.
    Nykyinen suusi maatuu ja tulevaa vietintä/ilmaisutapaa emme tiedä.

    Kirja ei ole todiste. Tai jos on, niin siinä tapauksessa siellä olla aikamoinen määrä jumalia vastassa.

    Äänestä

  • * kirjoitti:

    Unien näkeminen vaatii sen että ihminen on elossa.
    Koska syvässä koomassa oleva ihminen ei näe unia, voimme olettaa että kuollutkaan ei näe unia.
    Unien näkemiseen ei siis liity mitään yliluonnollista.

    Toden totta, unethan ovat sielun peili, mutta oikeasti aivomme työskentelevät aina, ne eivät nuku, vaikka ruumis nukkuu. Aivomme ovat kuin tietokone, ne käyvät nukkuessamme säästöliekillä, mutta käsittelevät päivän aikana kokemiamme asioita. Olen aina toivonut näkeväni seksuaalisia unia, koska pidän niistä erityisesti. Jostain syystä en pääse juuri koskaan rakastelemaan unessa sen kohtaamani partnerin kanssa ja syykin on selvä. En ole tarpeeksi seksuaalisesti latautunut, pitäisi pidättää orgasmiaan niin kauvan, että se unessa on pakko tulla. Poikamiehet, jotka eivät synnin pelossa uskalla itsetyydytystä harrastaa, kokevat paljon seksuaalisia märkiä unia. Hassua, mutta uskovaisellekkin on sallittua unessa saada orgasmit, ei päivänävöllä.

    Äänestä

  • Älytön ajatus, että ihminen on ansainnut tuomion ja kadotuksen jos ei usko jotain todistamatonta ja epäselvää asiaa.

    Eiköhän muut asiat ole tärkeämpiä kuin se mitä me ihmiset uskomme tosiasioiksi ilman todisteita.

    Esim. se mihin moraalisiin ja millaisiin maailmankuvallisiin ja ihmiskuvaan liittyviin asioihin uskomme siten, että tuo uskominen on osa todellista elämäämme ja meitä. Myös Jumaluus voi olla luonteva osa tuossa kokonaisuudessa.
    Kyse on meistä itsestämme, meidän omista sieluistamme maailmankaikkeudessa ja ikuisuudessa. Miten löydämme paikkamme, rauhan ja levon sieluillemme.

    Ei meidän tarvitse arvailla mikä hevonen voittaa, mikä arpa on voittoarpa - ettei vaan tulisi tehtyä mokia arvauksissa voi voi.

    Äänestä

  • * kirjoitti:

    Kirja ei ole todiste. Tai jos on, niin siinä tapauksessa siellä olla aikamoinen määrä jumalia vastassa.

    Eri suuntien Jumalia on vastassa. Kyllä.
    Siis ei ole myöskään yhenlaista kristinuskon Jumalaa, kun siitäkin on erimielisyyksiä, minkälainen se Jumala on ja mitä se halusi ihmisten tekevän.

    Osa kristityistä on sitä mieltä, että kaikki, jotka uskoo Jeesukseen edes jotenkin, pelastuvat.

    On olemassa niitäkin, joiden mukaan ei tarvi uskoa lainkaan, vaan Jeesuksen sovitustyö pelastaa aivan kaikki. jopa eläimetkin.

    Joidenkin mielestä synnit voi pyytää anteeksi vain papille ripittäytymällä, joillekin siihen vaaditaan toinen samassa uskossa oleva ihminen (aivan kuten vl:illä), ja joillekin synninpäästöön riittää kuka tahansa ihminen, uskoi se sitten allahiin, jehvaan, amoriin tai mihin lie.

    Mutta myös niitä on, joiden mielestä välimiehiä ei tarvita, vaan synnit anotaan anteeksi suoraan taivaasta.

    Toisinsanoen kristinuskon Jumalia siellä tulee ehkä olemaan jos kuinkakin monta. Osa tuomitsee, osa ei. Osa Jumalista taas on äärimmäisen välinpitämättömiä, eivätkä päästä sinua minnekkään. Joudut joko ikuiseen pimentoon, tai haamuna lilluu johonkin välimaastoon tai minne lie.

