vapisten, kädet hiestä märkinä. Mitä tapahtuisi, kun avaisit oven, ja näkisit minut? Leviäisikö kasvoillesi se valloittava hymy, kiepsahtaisitko kaulaani, ja kuiskaisit korvaani:-"Sinä tulit..."-
Vai olisiko todentuntuisempaa, että ovenavaamisen jälkeen, hetkellinen hämmästynyt ilme, ja toteamus: -"Ai, se olitkin sinä, no, tuu sisään"-
Vai olisiko todentuntuisempaa, että ovenavaamisen jälkeen, hetkellinen hämmästynyt ilme, ja toteamus: -"Ai, se olitkin sinä, no, tuu sisään"-
Vastaukset 75
Vanhimmat
Nettileikkiminen ei siis ikinä lopu.
varsinainen nettileikkijä pyllerö!!!
yhtä tyhmiä kaksi edellistä
Näköjään ei. Niin minäkin sen asian tässä ja nyt näen. V#ttu mikä mies.
vaikea vastata kun aivot päättää kaiken jälkeen en minä - kuten ennenkään, joten kuvata en voi mitään. Senhän näkee sitten
En tiedä kuka olet. Mutta jos olisit ihminen ketä ajattelen, varmasti mykistyisin enkä saisi sanaa suustani. Ottaisin häntä kädestä ja vetäisin hänet eteiseen, halaisin häntä ja painaisin pääni hänen olkaansa vasten. Ja, ja, .........
Ei täällä ketään käy. Emme kutsu.
Tavataan mieluummin kesemmällä, jossakin kahvilassa.
Oletkohan VAALEA MIES T-reella 15.4 vai, etkö ole silloin Suomessa lainkaan?
Tämä on sitten ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun ehdotan täällä tapaamista.
Saattaisin mennä shokkiin ja paniikissa sitä voisi tulla möhlittyä koko tilanne. Varmaa jäisin jotain sönkkään. :)
Jos minun oven takana olisi kauan odotettu minulle tärkeä ihminen, halaisin häntä ja kyynelehtisin.
onks tää totta? sit juostas kilpaa makkariin ja
En uskalla haaveilla tollasesta,muuten rupee mielukuvitus jyllää.
sun oven takana on
varmaan jo käyty muutaman kerran, älä mua sinne enää odottele?
En taida sinua ootella, varsinkaan jos olet nainen :)
no en odottele,minä toivon.
Kysyisin, että mikäs sulla on sydämellä ja laittaisin sitten hymyillen oven kiinni.
jos olisit se ihana intohimoinen perjantain suutelija(mies)niin repisin sut sisälle.ja ihan salnettii et pääsis eteistä pitemmälle,ku sulta lentäis.hmmm.ne vaatteet.ihan hervoton ikävä.
hetken tuijottaisin silmät suurina ,sit kapsahtaisin kaulaan ja kysyisin:"missä sä oot ollu?" ja tulis varmaan se tippa linssiin..l
Jos olisit kaipaamani mies.
Avaisin oven, katsoisin sinua silmiin, lähestyisin hiljaa, laittaisin kädet käsivarsillesi, tulisin askeleen lähemmäksi, siirtäisin kädet ympärillesi ja sanoisin:
Rakas olen tätä hetkeä niin kauan odottanut.
Sitten ensi kertaa kunnolla suudeltaisi.
kyllä himot ottaisivat vallan ja kyllä tiedät mitä sen jälkeen...
Tiedän tarkalleen.
Olisi yksi ja harva elämän kohokohta, menisi top 5 -listalle, aivan suoraan.
No joo, voisin kuvitella, huoh! Jotenkin tuli jotain mieleen.
Jos nyt kertoisitte vaan ihan totta ettekä niitä fantasia juttuja. Kyllä sitä ensin hämmentyisi ja olisi ne sanat aikalailla hukassa... sitten älyisi käskeä sisälle ja varmasti kahvit juotais, jos kuppi pysyis käsissä :p ja siitä se sitten pikkuhiljaa lähtis "rullaamaan" .... en tiedä kun ei ole ovelleni sellaista vielä ilmestynyt, mut ehkä jokin kaunispäivä niin käy..
