ONKO?

Ihmisillä nimenomaan (!) on monastikin kova tarve lokeroida toisia ja sitä kautta itseään.

Toi on paha. Toi on narsisti. Toi on sairas. Toi on lihava. Toi ei osaa kasvattaa lapsiaan. Toi ei tee töitä kuten pitää. Toi ostaa vain halpavaatteita. Toi ei kierrätä. Yks ei aja tarpeeks "oikein" tiellä (pelle). Pistäs koiransa kuriin. Kattookin vain tollasia telkkuohjelmia. Se on narkkari. Eikä toikaan osaa käyttää rahaa tai sillä on liikaa rahaa. Mitä vielä.

Onko ns (!) normi- ihminen, joka katsoo alaspäin kokien paremmuutta (tai saaden siitä vahvistusta "omalle tielleen") jotenkin parempi kuin esim lääkäri joka saa työssään toteutettua intohimoaan, mahdollisuuden kihota korkealle (liittyy ehkä samaan), hoitaa ihmisiä ja tuntea itsensä tärkeäksi ?
Siis nyt vain esimerkkinä.

Poliisin työstä taas... se oli ainainen haaveeni kunnes parhaina päihdeaikoina pistin sen verta ranttaliksi että se sai jäädä...mutta mä näenkin sen vain erittäin mielenkiintoisena, vaihtelevana, sosiaalisena ja hyvänä duunina. Sille on tilauksensa vaikka työ pääasiassa onkin vain juoppojen siirtelemistä paikasta toiseen =)

Onko ihminen, joka katsoo ylhäältä alas poliisia tai lääkäriä (sitä sikanarsistia) jotenkin parempi kuin läääkäri tai poliisi joka katsoo nyt sitten vaikka alaspäin sitä katujuoppoa ?

En mä tajuu...

Aika moni tuntuu sokaistuvan siitä kun saa vähänkin valtaa, harvalla on etiikka hallussa. En tiedä onko se sitten vaan inhimillistä, kai sitten..

*hui hai*

Nuorena ihminen on narsisti, mutta vanhana tuo piirre karsiutuu pois, kun elämän realiteetit näyttäytyy aikanaan jokaiselle oli ammatiltaan mikä tahansa. Narsismilla päästään eteenpäin ja se on voimavara monessa, mutta kun sitä ei elämässä enää tarvita se kuihtuu pois kuin lakastuva kukkanen.

No minulla ei ole tietoa mistään näytöstä että näin olisi.

Mutta sen olen huomannut että lääkäreitä ja poliiseja kyllä syytetään keskimääräistä useammin narsisteiksi. Itse oletan kyllä lähinnä että tämä johtuu siitä että kun toimii työssä johon kuuluu toisten ihmisten oikeuksien rajoittaminen niin siinä väkisinkin joutuu ajoittain loukkaamaan toisten ihmisten henk. koht. tarpeita ja tunteita. Niin sehän aiheuttaa juuri tämän 'EI AJATELLUT MINUN TUNTEITANI JA TARPEITANI!' joka vaikuttaisi olevan lähes jokaisen narsismisyytöksen takana. Minusta näiden ammattikuntien suhteen niitä aiheettomia syytöksiä on paljon.

Kaikissa ammattiryhmissä on persoonallisuuden häiriöitä, jos niikseen tulee. Voi olla, että joidenkin ammattien edustajissa enempi, näin ehkä ajattelin ennen, mutta enpä väittäisi näin enää.

Lääkäreitä ja poliiseja tarvitaan. Jos joku katsoo tehtävään sopivansa ja alalle kouluttautuu, niin siitä vaan. Kumpikaan noista rooleista ei kaikille sovi.

Nykyaikana vaaditaan tehokkuutta. Jos noiden edustajien odotetaan jäävän empatiseeraamaan jokaisessa mutkassa, on vuoroaan odottavien jono pirun verran pitempi. Sama homma useassa muussakin työssä. Heidän perustehtäväänsä ei kuulu kuitenkaan emppispojojen jakaminen, se on jotain aivan muuta.