    Mutta tuossa oli vasta kristinuskojen jumalat. sitten tulee toki nää muut jumalat, myös monet tämän ajan jumalat, kuten materia, raha, idolit yms.
    Siellä on kenties vastassa valtavat vuoret mammonaa, joku rokkipändi soittamassa jotain jne. Joillekin oma itsensä on jumala. Eli vastassa voit todennäköisesti nähdä myös itsesi.

    Tällaista filosoohvista päättelyä, mutta aikuisten oikeasti, ite jaksan lapsen mielellä uskoa, että siellä todellakin on yksi Jumala, joka erottelee meidät. On olemassa viimeinen tuomio, jonne me kaikki olemme matkalla. Se, mihin kukakin meistä tulee päätymään, emme voi vielä tietää. Siksi kannattaa pelvolla palvella Jumalaa!

    Äänestä

  • Miten mikään aivotoiminta voi olla mahdollista, kun veri ei enää tuo aivoille happea? Kun aivot ovat ilman happea, ne tuhoutuvat. Kuollut olento ei pysty ajattelemaan mitään.

    Äänestä

  • kristosof. kirjoitti:

    Eri suuntien Jumalia on vastassa. Kyllä.
    Siis ei ole myöskään yhenlaista kristinuskon Jumalaa, kun siitäkin on erimielisyyksiä, minkälainen se Jumala on ja mitä se halusi ihmisten tekevän.

    Osa kristityistä on sitä mieltä, että kaikki, jotka uskoo Jeesukseen edes jotenkin, pelastuvat.

    On olemassa niitäkin, joiden mukaan ei tarvi uskoa lainkaan, vaan Jeesuksen sovitustyö pelastaa aivan kaikki. jopa eläimetkin.

    Joidenkin mielestä synnit voi pyytää anteeksi vain papille ripittäytymällä, joillekin siihen vaaditaan toinen samassa uskossa oleva ihminen (aivan kuten vl:illä), ja joillekin synninpäästöön riittää kuka tahansa ihminen, uskoi se sitten allahiin, jehvaan, amoriin tai mihin lie.

    Mutta myös niitä on, joiden mielestä välimiehiä ei tarvita, vaan synnit anotaan anteeksi suoraan taivaasta.

    Toisinsanoen kristinuskon Jumalia siellä tulee ehkä olemaan jos kuinkakin monta. Osa tuomitsee, osa ei. Osa Jumalista taas on äärimmäisen välinpitämättömiä, eivätkä päästä sinua minnekkään. Joudut joko ikuiseen pimentoon, tai haamuna lilluu johonkin välimaastoon tai minne lie.

    Mutta tuossa oli vasta kristinuskojen jumalat. sitten tulee toki nää muut jumalat, myös monet tämän ajan jumalat, kuten materia, raha, idolit yms.
    Siellä on kenties vastassa valtavat vuoret mammonaa, joku rokkipändi soittamassa jotain jne. Joillekin oma itsensä on jumala. Eli vastassa voit todennäköisesti nähdä myös itsesi.

    Tällaista filosoohvista päättelyä, mutta aikuisten oikeasti, ite jaksan lapsen mielellä uskoa, että siellä todellakin on yksi Jumala, joka erottelee meidät. On olemassa viimeinen tuomio, jonne me kaikki olemme matkalla. Se, mihin kukakin meistä tulee päätymään, emme voi vielä tietää. Siksi kannattaa pelvolla palvella Jumalaa!

    Allah on suuri!

    Äänestä

  • viisauden sana kirjoitti:

    Jumala tosiaan pysyy piilossa ja uskovaisten uskon mukaan kuoleman jälkeen vasta pääsemme näkemään Hänet sekä tietämään kaikki salaisuudet.

    Toisin sanoen meitä vaaditaan uskomaan yliluonnollisiin asioihin. Jos pitää voida uskoa Jumalaan, pitää voida uskoa myös henkimaailmaan, piruihin, pimeyden enkeliruhtinaihin, sielunviholliseen, näkymättömään maailmaan ja ties mihin selittämättömiin ilmiöihin.
    Onhan näitä yliluonnollisia tapahtumia koitetttu selvittää, mutta laihoin tuloksin. Kaikki yliluonnollinen on osoittautunut vain aistiharhoiksi.

