Talo on iso ja alakerta kaksiosainen, tupakeittiöosassa on muuri, jonka kylkeen pitäisi tehdä uuni. Olen ajatellut kaksivaippaista kuoriuunia, jossa siis olisi tyhjä välitila uunirakenteen ja kuoren välissä ja tässsä tilassa lämmitettyä ilmaa johdettaisiin kanavapuhaltimella omassa ilmastointiputkessaan talon toiseen osaan (jossa olisi myös ilmalämpöpumppu lisälämmittimenä).
Jos tätä puhallinta ei olisi niin kaksivaippaisen uunin sisärakenteesta voisi karata liikaa lämpöä piipun kautta ulos pellit kiinnikin.
Näistä kuoriuuneistahan joillakin on sellaisia kokemuksia, että ne eivät kunnolla ja nopeasti lämmitä, kun välitilassa voi olla villeristekin.
Onko kellään kokemuksia näistä ja tällaisten uunien tekijöistä/toimittajista? Ja toimisiko systeemi odotetusti?
Jos tätä puhallinta ei olisi niin kaksivaippaisen uunin sisärakenteesta voisi karata liikaa lämpöä piipun kautta ulos pellit kiinnikin.
Näistä kuoriuuneistahan joillakin on sellaisia kokemuksia, että ne eivät kunnolla ja nopeasti lämmitä, kun välitilassa voi olla villeristekin.
Onko kellään kokemuksia näistä ja tällaisten uunien tekijöistä/toimittajista? Ja toimisiko systeemi odotetusti?
Vastaukset 24
Vanhimmat
"Jos tätä puhallinta ei olisi niin kaksivaippaisen uunin sisärakenteesta voisi karata liikaa lämpöä piipun kautta ulos pellit kiinnikin."
Jos tämä on se huoli, niin eikö olisi helpompaa asentaa toinen pelti, jos vanha falskaa noin paljon?
"Näistä kuoriuuneistahan joillakin on sellaisia kokemuksia, että ne eivät kunnolla ja nopeasti lämmitä, kun välitilassa voi olla villeristekin."
Eristeen/ välin tarkoitus on toimia eristeenä ettei uunin pinta lämpene liikaa. Uuni lämmittää pienemmällä teholla ja vastaavasti pidemmän aikaa.
"Onko kellään kokemuksia näistä ja tällaisten uunien tekijöistä/toimittajista? Ja toimisiko systeemi odotetusti? "
Kuoriuuneja tekevät lähes kaikki uunien valmistajat.
Mitä tuohon lämpimän ilman siirtämiseen tulee, niin voi olla aika kyseenalaista. Uunin ja kuoren välistä pitäisi saada lähes kaikkialta ilma kiertämään muualle. Jos ilmaa viilentää toista kylkeä ja toinen pysyy kuumana, niin uunin jatkuva lämmittäminen nostaa toisen kyljen lämpötilan todella ylös toisen pysyessä normilämpöisenä.
Kannattaa lisäksi huomioida kuinka paljon tuolla ilman siirtämisellä muualle taloon oikeasti saadaan lämpöä siirrettyä. Jos 100 asteista ilmaa puhaltaa esim. 10 ltr/s huoneeseen, jonka lämpötila on 20 astetta, niin teho on
0,01 x 1,2 x 80 => n. 1 kW
Jos muualle puhallettavan ilman lämpötila on 50 astetta, teho on vastaavasti
0,01 x 1,2 x 30 => n. 350W
Jos ilmalla halutaan siirtää aidosti lämpöä (lue: energiaa) tulee ilmavirtojen olla isoja ja siirrettävän ilman lämpötilan korkea.
Varaavan takan lämmönvarauskyky riippuu sen kivimassasta, painosta. Lämmitettäessä kivet lämpiävät ja lämpö siirtyy viiveellä huoneeseen. Varaaminen riippuu siitä onko takka muurattu oikein, siis savukanavat joissa savu kulkee. Kun pelti tai pellit ovat kiinni niin takasta ei häviä mainittavasti lämpöä savupiippuun.
