Ensinnä, tiedän että olen tämän varmaan itse saanut aikaan.. nyt vaan tarvitsisin vinkkiä millä keinoin saataisi elo siedettävämmäksi.
Minulla on kaksi narttu cockeria, molemmat on olleet mulla koko ikänsä. Kummallakin sama ongelma, vahtivat minua koko ajan.. tuijottavat mihin menen, istuvat vieressä, vessassa käytyäni käyvät tsekkaamassa mitä tein jnejne.
Tuon lisäksi puolustavat raivoisasti lelujaan ja petiään, minun oli pakko laittaa ne pois kun pieni vauvamme oppi ryömimään.. Eikä meille koiravieraitakaan pahemmin pysty kutsua, kun möykkä alkaa. No, kun otin pedin pois, perusti toinen "majan" ulko oven viereen, siellä makaa ja vahtii ettei vauva tule. Ja olen kyllä järkännyt niille paikan makuuhuoneesta, jonne saavat mennä omaan rauhaan, eikä vauva sinne mene. Tuo on vissiin vaan sitä, että haluaa olla vahdissa siellä missä ihmisiä kulkee..
Koirapuistossa ihan älytöntä huutoa mun ympärillä, ei puhettakaan että alkasivat leikkiä.. Pelkkää suojelemista ja rähinää. Mulla ei oo tällähetkellä mitään käsitystä, miten esim tuolla koirapuistossa käyttäydyn että ei tarvis mua suojella.. Niitä selvästi ahdistaa ku oon siinä, jos en olis, ne mielellään tutkis ja haistelis ympäriinsä. *huoh*
Muuten ihanat koirat, nyt kun vauva on tässä, tuo älytön vahtaaminen on jotenki käyny ärsyttäväks.. Kun vauvan saa nukkumaan, kynnet vaan rappaa pitkin lattiaa kun seuraavat ja kulkevat huoneesta toiseen kattomassa mitä oon tehny ja mihin koskin ja mitä ten seuraavaks.. ja kappas, vauva herää.
Jotain pieniä vinkkejä miten tästä pääsee eroon? Molemmilla on senverta ikää, ja ovat tosi pehmeitä ja "helppoja" koulutettavia, että en usko tän olevan mikään iso operaatio.. Mua vain pitäs kouluttaa :D
Minulla on kaksi narttu cockeria, molemmat on olleet mulla koko ikänsä. Kummallakin sama ongelma, vahtivat minua koko ajan.. tuijottavat mihin menen, istuvat vieressä, vessassa käytyäni käyvät tsekkaamassa mitä tein jnejne.
Tuon lisäksi puolustavat raivoisasti lelujaan ja petiään, minun oli pakko laittaa ne pois kun pieni vauvamme oppi ryömimään.. Eikä meille koiravieraitakaan pahemmin pysty kutsua, kun möykkä alkaa. No, kun otin pedin pois, perusti toinen "majan" ulko oven viereen, siellä makaa ja vahtii ettei vauva tule. Ja olen kyllä järkännyt niille paikan makuuhuoneesta, jonne saavat mennä omaan rauhaan, eikä vauva sinne mene. Tuo on vissiin vaan sitä, että haluaa olla vahdissa siellä missä ihmisiä kulkee..
Koirapuistossa ihan älytöntä huutoa mun ympärillä, ei puhettakaan että alkasivat leikkiä.. Pelkkää suojelemista ja rähinää. Mulla ei oo tällähetkellä mitään käsitystä, miten esim tuolla koirapuistossa käyttäydyn että ei tarvis mua suojella.. Niitä selvästi ahdistaa ku oon siinä, jos en olis, ne mielellään tutkis ja haistelis ympäriinsä. *huoh*
Muuten ihanat koirat, nyt kun vauva on tässä, tuo älytön vahtaaminen on jotenki käyny ärsyttäväks.. Kun vauvan saa nukkumaan, kynnet vaan rappaa pitkin lattiaa kun seuraavat ja kulkevat huoneesta toiseen kattomassa mitä oon tehny ja mihin koskin ja mitä ten seuraavaks.. ja kappas, vauva herää.
Jotain pieniä vinkkejä miten tästä pääsee eroon? Molemmilla on senverta ikää, ja ovat tosi pehmeitä ja "helppoja" koulutettavia, että en usko tän olevan mikään iso operaatio.. Mua vain pitäs kouluttaa :D
Vastaukset 11
Vanhimmat
Just. Kaltaisiasi näkee tuolla ulkona ja puistoissa paljon... Mieleeni tulee miksi ihmiset ottavat koiria?
No just.. eikö oo kuitenki positiivista että oon täällä apua kysymässä? :)
Ihan ensialkuun sanon että koirapuistot sopii todellisuudessa harvoille koirille, mitä olen tilanteita seuraillut ja vielä harvemmille omistajille. Koirapuisto siis ei ole paikka jossa koira saa tarvitsemansa liikunnan vaan se on paikka jossa voi hetken "pitää hauskaa" ehkä kerran viikossa. Koiriesi kaltainen käytös luo valtavasti stressiä myös niille, ts. se valtava stressin määrä ilmenee moisena käytöksenä. Toki tuo on vain minun mielipiteeni.