    Emmehän me voi asua kuluttavassa tulesssa, jollaiseksi helvetin tulta kutsutaan. Jos se ei polta, se ei voi myöskään tuottaa kipua eikä kärsimyst. Kuka voi asua kuluttavassa tulessa, jossain päin raamattua muistan näin sonotun.
    Jos meillä on joku kuolematon sielu, niin ei se voi kärsiäkkäään, oltaisiin sitten vaikka tulessa. Sieluhan ei ole sama kuin ruumis, jolla on kaikki elimet ja jäsenet. Sielulla ei ole hampaita, jotka kärsisivät helvetin tulessa.
    Siellä on itku ja hammasten kiristys! Snhän täytyy olla vain pelottelua vertauskuvallisessa mielessä, koska sielulla ei ole ruumiin kaltaisia jäseniä, kuten silmiä, joilla voisi itkeä.

    Minua ei kiinnosta tuleva elämä eikä kuolemanjälkeinen olotila, mutta minua kiinnostaa elämän alkuperä. En myöskään ole kiinnostunut tulevasta elämästä, sillä minulle riittää tämä elämä oikein hyvin. Ikuinen elämä ei ole mahdollista. Avaruuskaan ei voi olla ikuinen, vaan siellä tapahtuu kaiken aikaa muutoksia, siis elämää ja kuolemaa, tähtien syntymisiä ja sammumisia.

    Sama kohtalo odottaa maapalloa, kuuta ja aurinkoa, ne eivät voi loputtomasti toimia, niiden aika on ollut syntyä ja myös kuolla.

    Jos elämä olisi ikuista, kaiken kiertokulun täytyisi pysähtyä, koska ilman kiertokulkua mikään ei toimisi. Jos vesi ei kiertäisi maapallolla kaiken aikaa, ensin haihtuen meristä ilmaan, ja ilmasta sateena maahan ja maasta jokia ja puroja pitkin takaisin meriin.

    Se on varmaa, ettei kuolematonta ruumista, joka pysyisi kaiken aikaa muuttumattomana 18 vuotiaan tasolla, voi olla olemassa. Kuolemattoman ruumiin täytyisi kuitenkin syödä ja hankkia ravinto jostakin, sillä jos hedelmäpuussa ei tapahtuisi uusiutumista kaiken aikaa, loppuisi syötävät.

    Näin ollen iankaikkinen elämä on utopiaa. Jumala on kyllä laittanut kaiken alkuun, mutta kuolemaa ei Hänkään ole pystynyt voittamaan. Todistettavasti kukaan ei ole koskaan herännyt kuolleista, ei Kristuskaan. Tarinoissa kyllä tapahtuu vaikka mitä ihmeitä, mutta ne ovatkin satua.

    Maapallolla loppuu elämä ja kysymys on koska, viimeistään silloin kun aurinko sammuu, todennäköisesti paljon ennen sitä.

    Mutta sille että onko kuoleman jälkeen elämää ei saa omakohtaista vastausta ennen kuolemaansa. Sitten ei ole takuuta sille, miten tuli elettyä ja kuka opetti mitäkin. Voihan olla että joku opettaa väärin.

    Ihmisapinoista kehittyneet ihmiset ovat oppineet tietoisuuden, käyttämään työkaluja, rakentamaan jonkinasteisen sivilisaation ja toimimaan yhdessä ja valhetelemaan ja tappamaan vaikka väkiluku kasvaakin aivan liikaa.

    Uskonnot käyvät vähitellen tarpeettomiksi ihmisen oppiessa enemmän ja luullessaan vähemmän. Suomessa on uskonnonvapaus.

    70-luvulla yritin keskustella aurinkokunnan ulkopuolisista elämänmahdollisuuksista muissa aurinkokunnissa niin sain kuulla puhuvani syntiä. Tällaista ei raamatussa ole.

    Äänestä

  • * kirjoitti:

    Kirja ei ole todiste. Tai jos on, niin siinä tapauksessa siellä olla aikamoinen määrä jumalia vastassa.

    Nimen omaan kirja ei ole todiste. Minäkin luin juuri erään Reijo Mäen dekkarin mutta en minä nyt pidä sitä faktana, vaikka se kirja onkin.