Suuri osa lämmöstä siirtyy huoneeseen säteilemällä mistä tahansa varaavasta takasta, osa myös sillä tavalla että lämmin ilma virtaa. Molemmissa tapauksissa lämpiävät se huone jossa takka sijaitsee, jossain määrin myös muut huoneet.
Ennen oli joka huoneessa oma takka tai kakluuni tms. Juuri siksi että jokainen niistä lämmittää samaa huonetta.
Meillä on mökillä paikalla muurattu kuoritakka. Sen välitilassa on noin sentin villa. Villan tarkoituksena on muurausvaiheessa pitää sisempi takka irti kuoresta niin ettei kuori halkea vaikka sisempi takka laajenee kun takkaa lämmittää.. Villan lämmöneristyskyky on minimaalinen.
Tuo yksi varaava takka meidän mökillämme pystyy yksin lämmittämään noin 80 neliön talon myös talvipakkasella, eikä kylki silti lämpiä kuin haaleaksi. Isossa takassa on iso lämmin pinta. Haalea riittää. Lämmittäminen on kyllä hidasta. Kuoritakka on tarkoituksella suunniteltu että lämpöä riittäisi kauan sitten kun sitä alkaa tulla ulos.
Ilman kierrättäminen kuoritakan takaa on aika turhaa. Kyllä se lämpö tulee sieltä ulos ajan kanssa, ei se minnekään häviä. Pitää vaan oppia lämmittämään tänään ajatellen että lämpöä riittää huomenna sekä ylihuomennakin.
Rakenna vastavirtaleivinuuni, siinä on sulkupelti kyljessä, joka laittaa lämmön kiertämään poskikanavissa. Ohjeet ilmaisesta Tiiliteollisuus ry:n Muuratutt Tulisijat vihosta, jota saa tiilikauppiailta.
Jos lämpöä halutaan levittää muualle, niin kiertoilmaputki uuninkylkeen ja iv kone levittämään lämpöä. Jos on vesikiertoinen lämmitys, niin uunin kyljestä saa lämpöä myös veteeen.
Parhaimpaan tulokseen pääsee kun laittaa pistorasian uunin päälle ja pöytätuulettimen puhaltamaan lämpöä muualle.
Kaikki kanavistoviritykset --> ei kannata.
Ilma on liian harva väliaine lämmönsiirtoon kanavistossa
Unohda kuoritakat, eivät lämmitä. Älä usko kuoritakan tehneitä.
Muuraa normaali tarpeeksi iso (3 ton) alaliittymä uuni ja siihen kesäpelti ylös.
Kun tiiltä on tarpeeksi, niin lämmin ilma siirtyy helpommin talon toiseen päähän?
Mielenkiintoista, että ennen uuneja oli joka makuuhuoneessa, mutta nykyään on tämä kannattajakuntansa jonka mielestä keskelle taloa pitää tehdä yksi 3-10 tonnia painava uuni, joka sitten lämmittää koko taloa.
Kuoritakan tarkoitus on antaa lämpöä pitkään, ja niin että ulkopinta ei kuumene liikaa. Mutta jos tarvitaan lämpöä nopeasti, ei ole paras ratkaisu.
Minulla on erillinen takkahuone johon laitettiin tulikivestä tehty uuni .Takkahuone on toisessa päässä taloa mitä mh:t ja oh laitoin , kun remonttia tein niin kanavat yläpohjaan hyvin eristettynä ja puhallusvillaa päälle ja tuloilmaventtiilit huoneisiin ja takka-leivinuunin päälle kanavapuhaltimem jonka nopeutta säädän tyristori säätimellä portaattomasti lisäksi mh.ssa on huonetermostaatti joka ohjaa ettei tule liian kuuma.Toimii todella hyvin puhallin saa olla tosi pienellä ja lämpö siirtyy muihin huoneisiin.
Aivan pakko kysyä. Oletko tosissasi?