Oikein herkkänä hetkenä sanat vaan häiritsee. Syvä katse ja hellyys on paljon tehokkaampaa ja parempaa, kun väkisin väännetty repla; tyyliin - onks ilmoja pidellyt.
Jos olisi kesä, kaivaisin terassin omasta jääkaapista sulle mieluummin yhden kylmän oluen kun neuroottisesti kolisteltaisi kahvikuppeja.
joo niin olis parempi, unohdetaan ne kahvit. Katsottais vaan toisiamme ja hymyiltäis.. tossa se nyt on ;D
Niin tuossa, ihananpana kun koskaan ennen.
Pitäisi varmasti kokeilla tunnustellen, kasvoista lähtien, ettei vaan ole kangastus tai muu harha....
Nyt pitää mennä zzzzz
Öitä huomenna töitä.
Hämmästynyt sitten hiipisi paniikki koska meillä ei ole siistiä!
Olisin yllättynyt sitten hämmentynyt ja seuraava reaktio olisi mitä on tapahtunut koska olet oveni takana.Toivoisin tietysti että olisit samanlaisten tunteiden vuoksi oveni takana kuin mitä tunnen sinua kohtaan.
Ihania nämä kaikki.
Hyvää yötä kaikille :)
Montakohan teitä on?
=3 entäs teitä?...5?
tiedän tiedän,et ihan salettii se ihana täällä hengaile,joten täytyy vaipua uusintaan iha itekseen
uusintana pikakelauksella.
Jännittäisikö sua oikeasti noin paljon? Yleensä olet niin rento ja cool. Jos oikeasti jännittäisi, niin se kyllä varmistaisi sen, että tosiaankin tykkäät musta!
Enhän minä pystyis sitä hymyä pidättelemään, ja ihanaahan se olisi, kun olisi hyvä syy päästä halaamaan! Ekasta ja ainoasta halauksesta alkaa olla jo ihan liian pitkä aika...
Paitsi, että mitä tässä sinuttelemaan, tuskinpa hän täällä pyörii.
Paljonko?
Noin kuin ap kuvailee, "jännityksestä vapisten, kädet hiestä märkinä".
Siis paljonko aikaa siitä ensimmäisestä ja tähän asti ainoaksi jääneestäkin halauksesta?
Sorry :D! En tajunnut, luulin että joku jolla on luetun ymmärtämisen vaikeuksia, kyselee ;)!
Jotakuinkin 9 kk. Kelpais kyllä toistekin :).
Siitä halauksesta tulee syksyllä 3 vuotta...
Mä pistäsin sut nurkkaan istumaan ja miettimään vähän että miksi et ole aikaisemmin tullut ja mikä viivytti. Sanaakaan en hyväksyisi puolustukseksi. Saisit hikoilla vähän mun tuijotuksen alla.
Kiva kirjoitus. Muistuu mieleeni kun vuosia sitten eräs nainen odotti minua oveni takana, istui portaillani, yllätti minut. Se oli yksi parhaista yllätyksistä elämässäni.
mennyt niin oudon vaikeaksi, hermostuneeksi ja silmät suurina tuijottavaksi, että toinen olisi miettinyt, miksi tuli. Saisiko sitä sanottua mitään heti, epäilen... Jos ei, niin ehkä sitä onnistuisi sentään avaamaan ovea enemmän; jonkinlaisena merkkinä.
Aika ihana tuo edellinen kirjoitus.
sitä odotellessa.hmm.................
Oishan se herttasta, jos hän todellakin uskaltaisi. Kai se hymyilyttäis, sanatkin sekois. Mutta ei mun ovellani ole käynyt kuin ei-toivottuja, ja nekin kauheessa juubassa.
Hymyilisin sinulle lämpimästi ja sanoisin että tule sisään. Kiva nähdä.
Sitten halisin sinua lujasti.....
