Kertokaapa lyhyt oppimäärä peltikatoista ja mitä eroa on tiilikuvioidulla ja konesaumajäljitelmällä? Miksi konesaumajäljitelmä on kalliimpaa eikö se ole samaa peltiä?
Entäpäs miten tuollaisen pulpettikaton tapauksesas...onko siinä mitään poikkeavaa oleellisesti normaalin harjakaton tapaukseen?
Entäpäs miten tuollaisen pulpettikaton tapauksesas...onko siinä mitään poikkeavaa oleellisesti normaalin harjakaton tapaukseen?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Pulpettikatolla meinaan sellaista modernia...jossa toinen puoli tulee korkeammalle kuin toinen.
materiaali on samaa hinnankin pitäisi olla sama kauppiaat yrittää vaan rahastaa muoti tuotteella
Pidän tiilikuvioista heikompana, kuin konesaumajäljitelmää. Ainevahvuus tiilikuvioisessa käsittääkseni ohuempi ja siinä on enemmän mutkia. Mutkan kohdalla pelti ei ole koskaan yhtä vahvaa kuin tasaisella. Siitä en osaa sanoa aiheutuuko tästä käytännössä mitään ongelmia, en usko. Lisäksi konesauman jäljitelmässä ei jää ruuveja näkyviin. Ruuvin kumiprikka kuitenkin pitkän ajan kuluessa hapertuu. Mutta itselleni laittaisin konesauman jäljitelmää, vaikka hieman kalliimpaa onkin.
Konesauma on 0,6mm ja tiilikuvio 0,5 on iso ero melussa ja käsittelyssä
Konesauma tarttee tiuhemman alukatteen.
On noin 10 euroa kalliimpi kuin tiilikuvio/neliö
"Mutkan kohdalla pelti ei ole koskaan yhtä vahvaa kuin tasaisella"
Et paljoa taida ymmärtää muotokatteen valmistusmenetelmiä kun tuollaisia latelet..
Tiilikuviopelti muotopuristetaan jolloin ainevahvuus säilyy muuttumattomana joka kohdasta peltiä, myös niissä "mutkissa". Jos näin ei ole, on syynä tuotantokoneen säätövirhe tai vika.
Itse ainevahvuudella (0,5 / 0,6 mm) ei ole paljoakaan tekemistä sillä, miten pitkäikäinen katto on. Niissä on täsmälleen samanlainen pinnoitusrakenne, eri maalikerroksineen, ja se pinnoite on se joka sitä säätä vastustaa. Ääritilanteessa tietenkin paksumpi ruostuu viimemmäksi puhki mutta ei kait kukaan laske kattoaan ruostumispisteeseen saakka?
Asennusvaiheessa paksumpi profiilipelti voi olla helpompi käsitellä, mutta sen jälkeen sillä paksuudella ei ole mitään käytännön merkitystä. Nuo saumapeltijäljitelmät tehdään paksummasta sen vuoksi, että kun mallissa on leveälti sitä tasaista osaa (ilman jäykistäviä profiileja) niin tulee oikeasti tasainen pelti eikä laikukas ja peilaava, jollaisia tosin näkee peltisepän jäljiltäkin tehtynä aitona saumakattona. Eli tuokin on enempi omainaisuus kuin virhe.
Käytännössä muotokate (se tiilikuviokate) on jäykempi kuin suorat profiilit (esim. se saumakatejäljitelmä) johtuen muotokatteen poikittaiskuviosta joka jäykistää levyn kuten on tarkoituskin.
Aivan eri asia sitten on se, mikä on kaunista ja mikä ei. Toiset manaa tiilikuviopellit sinne alimpaan.. ja toiset taas pitää saumakatejäljitelmiä lähes pyhäinhäväistyksenä aitoon nähden... Yhtä kaikki, kummatkin pitävät veden rakennuksen ulkopuolella yhtä hyvin kun on oikein tehty.
EIpä taida "aSijaintUntija":kaan tietää mitään pellin käsittelystä kun tuollaista soopaa jutusutelee.
mitä soopaa tossa muka on?
No Jpe, valaisepa meitä hölmömpiä kanssaeläjiä ihan konkreettisin esimerkein ja faktatiedoin, mikä asiantuntijan kommenteissa on perätöntä ja väärin.
Peltiä, rautaa kun muokataan, se aina venyy. Muokkaustapaa, joka ei venytä peltiä ei ole keksittykkään, ainakaan näillä profiilipeltikatteen koneilla. Venyminen saattaa olla todella pientä, mutta venyy kuitenkin.
Lisätietoja löytyy esim Anu Leviskän diplomityöstä "Lujien terästen särmäyksestä".
Itseasiassa ne kanttaukset tekevät siitä pellistä vahvemman kuin mitä suora pelti olisi. Sitä en sitten tiedä muuttaako tämä asiaa millään tavalla. Halusin kuitenkin korjata =)
Niin, Wikipedian käyttämä lähde =). Tosin linkki ei siihen enää toimi, onkohan meistä kumpikaan lukenut sitä?
Totta on kuitenkin, että venyyhän se pelti kun sitä taivutetaan. Tosin ainoastaan ulkoreunastaan, sisäreuna tyssäytyy, eli kasautuu. Näin ollen materiaalia ei häviä mihinkään.
Käytännössä nämä kantit parantavat materiaalin vahvuutta. Tähän ei tarvita edes mitään hienoa diplomityötä johon vedota. Riittää kun käyt taivuttelemassa samanpaksuista suoraa ja kantattua peltiä.
Ohutpeltiä tarvitaan määrällisesti myös enemmän kantattuun kuin mitä sitä kuluisi suoraan kappaleeseen (jos samat pituus ja leveysmitat). Näin ollen myös peltiä on enemmän muodokkaassa kuin tasaisessa kappaleessa. Tähänkään ei tarvita diplomityötä, vaan vaa'alla voit asian todeta.
Yleensä kuitenkin muodot jäykistää rakennetta....tosin konesaumajäljitlemääkin taitaa olla sellaista kapeampaa. Lieköhän mmitään merkitystä...
Mihin perustuu konesaumajäljitelmän ja tiilikuviopellin hintaero? Fiilikseen ja ulkonäköön...vai oikeasti johonkin asiaan?
Saumakatejäljitelmät tehdään yleensä paksummasta levystä kuin tiilikuviot, samoin logistiikka eli pakkaussysteemit ja kuljettaminen ovat kalliimpia. Mutta on siinä varmaan hintalisää siinä fiiliksessäkin..
hintaero johtuu muodista ja fiiliksestä siitä otetaan rahaa mistä saadaan. millä perustelen väitteeni? no molempia saa suomesta 0,5ja0,6 materiaali on todellakin sama kauppiaat puhuvat pellin menekin olevan suurempi Classicilla kaikkien listojen ja harjapalojen takia totta kyllä jos verrataan konesauma kattoon mutta tiilikuva kattoon peltiä kuluu enemmän kuin mihinkään muuhun eli sen pitäisi olla kaikkein kallein.
niin ja samat autot kuljettaa ainakin meidän verstaan pihasta molemmat pellit
kyllä saa tiilikuviotaki 0,6mm lindab kotostar