Juuri tästä oli kysymys, että toimiiko tällä tavalla, koska huonejärjestys on sellainen, että ilman puhallinta ja ilmastointiputkea lämpö ei siirry toivottuun paikkaan.
Onko tässä mainitsemassasi tapauksessa siis yksinkertaisesti ilman otto huonetilasta takan päältä, eikä siis mistään kuorirakenteista takan sisältä?
Itselläni on iso tila, siihen kyllä saa isonkin uunin, mutta ilman kuortahan se kuumentaisi tämän yhden huonetilan liian kuumaksi.
Tätä "Kuorilämmittäjän" kommenttia en ihan ymmärtänyt: "Meillä on mökillä paikalla muurattu kuoritakka. Sen välitilassa on noin sentin villa. Villan tarkoituksena on muurausvaiheessa pitää sisempi takka irti kuoresta niin ettei kuori halkea vaikka sisempi takka laajenee kun takkaa lämmittää.. Villan lämmöneristyskyky on minimaalinen."
- Eikö se kuori siis pysy irti itse takasta muurausvaiheessa ilman villaa?
- Kun sisätakka laajenee lämmitettäessä, niin miten se halkaisee kuoren, jos kerran takan ja kuoren välissä on ilmatila? Tällöinhän luulisi kuoren lämpenevän tasaisen hitaasti ilman halkeamisvaaraa?
- Oma ajatukseni oli jättää siihen väliin jopa tiilen tai puolen tiilen vahvuinen ilmatila, josta saisi puhaltimella ilmaa lämmitettyä ja siirrettyä hallitusti muualle. Ja tietenkin käyttäyn hyväksi uunin molemmat sivut, siten että ilma kiertäisi koko tuon välitilan eikä kävisi niin, että toinen sivu kuumentuisi ja toinen jäähtyisi.
KOMMENTOIKAAPA VIELÄ
Tiilikeskuksen kuoritakan muurausohjeista selviää enemmän.
Kun takan ulkokuori muurataan sisätakan jälkeen, sentin raolla sisätakkaan nähden, tiilien väliin laitetaan laastia. Kun tiiltä painetaan paikalleen muurausvaiheessa niin laasti pursuaa ulos tiilten välistä. Jotta ulkokuoren muurauksessa käytetty laasti ei pursuaisi sisätakkaan kiinni niin käytetään raossa villaa. Jos laasti pursuaisi sisätakkaan kiinni niin ei olisi ilmarakoa, tai oikeastaan villan täyttämää rakoa. Silloin ulkokuori olisi muurattu kiinni sisätakkaan, toki lähinnä laastipurseiden kohdalta mutta se riittäisi halkaisemaan ulkokuoren kun lämmittää niin että sisätakka laajenee.
Kun käyttää noin sentin rakoa niin ulkokuori on takan osa ja lämpö siirtyy kohtuullisen hyvin sisätakasta ulkokuoreen. Jos on puolen tiilen tai tiilen rako niin ulkokuori on tavallaan erillinen muurattu seinä eikä enää takan osa eikä takka siten olisi kuoritakka. En tiedä olisivatko paloturvallisuusmääräykset toisenlaiset kuin kuoritakan osalta.
Juuri näin.
Jaa a laittaisin vuolukivestä tehdyn RASKAAN uunin tuohon . RASKAS esim 3000kg tai yli. Lailla pitäisi kieltää minitakat olkoon ne ihan mitä tunnettua perus ainetta tahansa sillä minusta vuolukiven käyttö näihin hienostelu takkoihin - 1000kg on luonnonvaran haaskausta.
Isomassainen takka toimii kaikkein tasaisemmin lämmityksessä. Jäähtyy hitaasti eikä tule kuumiahuioppuja kun kanatapään kautta oppii oikean puumäärän omaan käyttöpaikkaansa.
Voi sen takan tehdä tiilistäkin jos on paljon tilaa mutta kyllä tuo vuolukivi on hyvä kivi lämmitystakkoihin.