Olipas kiva kuulla, mut mä en kyllä uskaltais, itekkään, mennä kenenkään oven taa. Se oiski kiva tulla kököttää sun rappusille odottamaan, niinku jossain ketjussa jotakuta oli kuulema tyttö ootellu silleen...siis jos nyt hän oisit.
Enkä mä ees tiiä missä asut :(
Yllättyisin ja sanoisin varmaan ääneen, että "Ei oo totta, näänkö mä näkyjä?"
Kyllä hymyn saisit kuitenkin ja sitten vaikka ne kahvit ja juteltais niinku ei koskaan ennen...muuta en tällä erää lupaa. :)
Varmaan ensiks henkäisisin,äännähtäisin jotain epämääräistä ja hymyilisin... sitten saisin sanottua jotain tervehdyksen tapaista ja ihmettelisin: kui sä siin oot?!!
Viimestään täs vaiheessa täs vaiheessa halaisin sua kovasti, jollet sä olis jo ehtiny sitä tekemään ;)
Jälkimmäinen mut koira olis erimieltä asiasta. Lentäsit kuistille kumoon hampaat kaula valtimolla, mut siitä ei kannata välittää, se irrottaa kun tahtoo. Ja tarkoittaisin varmaan sit tosissaa sisään, (ravistus) ja heipat. Tänne asumaan tarvi kuitenkaan jäädä.
Mua ei tarvii kyl jännittää
Muru, oma sydämmeni puolisko, kaffe on sopivasti valmista..
Jatko olisi 100% improvisointia..
´Sanoisin:
Ihanaa, kiitos paljon. Kylläpäs sattui juuri kahvihammasta niin kovasti kolottamaan ja sinun seura on parasta A-ryhmää. :)
Riippuu tietysti siitä, kuka siellä on!?
..varmaan säikähtäsin jos et ois pimputtanu ovikello ja oisin just tulos ite ulos ovesta, mut tietysti tilanne ois toinen jos rohkeisit viel pimputtaa sitä kelloa ja sillo eka sana ois kai oven avattua siin tapaukses "oho" ja sen jälkeen wau, sit kysyisin mil oot tullu, tulitko junalla, ja sanoisin taas wau ja ehkä siin vaihees jo tajuisin sanoa, et tuu nyt hyvä ihminen sisälle jo ja alkaisin miettiä miltä tää huusholli näyttää...paljonsk on tiskipöydällä likasia astioita ja ruuantähteitä, millonka vessa on viimeks pesty ja onks kaapissa mitään ruokaa ja pakkasessa kahvileipää kun siulla on varmasti nälkä....
Sanoisin, moi ja katsoisin ihmeissäni.
...puhuiks miulle vai aloittajalle niinku jos miulle niin miks toi isi-muoto vai onks siin kirjoitusvirhe..
ihan tarkoituksella.
me naiset kyl funtsitaan just noin. et kauhee siivo mulla kotona...
Näyttää Todella Siltä, Kuin Luojamme Olisi Päättänyt Kokeilunsa, Tällä Olentolajilla Joka Nimittää Itseänsä, IHMISEKSI!
Kokeilu jatkuu: Kuinka laji käyttäytyy, kun siihen istutetaan tunne: RAKKAUS!
eikähän tuo lopettenut samantien,ku huomasi mokanneensa pahasti.ja poistui paikalta,jättäen meijät tänne leikkimään iha itexee.
SEXY WAYS!
Mä turvautuisin musiikkiin, esim. www.youtube.com/watch?v=wA4ppvp21zY&feature=related
Hups, alkuhermostusta. www.youtube.com/watch?v=wA4ppvp2IzY&feature=related
Hyvä Biisi! Mä Oon Fiilings! Mä Ootan Sua Jo Täällä Pupulini!..hihhih! PS. Oon Peiton Alla Ilman Housui!..Hih!
Okei, mut sano missä mun auton avaimet on?