    Äänestä

  • erikoisia unetkin kirjoitti:

    Sinulle ei sitten tule mieleen, että mistä unet tulevat? Nekin tulee jostain. Ja mitä kummallisimpia unia näkee. Eräs kummallisista unista oli sellainen, jossa joku sanoi syntyneensä samana päivänä kuin U-P Svinhuvud. En tiedä hereillä ollessani edes hänen syntymäpäiväänsä tienneen. Sanoin unessa, että hän oli syntynyt marras- tai joulukuussa. Vastattiin, että joulukuussa hän on syntynyt, joskus alussa muttei päivää pahemmin sanottu. Hereillä tarkistin tuon kummallisuuden ja todellakin joulukuussahan tuo pressa oli syntynyt 15.12.

    Minä näin unta että paneskelin kahden eri miehen kanssa yhtä aikaa eli harrastin kimppakivaa. Mitä tästä pitäisi päätellä?

    Äänestä

Kerran eletään tämä elämä, pitäisi tehdä niitä hyviä tekoja, toiselta puolen ei ole kukaan terveisiä

Äänestä

Olet oikeassa, että pitää nauttia tästä hetkestä, mutta kun useimmat eivät osaa nauttia edes tästäkään hetkestä, vaan pilaavat elämäänsä turmiolliseilla elämäntavoilla.
Minä koetan elää viisaasti ja terveellisiä elämäntapoja noudattaen sekä vaalien, koska tajuan, että mitä turmiollisimmin elän, sitä lyhyempi on elämän lanka.

Liikenteessä ajan maltillisesti, en ohittele rekkoja, en polta röökiä, enkä käytä alkoholia. En myöskään liiku epämääräisissä porukoissa yöaikaan kaupungilla. Nakkijonoon ei kannata yöllä mennä eikä liikkua varjoisilla kujilla.

Tätä viisasta elämäntapaa voisi jatkaa lukemattomilla esimerkeillä, mutta riittäköön nyt nämä alkuun.

Kuolemaa enemmän minua kiinnostaa syntyminen ja elämän alkuperä.
Jumala näyttää panneen elämän alkuun, sillä mitenkään muuten sen alku ei voisi käynnistyä.
Seuraavassa linkissä on kiinnostavaa tietoa elämän synnystä

http://www.luominen.fi/

Äänestä

Suhteessa tähän havaittuun, fyysisen ruumiseen tapahtuu sama kuin puun kaatuessa. Se hajoaa alkutekijöihinsä.

Oikeasti ihminen on ikuinen kuolematon henkiolento. Raaamatun mainitsemat toisesta kuolemasta(=tulijärvi) ja Taivaasta viittavvat tähän fyysisen ruumiin kuoleman jälkeiseen henkimaailmaan.

Ikuinen elämä tarkoittaa, ettei toisella kuolemalla ole valtaa(Ilm.20:6)(Luuk.20:34-).

Äänestä
  • Toiveajattelua ilman todisteita.
    Kirja ei ole todiste. Raamattuun vetoaminen on kehäpäätelmä.

    Äänestä

  • * kirjoitti:

    Toiveajattelua ilman todisteita.
    Kirja ei ole todiste. Raamattuun vetoaminen on kehäpäätelmä.

    Lukiolainen olettaa kaikkien olevan samassa kehäpäätelmä-syndroomassa.

    Äänestä

  • Oletko yhtä mieltä siitä, ettei ole oleva ruumiilla iankaikkista elämää, vaan henkiolennolla. Henkiolennon nyt vois ajatella elävän aina, mutta ruumiilla tätä mahdollisuutta ei ole. Jos ihminen on ikuisuusolento, niin silloinhan hänen alkunsa ei olekkaan syntymäpäivänäsi, vaan sinä olet siirtynyt taivaasta henkiolentona äitis kohtuun ja siellä ruumis on alkanut kehittyä tämän henkiolennon ympärille. Miten sen voisi paremmin enää selittää. Lestadiolaiseen uskoonhan kuuluu, että olemme tulleet taivaasta ja sinne palaamme, jos selviämme tai henkiolentomme siirtyykin taivaan sijasta sinne pahempaan paikkaan. En ihmettele, vaikka syntymättömät tai abortoidut lapset ovatkin hyvillään, ettei heidän tarvinnut syntyä tänne koettamaan onneaan, selviääkö takaisin taivaasen vai ei, vaan pääsivät suoraan takaisin henkiolentoina taivaaseen, eli lähtöpaikkaansa.