Ajan muuten kesäisin takanläpi ulkoa tulevaa ilmaa , siis takka ottaa suoraan ulkoa polttamansa ilman eikä juurikaan sisätiloista, ja jäähdyttää samalla pahimmilla helteillä tupaa pikku puhaltimensa x2 12x12cm 12v turvin , puhaltimet on tietokone puhallin imemässä piipunpäässä ja jos sen jättää siihen se sulaa/jos sulaa ja putoaa hormiin jos lämmittää eikä tule mitään sen ihmeempää vahinkoa. Kaippa siitä jotain hyötyä on luulen eikä ole vielä edes mitään hikoiluongelmia tullut takkaan kondenssimuodossa.
Minulla on 2900kg vuolukivi takka/leivin uuni ja nyt tettäisin sen vieläkin raskaammaksi vaikka tuo jo kohtuu hyvin ajaa asiansa. Saapa olla sähköt poikki vaikka 2vk niin pärjätään kyllä -35 pakkasellakin.
Kuoritakka (Tiilikeskuksen mallin mukaan) painaa muistaakseni 6000 - 7000 kg.
Luettuani tämä ketjun, huomasin että monen väitteet ovat sillkkaa p@skaa, kuten se että villa kuoren välissä on minimaalinen eristys, ei ole tuossa tarkoituksessa! Joku väitti että tiilikuori lämpiää liian kuumaksi ilman välirakoa, ei lämpiä, tiilikin on jonkuntasoinen eriste, johtaa lämpöä paljon vuolukiveä heikommin.
Joku kertoi ilman olevan liian huono väliaine lämmönsiirtoon, ei ole, on olemassa lattialämmitysmuotoja, jossa ilmaa kierrätetään putkistossa. Tämä on markkinoiden paras lattialämmityssysteemi ja kanavisto kestää ikuisesti. (googleta)
Kuoreton takka on tehokkain lämmönlähde varaavista, kerran, tai kaksi vrk lämmitettävänä. Nämä seikat ovat kokemuksella hankittua tietoa takoista ja faktaa.
Kuorettoman hyviä tekijöitä on harvassa, niihin tulee helpommin vaarattomia hiushalkeamia, joita kuorellisen sisus on täynnä.
Alkuperäistä ideaa hieman kritisoin, pöly voi muodostua ongelmaksi ja sen kerääntyminen paikkoihin, mistä sitä ei saa pois ja siitä seuraavat mahdolliset käryt, myös savukaasu vuodot uunin sisältä.
Joku ehdottikin kanavistoa takan ulkopuolelle ilman siirtämiseksi, voisi olla paremp idea, siihen voisi yhdistää kanavamallisen ilmaläpöpumpun, joka tuottaa silloin lämpöä, kun sitä ulkoa saa, eikä takka ole käytössä. Kanavat pitäisi olla nuohottavissa, hyvä olisi suodatinkin.
VIESTI KETJUN ALOITTAJALTA
Tuo on tietysti vaarana, että kuoren ja uunin välitilaan pääsisi savukaasuja jostain halkeamasta, silloinhan ne tulisivat putkea pitkin lämmitettävään huoneeseen.
Jos siirtäisin lämpöä putkea pitkin, tietenkin laittaisin siihen kumpaankin päähän suodattimet pölyn eliminoimiseksi.
Olen samaa mieltä, että kyllä ilma on hyvä lämmönsiirtotapa, asuntoautonkin lämmitys perustuu siihen ja on todella tehokas.
Mutta miten kuoreton takka voi olla jonkun mielestä paras lämmönlähde, siitähän lämpö siityy nopeasti huonetilaan ja tila jossa uuni on, lämpiää ehkä liikaakin.
Itsellä on kuoreton takka tiilistä, ei sen tuottama lämpö puske liian nopeasti, pysyy lämpöisenä seuraavaan päivään. Kuorettomassakin lämpö varautuu pääosin tulitiilistä muurattuun sisukseen, joka on todella kuuma, ulkopinta kestää kädellä koskea. Käytännössä kuorettomassa on kaksi kerrosta tiiltä, erottamassa takan palotila huoneilmasta, kuorellisessa kolme.