Koirasi siis ahdistuvat sinun ahdistuneisuudestasi selvästikin, joten sinun pitää oppia rentoutumaan kuten varmaan tiedät. Hyvä vaihtoehtohan olisi antaa koirat vaikka viikoksi hoitoon ja laittaa sillä välin mieli virkeään kuntoon tai muuten tuo oravanpyörän vauhti vain kiihtyy kiihtymistään, kunnes laakerit leikkaavat kiinni (:
Johtajuusongelmaa, Koirat varmaan kokee sut epävarmaksi tai muuta. Toi homma pitäs paikan päällä ihan nähdä. Ja ennenkaikkee sun reaktioita ja asentoja sekä muuta.
Kerron oman tapaukseni, minulla on todellinen vahdiksi jalostettu koira ja pelkäsin aina sen räyhäämistä ja sitähän se alkoi tekee mitä enemmän pelkäsin.
Sitten kun otin kuulokkeet korville missä oli mielimusiikkia, että oikein tuli rento ja hyvä fiilis, huomasin että se mun olotila vaikutti koiraani rauhottavasti. Sen takia ajattelen jotakin terapeuttia sinne kotiinkoirille ihan kotikäynnille tai muuta.
Tuo rotuhan on helposti koulutettavissa ja ne tykkää tehdä kaikkea esim. agility ja on älykäs koira. Aivojumppaa siellä ulkona ja aika pian se voisi myös auttaa.
Odotellaan josko palstalle ilmestyisi joku paremmin tästä asiasta tietävä.
Pistä mieluummin koirien pedit takaisin ja pidä huoli ettei vauva mene sinne. Koirillakin pitää olla oma paikka, jonne voi mennä vauvaa pakoon.
Monesti koirat alkavat suojella "heikkoa" emäntää. Jostain syystä ne kokevat, että sinä olet heikko ja sua pitää suojata. Sun pitää siis osoittaa, että itseasiassa sinä olet se, joka seuraa ympäristöä ja pitää kaikki langat käsissään, eli otat sen tehtävät pois koirilta. Koirapuiston voit unohtaa, jos koirasi ovat tuollaisia. Ei sun koirien kanssa ketään halua leikkiä, eikä kukaan katso sinua puistossa hyvällä. Ikävää, mutta näin se vaan on.
Koiravieraita en minäkään ottaisi sisälle tuosta noin vain, kun oma typykkä on mikä on. Kohtaaminen aina ensin ulkona neutraalissa ympäristössä ja sitä kautta sisälle. Ellei sitten ole vanhoja tuttuja keskenään.
Sisällä seuraamisesta tuskin pääset millään konstilla eroon, ellet sulje niitä johonkin huoneeseen tai opeta niitä "omalle paikalle". Se nyt kuuluu koiran luonteeseen seurata emäntää. Äkkisilteen kuulostaa, että kaipaat ratkaisua ensisijaisesti tähän sisällä seuraamiseen, joten ratkaisusi on tuo "oma paikka". Opetat sen koirille niin, että omalle paikalle laitat sen käskystä ja ennen vapautus-käskyä sieltä ei pois tulla. Piste. Jos koira liikkuu, palautat sen paikoilleen. Tässä menee aikaa, mutta missäpä uudessa jutussa ei menisi?
Onnea matkaan :)
Tuo on kyllä ihan täyttä soopaa että seuraamisesta tuskin pääsee millään konstilla eroon sulkematta niitä johonkin huoneeseen. Jos koira seuraa niin pitää kääntyä vaan koiraa kohti ja "ajaa" se kauemmas käsillä näyttäen tai äänellä ja odottaa että koira kääntyy pois asettuu aloilleen, jonka jälkeen voi kääntyä takaisin omaan menosuuntaan. Tuo voi vaatia toistoja joillakin, mutta aina sama laulu niin kyllä koira viimein ymmärtää mitä siltä halutaan eikä se pahoita siitä mieltänsä vaikka joutuu olemaan emännästä 10 minuuttia erossa. Paikka missä koira tulee olemaan on aivan se ja sama kunhan se ei haistele kantapäitä. Se on vaan helvetin tyytyväinen kun joku on antanut sille tehtävän jonka se ymmärtää ja voi odottaa leväten.
Kiitos paljon asiallisista vastauksista!
Ja on kyllä väärä tapa lähteä keskustelupalstalla hakemaan apua, tuon mun tekstin lukee jokainen ihan erilailla. Ja kyllä minä muutenkin tiedän olevani koiranomistaja paskimmasta päästä..
Itseasiassa tähän saakka meillä ei ole moneen vuoteen käynyt koirakavereita, en oo käyny koirapuistossa ja kaikki stressiä aiheuttavat tilanteet on koiretty karsia pois.. Mutta nyt on treffattu koirapuistossa kavereita, on siellä muitakin ollut ja oon ajatellut sen jotenkin pikkuhiljaa helpottavan, mutta eihän se niin mene. Ja nimenomaa treffattu, ei me liikunnan saantia siellä tyydytetä ja kakatkin tehdään ihan muualle.