    Äänestä

  • hvvp kirjoitti:

    Lukiolainen olettaa kaikkien olevan samassa kehäpäätelmä-syndroomassa.

    Satukirjaan vetoaminen on tyhmyyden osoitus.

    Äänestä

  • viisauden sana kirjoitti:

    Oletko yhtä mieltä siitä, ettei ole oleva ruumiilla iankaikkista elämää, vaan henkiolennolla. Henkiolennon nyt vois ajatella elävän aina, mutta ruumiilla tätä mahdollisuutta ei ole. Jos ihminen on ikuisuusolento, niin silloinhan hänen alkunsa ei olekkaan syntymäpäivänäsi, vaan sinä olet siirtynyt taivaasta henkiolentona äitis kohtuun ja siellä ruumis on alkanut kehittyä tämän henkiolennon ympärille. Miten sen voisi paremmin enää selittää. Lestadiolaiseen uskoonhan kuuluu, että olemme tulleet taivaasta ja sinne palaamme, jos selviämme tai henkiolentomme siirtyykin taivaan sijasta sinne pahempaan paikkaan. En ihmettele, vaikka syntymättömät tai abortoidut lapset ovatkin hyvillään, ettei heidän tarvinnut syntyä tänne koettamaan onneaan, selviääkö takaisin taivaasen vai ei, vaan pääsivät suoraan takaisin henkiolentoina taivaaseen, eli lähtöpaikkaansa.

    Näytä todiste henkiolennosta niin jatketaan sen jälkeen tämä keskustelu.

    Äänestä

  • * kirjoitti:

    Näytä todiste henkiolennosta niin jatketaan sen jälkeen tämä keskustelu.

    Henkiolennosta ei ole todistetta. Raamatun kirjoittajat kyllä puhuvat laajasti kaikista henkimaailman asioista, mutta vaikeapa niitä on näyttää toteen, kun aikaa on kulunut noista oletetuista tapahtumista jo liian kauan.
    Monet tutkijat ovat koittaneet valaista raamatun aikana tapahtuvia arvoituksia, mutta aika on tehnyt tehtävänsä, salaisuuden peittoon ne on jääneet.

    Onhan ne spiritistit istunnoissaan koittaneet päästä henkimaailman yhteyteen, mutta mitään todistetavaa ei ole saatu esiin.

    Salaisuuksien verho jää peittämään, voi vain uskoa tai olla uskomatta.

    Minusta on helppo uskoa Jumalan luoneen moninaisen elämän tälle planeetalle, vaikka suoranaisia faktoja ei voidakaan lyödä pöytään.

    Sen sijaan on voitu todistaa, ettei elämän synty itsestään ole mahdollista

    Äänestä

  • viisauden sana kirjoitti:

    Henkiolennosta ei ole todistetta. Raamatun kirjoittajat kyllä puhuvat laajasti kaikista henkimaailman asioista, mutta vaikeapa niitä on näyttää toteen, kun aikaa on kulunut noista oletetuista tapahtumista jo liian kauan.
    Monet tutkijat ovat koittaneet valaista raamatun aikana tapahtuvia arvoituksia, mutta aika on tehnyt tehtävänsä, salaisuuden peittoon ne on jääneet.

    Onhan ne spiritistit istunnoissaan koittaneet päästä henkimaailman yhteyteen, mutta mitään todistetavaa ei ole saatu esiin.

    Salaisuuksien verho jää peittämään, voi vain uskoa tai olla uskomatta.

    Minusta on helppo uskoa Jumalan luoneen moninaisen elämän tälle planeetalle, vaikka suoranaisia faktoja ei voidakaan lyödä pöytään.

    Sen sijaan on voitu todistaa, ettei elämän synty itsestään ole mahdollista

    "Henkiolennosta ei ole todistetta."

    Kiitos. Olemma siis samaa mieltä.

    "Sen sijaan on voitu todistaa, ettei elämän synty itsestään ole mahdollista"

    Niinkö? Kerro ihmeesstä tästä tieteellisestä läpimurrosta lisää. Minulta tämä on mennyt täysin ohi.

    Äänestä

  • * kirjoitti:

    "Henkiolennosta ei ole todistetta."