Iso kuoreton takka lämmittää 90m2 kerran vrk poltettuna aina tuonne -10 C, paukkupakkasilla kahdesti lämmitettynä. Teho on eriluokkaa kuorelliseen verrattuna. Iso tulipesä on tärkeä, kun oikeasti puilla aletaan lämmittämään, valmistakoissa se on suorastaan lapsellisen kokoinen.
Nyt kun olet todennut ilman hyväksi lämmönsiirtäjäksi, niin ehkä kannattaisi hieman tutustua aivan fysiikan perusteisiin.
Kouluajoista muistelen, että veden ominaslämpökapasiteetti on 4,2 ja ilman tasan 1. Ilma painaa 1,2 kg/m3. Yksi vesilitra vastaa siis 3,5m3 ilmaa.
Tiedän, että on legalet, jossa lattiassa kiertää ilma. Parhaasta voi kyllä olla montaa mieltä. On ollut, ja vieläkin on, ilmalämmityksiä. Hyvä kuitenkin huomioida se, että ilmamäärät ja lämpötilat näissä ovat aivan toista luokkaa.
Verrataan vaikka siihen kun kantaa huoneeseen ämpärin kuumaa vettä. Tällaisessa on yhtä paljon energiaa kuin 35m3 100 asteista ilmaa.
Jos olet lisäksi suodattimia laittamassa, niin ei mene homma enään millään pöytätuulettimella.
Naapurin ukko teki vastaavan joskus 10 vuotta sitten. Halusi siirtää lämmintä alhaalta yläkertaan. Teki 200mm putkesta läpiviennin ja tuulettimen tuonne. Veti tuon umpeen n. 5 vuotta sitten. Toimi sen verran hyvin.
En tällä väitä sitä, että hommaa ei saisi toimimaan, mutta rajoitukset on hyvä ymmärtää ennen töihin alkamista.
Olipa lapsellinen todistelu, eikä äijällä mitään omaa käytännön kokemusta.
Ei oo muuta kuin naapurin äijän kokemukset ja perusfysiikka.
Ennen ei tajuttu kuinka hyvä lämmönsiirtokyky tuolla ilmalla on ja uunit tehtiin joka huoneeseen. Sitten tuli tämä aivan älytön aika jolloin laitettiin pattereihin vesi kiertämään. Aivan turhaa touhua ja vesivahinkoja riitti. Nykyään sitten laitetaan lattiaan vesi kiertämään. Ei järjen hiventäkään. Joillakin vieläpä on varaajassa vettä.
:) :) :)
Jatkuvassa käytössä iso kuorellinen takka ja kuoreton takka lämmittävät tasan yhtä paljon samalla määrällä poltettua puuta. Erona on kuorellisen takan hieman tasaisempi lämmönluovutus eli lämpötilan sahaus lämpimämmästä kylmempään saattaa olla hieman alhaisempi kuoritakassa. Sekin ero saattaa olla varsin pieni. Tärkeintä varaavassa takassa on lämpiävän kiviaineksen paino sekä se että lämpiäminen on tasaista takan koko ulkopinnan osalta.
Kuoritakan tärkein ero verrattuna kuorettomaan takkaan onkin saada takkaan lisää painoa tasaamaan lämmönluovutusta.
kyllä mulla takan yläpuolella katossa on puhallin ja takkahuone pysyy sopivassa lämpötilassa kun kierto pelaa.
Mulla ei oo puhallinta ja silti pysyy.
Ehkä toimisi ilman puhaltimen pyöritystä kun puhallin saa olla niin pienillä kierroksilla että käyntiä tuskin kuulee ,mutta laitoin puhaltimen säätimen ja termostaatin kun leipätyö on ollut sähköalalla niin tuo asennus kävi omatoimisesti.