Sen takia nuo kärjistetysti mainitsin, jos helpottavia neuvoja olisi löytynyt. Mutta tämä johtajuusongelma taitaa olla se isoin. Ja se karsittava stressiä aiheuttava tekijä taidan olla minä yksinomaa..
Se oma rauhallinen paikka on järjestetty, kuten jo aiemmin mainitsin. Tuota nimenomaista petiä en vaan viitsisi laittaa takaisin vahtimisen takia.. en ainakaan nyt vähään aikaan.
Jos koirat seuraa sua sisällä, niin murahda niille. Jos ensimmäinen murahdus ei auta, heitä maahan (ei koiraan) kolinatölkki. Monta kertaa ei kannata alkaa komentamaan, vaan koiran pitää uskoa kerrasta ja jos ei usko vahvista kieltoa tölkillä.
Tölkin voi tehdä vaikka tyhjästä oluttölkistä. Laita sinne sisään jotain kilisevää: muttereita, vanhoja kolikoita jne.
Me saatiin apu ongelmiin pevi-kouluttajalta, joten suosittelen lämmöllä. Käytiin koulutuksessa kahdesti, ja nyt koirat kuuntelee taas. :) Uskon, että teidänkin ongelmat on nopeasti ratkaistu kunnon kouluttajalla.
Itse en kyllä ihan ensimmäiseksi lähtisi mitään kolinapurkkeja suosittelemaan, varsinkaan kun ei voi varmaksi tietää millainen koira on luonteeltaan jolle sitä suosittelee. Epävarmalle, aralle, pelokkaalle koiralle voi tuollaisesta olla huomattavasti enemmän haittaa kuin hyötyä.
Meilläkin koiralla oli (ja osin on edelleen) tapana seurailla sisällä ja osallistua kaikkeen tekemiseen, tai ainakin vahtia vieressä että mitä se nyt tekee, mihin menee jne. Kuuluu osittain myöskin rotuun, haluaa osallistua kaikkeen ja olla kaikessa mukana. Jos haluan koiran osallistuvan (tai se ei minua haittaa vaikka mukana seuraakin) saatan sitä silloin tällöin homman lomassa huomioida. Jos taas en sitä mukaan juttuun halua, olen niinkuin sitä ei olisikaan (vasta jos ihan pakko, komennan sen pois, pääasiassa yritän olla huomioimatta). Yleensä se hetken päästä kyllästyy kun ei sille huomiota heru ja lähtee omiin hommiinsa. Saatan myös sulkea ovia perässäni jne, jotta se ei edes mukaan pääse. Toimii ainakin meillä. Koira saattaa edelleenkin yrittää mukaan (varsinkin jos homma on sen mielestä mielenkiintoinen), mutta ei ole jatkuvasti kyttäämässä. Kannattaa kokeilla.
Kiitos! :)
Lueskelin nuita pevi koulutusmetodeja ja ne vaikutti mielenkiintoisilta. Tietenkin parhainta olisi jos päästäisi kunnon kouluttajalle, mutta jo nuiden ohjeiden avulla uskon että päästäisi pitkälle.
Huomioimattomuus tietyissä tilanteissa ja selkeät rajat, kolinapurkki taitaa mennä liian pitkälle. En tietenkään halua estää koiria olemasta mukana perheen menoissa, mutta turha vaeltelu pitkin poikin voisi jäädä. Eli tässä tapauksessa koirat pitäis saada uskomaan "paikka" käskyä, että jäisivät siihen paikalle.. Toistaseks on kestäny sen pari minuuttia, sitte taas jalassa kiinni.
Ihan hyvän kuuloinen suunnitelma. Ylipäänsäkin tuo huomion vähentäminen (siis ihan joka tasolla) toimii usein hyvin. En toki tarkoita, että pitäisi jättää koira kokonaan huomiotta tai silittelyt/hellittelyt pois. Mutta ylimääräinen juttelu/katsekontakti (sekin on koiralle huomio) jne vähemmälle. Jos et halua koiraa juttuun mukaan, ole niinkuin sitä ei olisikaan. Sitten kun haluat, ota se juttuun mukaan. Samoin silittelyt/leikit jne silloin kun sinua huvittaa (itse siis silloin tällöin leikin koiran kanssa/silittelen sitä kun se tulee pyytämään, mutta vain jos sattuu huvittamaan).
Voit myös ihan hyvin opettaa koirat pysymään käskystä pois huoneesta. Mene itse huoneeseen, jos tulevat perässä ohjaa ne pois kehon avulla (ns. kävele päin), uusi kielto jne. Alkuun kannattaa kehua, ja ehkä palkatakin koiraa kun pysyvät poissa (aina silloin tällöin nami/kehu). Joskus tuo tosin saa koiran luulemaan, että homma on loppu ja reitti vapaa.. Meillä ei koira saa tulla keittiöön kun siellä tehdään ruokaa ja syödään. Alkuun yritti kyllä, mutta nyt pysyy itsekseen poissa.