Omalle sukupolvelleni työ ei voi muodostua elämän sisällöksi samalla tavoin kuin vanhemmille, johtuen työurien rikkonaisuudesta. Olisi psykologisesti kestämätöntä rakentaa identiteettinsä työn varaan, kun työnantaja ei arvosta, kohtelee huonosti, palkkaa vain harjoitteluun jne. Tätä psykologista asennemuutosta ei valitettavasti ole otettu huomioon missään laskelmissa!
En aio pyytää anteeksi sitä, että työ ei merkitse sukupolvelleni juurikaan mitään. Haen itsetuntoni ja rakennan identiteettini muiden paljon pysyvämpien asioiden varaan.
En aio pyytää anteeksi sitä, että työ ei merkitse sukupolvelleni juurikaan mitään. Haen itsetuntoni ja rakennan identiteettini muiden paljon pysyvämpien asioiden varaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Y-sukupolvelle on tarjolla vain harjoittelu- ja muita ei-palkkatyöpaikkoja, tai sitten näitä puhelinmyyntityöpaikkoja joissa täytyy oman leivän eteen huijata toisia ihmisiä ostamaan roskaa ylikalliilla hinnalla. Nimi vain paperiin ja hups, olet elinikäinen vakioasiakas vaikka missään ei ole moista puhuttu, paitsi pienellä tekstillä jossain alareunassa. Tällaista siis täytyy tehdä työkseen.
Ja sitten vielä ihmetellään missä motivaatio ja sitoutuminen työelämään.
Koko työurani ajan olen ollut epäreilujen työnantajien armoilla. Aivan ensimäiseksi vuosia palkatta harjoitteluissa, sitten kovaa työtä vuokratyöläisenä pikkupalkalla. Sen jälkeen työtön sitten taas jotain huijaus hommaa jossa yritetään huijata ihmisiä ostamaan ylikallista roskaa puhelinmyyntinä. No ainakin sitä kutsutaan työksi. Vaikka ei siitä mitään hyötyä ole maailmalle. Puhelinmyynti firman omistaja on yksi Suomen rikkaimpia ihmisiä. Hänen kassaansa kerrytän huijaamalla ihmisiä hankkimaan itselleen turhan sopimuksen tai palvelun.
Pian taas puhelimessa raikaa sadoille suomalaisille ystävällinen nuori ääneni "Onneksi olkoon, olette voittaneet lehtitalomme arvonnassa pälä pälä". Valinnan mahdollisuudet on isot kun pitää valita huijaamisen tai palkattomaan työharjoittelun väliltä. Sanovat se on sukupolveni edustajan etu käydä ilman palkkaa siirtelemässä kaappeja Työvoimatoimiston nurkassa nyhjäämässä.
Elämän viisauksia Y-sukupolven edustajalta:
Markalla saa markan tavaraa. Sama pätee työntekijöihin, jos tonni on palkka niin ei siinä hirveesti aleta puskeen.
Palkka on niin pieni, että kohta pitää alkaa varastaa, että pärjää.
Oikeisiin töihin, niitä ei täällä olla vielä nähty.
Näillä viisauksilla rämmin elämässä eteenpäin, kohti vapautta luovuttaa.
Pätkätöitä.
Sitähän on ollut tarjolla jo pitkään.
Siihen on totuttu ja sillain edetään.
Kiitos kaikille työnantajille.