....Ja kun sitten olisit kiepsahtanut kaulaani, kuiskaten korvaani-"Sinä tulit"-....Ymmärtäisitkö ottavasi vastaan myös menneisyyteni?
No onkos siellä menneisyydessä jotain ihan kamalaa?
Otan sinut juuri tuollaisena vastaan, menneisyyteineen.
...haloo hei...ei kai kukaan aikuinen ihminen ihminen kuvittele yhtyvänsä toiseen ihmiseen siinä uskossa, että kumppaniksi tulee tyhjästä vailla elettyä elämää. Se eletty elämä kulkee mukana aina nykyisyydessä bongahataen elettävänä olevaan elämään enemmän tai vähemmän näkyvästi joko hyvässä tai huonossa muodossa oli se sitten vaikka kuinka hyvin järjesteltynä mappikansioon tai sitten sikin sokin pitkin kaappien hyllynreunoja ja nurkkia. Menneisyyttä usein ajatellaan huonossa mielessä vain painolastina, mut periaatteessa meissä ihmisissä menneisyys on se osa meitä itseämme, mikä tekee meistä sen, mitä olemme nykyisyydessä. Ilman omaa menneisyyttämme olisimme kuin toisenlaisia ihmisiä ja liekö toisenlaisina juuri toinen toisestaan kiinnostuisikaan....tai mistäs sitä tietää kun oishan sitä voinut käydä niinkin, että toisenlaisellakin eletyllä elämällä olisi just sopivaksi toisilleen muovautunut, mutta oilsiko sitten tiet vienyt yhteen on jo toinen juttu ....olipas viisasta tekstiä, mut ihan asiaa...
..jään vielä miettimään tuota tulevaisuudentilannetta "sinä tulit" sekä kaikkea sitä tunneskaalaa mitä ovenaukaisutilanne voisikaan laukaista pysyen kannassani, että elämässä hyväkin on mahdollista jos vain uskaltaa uskoo ja luottaa
....ja huom. ...mitä vanhemmaksi ihminen tulee sitä suuremmalla todennäköisyydellä voi kysyä menneisyyttäkin tärkeämpänä kysymyksenä "Olisitko valmis ottamaan vastaan myös tulevaisuuteni?
Voi v****, miten upeeta analyysiä, "kukapa nyt lienetkään"- en voi edes arvata???! Väliäkös tuolla. Kynnyksen yli, ensimmäistä kertaa astuminen, todellakin olisi yksi niitä tähänastisen elämäni suurimpia tekoja. Siihen hetkeen, ja vastaanottajan kohtaamiseen tiivistyisi koko elämä. Menneisyys, painolasteineen, ja tulevaisuus, odotuksineen.
Pohkö, Luuletko ettei Sinua odoteta!!!!!
Tuon kokeneena...siis seisseenä jonkun oven takana siten että kämmenet ei kyllä olleet hiestä märkinä vaan enemmän kylmä hiki ja jalat vapisivat niin eipä sekään "reissu" kannattanut.
En odottanut mitään tuollaista kuvailtua reaktiota kyllä, mutta vastaanotto oli vaisu ja tietysti tuli pakit.
Pitihän se arvata että ne muutamat "vinkit" joita oli saanut että kiinnostus olisi molemminpuolista oli typerää fantasiaa.
Ei tällä pärställä naisia isketä ja toisekseen varsinkaan miehenä ei kannata liikaa tunteilemaan, se lisää vain jännitystä ja naisten mielestä se on "epävarmuutta".
Tulipahan kokeiltua, mutta olo oli monesti jälkikäteen enemmän kuin typerä.
Jos kyseessä on jossain naapurustossa asuva niin myöhemmin ne kohtaamiset voivat olla suhteellisen kiusallisen tuntuisia puolin jos toisin.
Musta on tuntunu tuolta (jalat vapisee ja joka paikka vapisee) joka kerta kun tiedän hänet näkeväni (kun seison ovellansa). Ainoa mies, joka saa mussa tuon aikaan. Näin ollut jo kolmatta vuotta...
No onkos aloittaja uskaltautunut oven taakse?