Olipa kerran pieni ihminen.
Hän ei kuulunut mihinkään ryhmään.
Hän tunsi jokaisessa populaatiossa seisovansa ryhmän ulkopuolella.
Hän ei ollut se, jonka puhelin soisi tai joka saisi kuulla ensimmäisenä sisäpiirin vitsit ja salaisuudet.
Hän katsoi peiliin ja tuumi, että vikaa täytyy olla.
Muissa tietysti enimmäkseen.
Päällisin puolin näyttää normaalilta, mutta…
Paitsi, että ihminen oli pieni, hän oli myös vanha.
Aivan liian vanha lähteäkseen siihen leikkiin, että lähtisi miellyttämään toisia.
Tekemään temppuja ja keikkumaan, kuin marakatti köydellä, banaanin toivossa.
Niinpä hän oli pieni, vanha ja seisoi yksin.
Kun tulisi aika kaatua, hän tekisi sen suorin jaloin taaksepäin taipuen,
eikä olisi ketään joka ottaisi kiinni.
Hän ei kuulunut mihinkään ryhmään.
Hän tunsi jokaisessa populaatiossa seisovansa ryhmän ulkopuolella.
Hän ei ollut se, jonka puhelin soisi tai joka saisi kuulla ensimmäisenä sisäpiirin vitsit ja salaisuudet.
Hän katsoi peiliin ja tuumi, että vikaa täytyy olla.
Muissa tietysti enimmäkseen.
Päällisin puolin näyttää normaalilta, mutta…
Paitsi, että ihminen oli pieni, hän oli myös vanha.
Aivan liian vanha lähteäkseen siihen leikkiin, että lähtisi miellyttämään toisia.
Tekemään temppuja ja keikkumaan, kuin marakatti köydellä, banaanin toivossa.
Niinpä hän oli pieni, vanha ja seisoi yksin.
Kun tulisi aika kaatua, hän tekisi sen suorin jaloin taaksepäin taipuen,
eikä olisi ketään joka ottaisi kiinni.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Bury me standing, since im being on my knees entire life
lyhyt mutta ytimekäs,maa ottaa vastaan jos ei kenenkään käet yltä!