Otsikon kysymys siis... Mietin opiskelupaikkoja, mutta minulla ei ole yhtä alaa, jota haluaisin sataprosenttisesti opiskella. Valtiotieteellinen yliopistolla, kaupallinen ala..? Mikä ala olisi siis sellainen, että työllistyy monipuolisesti ja työllistyminen/työllisyystilanne on yleensäkin hyvä?
Mikä olisi ''yleishyödyllinen'' tutkinto?
enmavaantieda
8506
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Monipuolisuudesta en tiedä, mutta luonnontieteelisessa tiedekunnassa kun opiskelee esim. matematiikan aineenopettajaksi, pitäisi 5 vuoden kuluttua työtä olla tarjolla. Eikä opettajan pätevyys sulje pois vaihtoehtoa yritysmailmassa. Tosin opiskelussa pitää olla todella motivoitunut jos haluaa pärjätä.
Hups, viestistä saa sen kuvan että kyseinen työ työllistäisi vasta 5 vuoden päästä. Tarkoitan tällä vain opiskelu aikaa (3 vuotta kandiin 2 maisteriin). Lisäksi ei se motivoituneisuus ole mitenkään erilaista mitä muissa opiskelupaikoissa. Eivät ne muutkaan opinnot ole mitään läpihuuto juttuja.
Veikkaan, että kauppatieteellinen tutkinto on kaikkein yleishyödyllisin tutkinto, sillä sitä voi - ainakin oman, vaikkain rajoitetun, ymmärykseni mukaan - hyödyntää siellä täällä, erilaisista rajoista riippumatta. Toki on avuksi, jos tajuaa valita oikeanlaisen pää- ja sivuaineyhdistelmän (esim. rahoitus taloustiede).
PS Minua kiinnostaisi tietää, millä perusteella ajattelet, että valtiotieteellistä tutkintoa voisi verrata mitenkään kauppatieteelliseen; ellet sitten tarkoittanut sosiaalityöntekijän tai kansantaloustieteilijän tutkintoa, sillä ne taitavat olla kohtuullisen työllistäviä, mutta esim. kaiken maailman sosiologit, politologit ym. eivät taida omata erityisen hyvää työllisyys- ja tienaamispotentiaalia.
Oikeustiede on yksiselitteisesti yleishyödyllisin koulutusala. Kauppiskin menettelee, mutta jos erehtyy jotain markkinointia, "johtamista" tai muuta hömpänpömppää opiskelemaan, niin kortistoon joutuu.
Ylipäätään vähän kaikki yliopistotutkinnot lukuunottamatta selkeästi ammattiin johtavia tutkintoja (mm. opettaja, lääkäri) ovat yleishyödyllisiä. Pää- ja sivuainevalinnoilla sekä omalla työkokemuksella, harrastuksilla ja kiinnostuksen kohteilla voi vaikuttaa paljon siihen, minkälaisiin työtehtäviin sijoittuu.
Sinä (nimimerkki "Hankala valinta") kirjoitit:
"Ylipäätään vähän kaikki yliopistotutkinnot lukuunottamatta selkeästi ammattiin johtavia tutkintoja (mm. opettaja, lääkäri) ovat yleishyödyllisiä."
Olet väärässä yksinkertaisesti siitä syystä, koska aloittaja määritteli yleishyödyllisyyden seuraavalla tavalla:
"Mikä ala olisi siis sellainen, että työllistyy monipuolisesti ja työllistyminen/työllisyystilanne on yleensäkin hyvä?"
Vai väitätkö, että esim. keskiverto humanisti, politologi, sosiologi ym. omaa hyvät ja monipuoliset työllistymismahdollisuudet? Eiköhän se ole niin, että aloittajan määrittelemiä yleishyödyllisiä tutkintoja ovat nimenomaan jo täällä mainitut kauppatieteellinen tutkinto ja oikeustieteellinen tutkinto.
Ylioppilastutkinto kannattaa ensin hankkia.
Jos opiskelee yliopistossa yleistutkinnon niin sitten ei välttämättä töitä löydy kun ei ole mitään vahvuuksia.
Suosittelen yleistutkinnoksi oikeustieteellistä jota voisi vahvistaa kaupallisella osaamisella ja kielillä (venäjä, ranska, kiina, japani tjms). Luulisi töitä riittävän.
Tuolla yhdistelmällä voisi hakeutua kaupalliselle alalle tai julkishallintoon vaikka ulkoministeriöön.
Ekonomi ja diplomi-insinööri ovat suppeaan alaan keskittyviä putkitutkintoja, joilla usein työllistyy hyvin omalle alalleen. Hyvä työllistyminen johtuu mm. siitä, että työnantaja voi tai ainakin uskoo voivansa tienata paljon rahaa noiden työntekijöiden avulla, sekä osittain myös siitä, että työhönottajilla itsellään on sama tutkinto.