Helsingissä Musiikkitalossa on ensimmäinen esitys ollut perjantaina, siihen liput loppuunmyytiin jo tammikuussa, ja toinen esitys tulee 13. toukokuuta Bio Rexissä.
Tämä elokuvahistorian suurteos on ollut kadoksissa 80 vuotta. Se löytyi Argentiinasta Buenos Airesin elokuvamuseosta vuonna 2008.
Fritz Langin elokuva Metropolis on nähty vain ensi-iltavuonna 1927 . Sitä pidetään klassikkona, elokuvahistorian suurteoksena.
Toisena tämä, "Ikuinen hymy", "Det eviga leendet", joka on Pär Lagerkvistin 1920-luvulla julkaisemaan romaaniin perustuva teatteriesitys, missä joukko kuolleita ihmisiä viettää aikaansa ikuisuudessa.
Eksistentiaaliset kysymykset kiinnostavat ihmisiä nyt enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.
Nyt lainaan Korjaamon (esitykset olivat to ja pe) tekstiä:
"Viime vuoden parhaana esityksenä Norjassa palkittu, oslolaisen VERK Produksjonerin näytelmä Ikuinen hymy (Det eviga leendet ) nähdään nyt myös Helsingissä Stage – Teatteria Pohjoismaista -minifestivaalilla. Hedda-palkinnon saanut näytelmä perustuu ruotsalaisen Nobel-palkitun kirjailijan Pär Lagerkvistin kulttiklassikkoon ikuisesti keskustelevista kuolleista ystävyksistä. Tuhansien vuosien kuluessa levottomuus yltyy, ja ryhmä päättää etsiä Jumalan löytääkseen vastauksen siihen, mistä kaikessa on oikein kysymys."
Kristinuskon Jumalalta halutaan vastauksia tähän.
.
Tämä elokuvahistorian suurteos on ollut kadoksissa 80 vuotta. Se löytyi Argentiinasta Buenos Airesin elokuvamuseosta vuonna 2008.
Fritz Langin elokuva Metropolis on nähty vain ensi-iltavuonna 1927 . Sitä pidetään klassikkona, elokuvahistorian suurteoksena.
Toisena tämä, "Ikuinen hymy", "Det eviga leendet", joka on Pär Lagerkvistin 1920-luvulla julkaisemaan romaaniin perustuva teatteriesitys, missä joukko kuolleita ihmisiä viettää aikaansa ikuisuudessa.
Eksistentiaaliset kysymykset kiinnostavat ihmisiä nyt enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.
Nyt lainaan Korjaamon (esitykset olivat to ja pe) tekstiä:
"Viime vuoden parhaana esityksenä Norjassa palkittu, oslolaisen VERK Produksjonerin näytelmä Ikuinen hymy (Det eviga leendet ) nähdään nyt myös Helsingissä Stage – Teatteria Pohjoismaista -minifestivaalilla. Hedda-palkinnon saanut näytelmä perustuu ruotsalaisen Nobel-palkitun kirjailijan Pär Lagerkvistin kulttiklassikkoon ikuisesti keskustelevista kuolleista ystävyksistä. Tuhansien vuosien kuluessa levottomuus yltyy, ja ryhmä päättää etsiä Jumalan löytääkseen vastauksen siihen, mistä kaikessa on oikein kysymys."
Kristinuskon Jumalalta halutaan vastauksia tähän.
.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kristinuskon Jumalalta halutaan vastauksia tähän.
Siis iäisyydessä ikuisesti keskustelevista kuolleista ystävyksistä
on puhe.
"Tuhansien vuosien kuluessa siellä levottomuus yltyy, ja ryhmä päättää etsiä Jumalan löytääkseen vastauksen siihen, mistä kaikessa on oikein kysymys."
Ei sanottu että"ystävyksistä", vaan "ryhmästä". :) (Korjaan.)
kkeskustelufoorumi ei ikinä lopu vaan aina vaan jatkuuuu....
haluaisitteko sinne joutua??
P.S. Vihdoinkin on kello niin paljon, että voin lähteä!
(Odottavan aika on pitkä.)
siitä oli 10 vuotta maailmansodan syttymiseen ja siihen Suomi joutui mukaan kun Venäjä yritti miehittää ja Suomi voitti, Suomea ei miehitetty kuten Viron kävi ja muidenkin Baltian maiden, Suomi sai pidettyä itsenäisyytensä, vaikka kalliin hinnan 100 000 kaatunutta ja 100 000 haavottunutta Suomen nuorta.
Itsenäisyyspäivän vastaanotolla , kulttuuriahan se sekin
joten otsikpn alla pysytään.
http://www.youtube.com/watch?v=EPJY3PoVWKw&feature=related
Auttamaton Pekka
Kirjoittanut Oiva Paloheimo
*Tämä tarina, jonka nyt kerron tästä
on kuvaus Pekasta järkevästä.
Hän itsepäinen oli kuin pakana,
mutta pysyi aina sanansa takana.
Sanat poikasen nelivuotiaan
näet myöskin tarkoin punnitaan.
Oli Pekka todella järkevä mies,
ihan kaiken hän ties,
politiikan, tyttöjen laitteen fiinit
ja leivosherkkujen vitamiinit.
Mutta ässä kirjainta kuitenkaan,
hän ei oppinut oikein lausumaan.
Tuli sokerista tokeri, ja isästä itä,
mutta Pekka ei voinut auttaa sitä.
Oli Pekka nyt äitinsä mukana
kirkolla Osuuskaupassa,
kun villakoiran hän näki siellä,
ei sellaista näe kotikylän tiellä,
niin Pekkakos huudahti: ''Jellona, Hui!''
Niin että myyjäkin kauhistui.
Pekan äiti nyt lailla äidin parhaan
näin selitti: ''Laps on joutunut harhaan:
Se koira on, lapseni, eikä nyt noin jellonaks
saa sanoa leijonaa.''
''Te jellona on!'' tokaisi Pekka vain,
voi äitejä tottelemattomain.
Kotimatkalla äiti siis ankarasti
tästä nuhteli Pekkaa kotiportille asti,
kun viimein päättyi se saarnan pito,
niin Pekka tuumasi: ''Aika ito te
jellona tentään olikin!''
Voi äitejä, huokaat sinäkin.
Kun Pekkaa pantiin jo nukkumaan,
niin äiti puheli murheissaan:
''Nyt taivaan isälle kerro se, miten
paha olit päivällä äidille,
ei taivaan isäkään sallia vois
että äidin Pekka noin ilkeä ois.''
Heti aamulla äiti siis Pekalta kysyi,
miten ihmeessä mielessäänkin pysyi
tuo pikkujuttu kaiken yötä,
vaikka äideillä on niin paljon työtä:
''No, lapseni, mitä Jumala sanoi,
kun Pekkani häneltä anteesi anoi?''
Ylen kirkkaat silmät Pekalla on
ja ne kilpaa kanssa aurinigon nyt loistivat,
kun Pekka haukotteli ja vastasi:
''Jumala kummatteli titä kovatti,
näin hänen tanovan kuulin:
Kat hattumpaa, ei hattumpaa,
titä jellonakt minäkin entin luulin!''