    Kiitos. Olemma siis samaa mieltä.

    "Sen sijaan on voitu todistaa, ettei elämän synty itsestään ole mahdollista"

    Niinkö? Kerro ihmeesstä tästä tieteellisestä läpimurrosta lisää. Minulta tämä on mennyt täysin ohi.

    Sulla on mennyt moni muukin asia näköjään ohi :p

    Äänestä

  • oho.. ohi meni 8/ kirjoitti:

    Sulla on mennyt moni muukin asia näköjään ohi :p

    Saat sinäkin kertoa siitä jos se ei ole mennyt sinulta ohi.

    Äänestä

Ei todistettavasti kukaan ole tullut tervehtimään tuonpuoleisesta.
Samoin on Jumalan laita, tyhmää ajatella pölyhiukkastakin pienemmän silmänräpäyksen ajan täällä maailmassa vaikuttavan ihmispolon olevan jotain niin suurta että Jumala kyttäisi hänen jokaista askeltaan:D
Eniten Jumalaa naurattaisi lessujen syntilistat:DDD
Jos häntä niin paljon kiinnostaisivat.
Olisi mukava yllätys mikäli kuoleman jälkeen olisi jotain ihanaa, mutta iki-unikin on ihan houkutteleva vaihtoehto. Mitään helvettiä ei onneksi Jumala ole ihmispoloille järjestänyt.

Äänestä
  • >Ei todistettavasti kukaan ole tullut tervehtimään tuonpuoleisesta.

    Miten asia todistetaan?

    Äänestä

  • Metamaatikko kirjoitti:

    >Ei todistettavasti kukaan ole tullut tervehtimään tuonpuoleisesta.

    Miten asia todistetaan?

    Niinpä. Itse olen saanut itselleni riittävät todisteet pelkän käsittämämme biologisen maailman ulkopuolisen todellisuuden olemassaolosta. Ne ovat kuitenkin vain tapahtumia, jotka ovat sattuneet minulle. Jos ja kun niitä kerron jokainen voi uskoa tai olla uskomatta. Tai vaikka tuo tapahtuisi useammallekin ihmiselle yhtäaikaa, se on vain heidän kertomuksensa mitä tapahtui. Ei siitä saa kuvia, eikä varmasti tapahdu nauhuri taskussa kyttäämällä mitään.
    Monille on näitä (ns yliluonnollisia) tapauksia sattunut.

    Kyllä unenkin kautta voi tapahtua tällä rintamalla, miten se käytännössä tapahtuu, en todellakaan osaa sanoa.

    Äänestä

No, vähäänpä sulla kaikki loppuu. Lieneekö yleisempikin ongelma teillä vl-piireissä?

Äänestä

Kuolema ei ole kaiken loppu.

Raamattu ja kristinusko antavat ihmisen elämälle tarkoituksen. Sehän on periä jumaluus uskomalla sanaan. Eli Jumalan kuva luotiin, lunastettiin ja kuva eli ihminen on perimykseen oikeutettu. Todistajien joukko jo Jeesuksen aikana oli suuri. Toisaalta Jeesus oli ainoa, joka myös esiintyi kuolleista noustuna.

Järjellä ajateltuna tämä ei ole kehäpäätelmä eikä asioiden ajattelu järjellä ole mitenkään vaarallista uskon kannalta. Raamatun selitys on aukoton. Jokaisen omalta kohdaltaan on silti valittava uskooko vai eikö.

Huomasin tuossa muuten jokin aikaa sitten että Stephen Hawkins (vaimitensenytkirjoitetaan) ilmoitti lopullisena vastauksena että Jumalaa ei tarvita. Päätelmä on siinä mielessä oikein, että Raamatun mukaanhan todistetta Jumalasta ei voikaan saada. Joten olisi kummallisempaa, jos SH ilmoittaisi että joo, kyllä Jumala tarvitaan.

