Meidän talo oli kuin seula eikä sisälle muodostunut alipainetta. Ilmaa vuoti varsinkin yläkerrassa ja katossa sisältä ulospäin. Lämmin sisäilma piti vuotokohdat lämpimänä eikä lämpökamerakuvauksessa paljastunut kuin vain muutama korjattava kohta. Silti jostain syystä kuvaaja päätti suorittaa lämpökamerakuvauksen. Oli oikein HTT-mies ja maksoi enemmän kuin paljon!
Taloamme tiivistettiin puoli vuotta ja korjaustyössä paljastui paikkoja, missä oli villapala jätetty laittamatta. Siis höyrynsulkumuovin ja tuulensuojalevyn välissä ei ollut kuin ilmaa.... Kuitenkaan näissä kohdissa kamera ei havainnut mitään outoa. Lisäksi oli suuri alue kokonaan ilman höyrynsulkumuovia. Luojan kiitos, ettei ollut hometta.
Korjaustyön jälkeen talossa oli alipainetta sillä seurauksella, että uudessa kuvauksessa vasta korjattavaa paljastuikin. Remontti saa jatkua eikä valmista taida tulla koskaan...
Tuossa on hyvä esimerkki siitä, että lämpökamerakuvaus voi aintaa aivan liian hyvän kuvan talon kunnosta, jos talo on tarpeeksi huonosti tehty eli sisällä ei ole alipainetta.
Taloamme tiivistettiin puoli vuotta ja korjaustyössä paljastui paikkoja, missä oli villapala jätetty laittamatta. Siis höyrynsulkumuovin ja tuulensuojalevyn välissä ei ollut kuin ilmaa.... Kuitenkaan näissä kohdissa kamera ei havainnut mitään outoa. Lisäksi oli suuri alue kokonaan ilman höyrynsulkumuovia. Luojan kiitos, ettei ollut hometta.
Korjaustyön jälkeen talossa oli alipainetta sillä seurauksella, että uudessa kuvauksessa vasta korjattavaa paljastuikin. Remontti saa jatkua eikä valmista taida tulla koskaan...
Tuossa on hyvä esimerkki siitä, että lämpökamerakuvaus voi aintaa aivan liian hyvän kuvan talon kunnosta, jos talo on tarpeeksi huonosti tehty eli sisällä ei ole alipainetta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
alipainetta ei välttämättä ole tiiviissäkään talossa, jos ilmanvaihto ei aiheuta alipainetta. Luonnollinen savupiippuvaikutus aiheuttaa talon yläosaan ylipaineen. Joten mahdolliset viat löytyy varmuudella vain ns. neutraaliakselin alapuolelta. Ilmavuotojen paikannus pitäisi tehdä tiiveysmittauksen yhteydessä, saa varman tuloksen :)
siis, onko siellä kylmä vai haluatko saada vain kunnon alipaineet kämppään
Tasas joku stanan viisastelija.
Talo on siis ylipaineinen ja lämpökuvaiuksia tehty sisäpuolelta. Ei tule varmasti mitään ihmeempiä ilmaisuja. Systeemivirhe koko juttu.
Kannattaa teettää heti kunnollinen vuotoilmamittaus, jossa sisätilaan tehdään väkisin 50 Pa alipaine. Kaikki ilmavuodot vuotavat tuollaisella alipaineella sisään päin ja saadaan oikeita tuloksia. Tavallinen ilmanvaihto ei tee välttämättä mitään alipainetta. Yläosissa on ylipaine ja vuotolimoja ei siis havaita.
Mutta elleivät hemmot halua tehdä kunnollisia mittauksia niin aivan sama. Tehkää sitten niinä veetun paskamittauksia ja ihmetelkää kellarin hajua talon lähellä muutaman vuoden päästä. Se kellarin haju on ansaittu palkkio hintaerosta kunnollisen mittauksen ja pelleilymittauksen välillä.
Lämpökameralla näkee lämpötilaeroja,- joita on aina rakenteissa. Ei sellaista rakennetta edes ole, jossa ei ole lämpövuotoa.
Ilmanvirtaus on kokonaan eri käsite kuin lämpövuoto. Oletteko katsoneet Formuloita kun joskus lämpökamerralla kuvataan varikolle tullutta autoa ja kuvassa ilmenee eri lämpöiset kohteet.
Siis kumpiko mahtaa olla ongelmana aloittajalla kun ei tule alipainetta. Lämpövuoto vai ilmavuoto? Arvoisa formula-asiantuntija voisi täsmentää miten formula liittyy ilmavuotoihin.
Ilmavuodot saadaan alipaineistetusta talosta hyvin kunhan ulkona on kylmää. Mielellään pakkasen puolella.
Eräät painekokeitten tekijät tekevät myös lämpökameralla vuotokohtien paikallistamista.
Kaikki epäjatkuvuuskohdat ovat riskipaikkoja rakentamisessa. Meikäläiselle kenkkuiltiin kun tein tarkkoja ilmareittien sulkuja. Kaikentietävät kirvesmiehet naureskelivat jotta ei niitä koskaan noin ole tehty. Mutta tarkoitukseni oli tehdä tiiveysmittauksessa alipaineistuva talo. Rakensin jo 1999 ja tuolloin ei pakollisista tiiveysmittauksista ollut vielä hajuakaan.
Nidoin ja teippasin ja kuuntelin veetuilua. Asensin samasta syystä myös styroksit lattioihin niin, etteivät ne rapsahtaneet halki kävellessä. Eli tasasin ja kovetin hiekan styroksien alle. Eipä tullut halkeamia sitten laattaankaan. Sama syy siis se, että en antanut korjaamattomia juttuja noitten "kokeneitten" rakentajien törsittäväksi.
Lyhyesti. Jos rakenteessa on 300mm eristettä kaikkine höyrysulkuineen,- niin -30C pakkasesssa otetussa kuvassa näkyy lämpövuoto.Siis värieroina.
Tuo formula tuli mieleen siitä kun siinä/kin kuvauksessa auton kuumimmat kohdat eroittuvat hyvin,- vaikka varikkoalueella on 30C lämpötila. Niin, lämpökameralla otettu kuva ilmentää vain eri lämpötiloista tulevia värieroja.
Jos talossa käytetään tulisijoja, niin hormi /sen läheisyys valokuvauksessa paistaa aina kuin naantalin aurinko ja on ihan normaalia.
Samoin lämpökameralla etsittiin Norjalaisten konetta, joka putosi Ruotsissa.Lämpökamera on oiva apuväline etsinnöissäkin.
juups, kannattaisi suorittaa lämökamerakuvaus talvella, talon ulkopuolelta, eikä suinkaan sisällä ainoastaan hääräillä laitteen kanssa..
"Korjaustyön jälkeen talossa oli alipainetta sillä seurauksella, että uudessa kuvauksessa vasta korjattavaa paljastuikin. Remontti saa jatkua eikä valmista taida tulla koskaan..."
Tyypillisesti kohde, jossa tiivistämistyö olisi pitänyt aloittaa purkamalla höyrynsulkuun asti kaikki pinnat.
Aloitus lie provo. Yleensä tämän alan ammattilainen opastaa lämpökuvan lukemisen eli miten värieroista voi päätellä lämpövuodot,- joita aina rakenteessa on.
Kuten toit esille, niin välttämättömyys tämä kuvaus on tehdä talvella. Värierot kuvassa ,eroittuvat selkeämmin suurissa lämpötilaeroissa.
Lämpökameralla näkee ilmavuodot tiiveysmittauksen yhteydessä... Ulkopuolisessa kuvauksessa on monenmonta virheen aiheuttajaa, ettei voi saada yhtä luotettavaa tulosta, kuin sisäpuolen kuvauksessa. Eikä ulkopuolinen kuvaus sovi kaikkiin rakentesiin käytännössä ollenkaan. Lämpökuvaus on ala, jota ei voi mikä tahansa kadunmies suinpäin alkaa tekemään. Siinä on paljon erinäisiä huomioitavia asioita...