Äänestä

Näin todentuntuisia unia. Lapseni oli kuollut vajaa vuosi aikaisemmin.
Näin ensimmäisen unen, hän tuli luokseni, ei ollut syövän runtelema. Silitin hänen poskeaan ja sanoin: "Sinun on aika lakata kaipaamasta ruumistasi." Lapseni sanoi hyvin painokkaasti että niin pitää.
Hän ohjasi minut ikkunaan ja osoitti maata ikkunan takana. Maassa oli ihmisen muotoinen ikäänkuin muotti, hän tarkoitti että ruumis on tullut maaksi jälleen.
Jonkin ajan kuluttua olin unessa lapseni kanssa keittiön pöydän ääressä, siinä useimmiten istuttiin. Puhuttiin kaikenlaista, jopa kinasteltiin vähän, tiesin koko ajan että lapseni on kuollut.
Hän sanoi sitten että pitää lähteä, menin saattamaan eteiseen kuten olin aina tehnyt hänen eläessäänkin.
Kosketin häntä olkapäästä, hän kääntyi minuun päin, minä kysyin:"Koska taas tulet käymään?"
Lapseni vastasi: Tulen varmasti, mutta en osaa sanoa koska pääsen." Kaikki tapahtui hyvin luontevasti, ikäänkuin hän olisi elossa.

Äänestä
  • Hieno kertomus äiti*. Itse olen kokenut paljon samantapaisen unen isäni kuoleman jälkeen.
    Puhuimme myös siitä, että hän on nyt kuollut ja kysyin rajan takaa, mitä siellä?. Siinä kohtaa hän ikäänkuin väistyi. Toivotti lopuksi kaikkea hyvää.
    Oho! Juuri nyt muuten lensi neljä joutsenta? (isoa valkoista lintua) ohi kohtalaisen matalalla, jotka näin tästä kirjoituspöydän äärestä :))) !!!!! Neljä oli kuin kolme minulta kuollutta lähiomaistani (äiti, isä ja sisko) ja tuo sinun lapsesi!

    Äänestä

Ei pidä paikkaansa

Äänestä
  • Jaa mikä ei pidä paikkansa?
    Oli todellakin ihmeellistä kun nuo linnut lensivät tuosta silmieni edestä juuri siilä hetkellä kun kirjoitin tuota vastausta täällä laitakaupungilla ja kerrostalossa.

    Äänestä

  • Totta tämä ainakin kirjoitti:

    Jaa mikä ei pidä paikkansa?
    Oli todellakin ihmeellistä kun nuo linnut lensivät tuosta silmieni edestä juuri siilä hetkellä kun kirjoitin tuota vastausta täällä laitakaupungilla ja kerrostalossa.

    Tuli kylmät väreet kun luin viestisi.
    Kun kävin lapsemme haudalla ensimmäisen kerran hautajaisten jälkeen lensi kaksi joutsenta niin matalalta ylitseni että tuntuivat melkein hipaisevan minua. Niiden huilumainen ääni kuului vielä kauna jälkeenpäin.

    Äänestä

  • äiti. kirjoitti:

    Tuli kylmät väreet kun luin viestisi.
    Kun kävin lapsemme haudalla ensimmäisen kerran hautajaisten jälkeen lensi kaksi joutsenta niin matalalta ylitseni että tuntuivat melkein hipaisevan minua. Niiden huilumainen ääni kuului vielä kauna jälkeenpäin.

    Niin, emme tiedä mitä tämä kaikki on ja mitä kuoleman jälkeen, mutta eikö tämä tunnukin niin rauhoittavalta ja lohdulliselta. Tulee tunne ettei tarvitse eikä kannata kantaa pelkoa ja vihaa.
    Meille nämä asiat ovat tällä tavalla todeksi tulleita, "äidille" ja minulle, joka kirjoitin nimim. joutsenten matkassa.
    Olen siitä onnellinen.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


¤ kirjoitti:

Kun kuolemme, aivotoiminta sammuu ja sen mukana tunteet, muistot, tietoisuus ja tahto.
Kuoleman jälkeen olet samassa tilassa kuin ennen syntymääsi.
Et elä, et nauti, et kärsi, et muista.
Kun kuolemme palaamme luonnon kiertokulkuun. Näin se menee ja näin on hyvä.
Kannattaa hyväksyä tosiasiat ja olla kiitollinen siitä mitä meillä on.
Todellisuus ei muutu toiveajattelemalla tai keksimällä yliluonnollisia selityksiä asioille.

Nauti tästä pienestä hetkestä mikä meillä täällä on, ennen kuin lyhty taas sammuu, ikuisiksi ajoiksi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu