Meidän kaksoset menee toiselle luokalle ensi syksynä. Varsinkin nuoremmainen on hyvinkin riippuvanen siskostaan. He ovat samalla luokalla,istuvat vierekkäin,samat harrastukset,ja yhteinen huone,vaikka mahdollisuus olisi omiin huoneisiin.Ihania lapsia,ja fixuja vielä,oppi lukemaan 4-5vuotiaana,ei siinä mitään.Mutta pelkään että tytöt ei pääse itsenäistymään,heillä on kuitenkin yhteiset harrastukset ja kaverit.Läksytkin tehdään yhdessä,tottunut auttamaan toinen toistaan.Pitäisikö minun äitinä yrittää kannustaa tyttöjä eri harrastuksiin,eri luokalle?Jos tytöiltä kysyy lempiruokaa,he vastaavat yhteisen lempiruoan.Ja nyt meille on syntynyt vauva,ristiäiset edessä ja varsinkin nuoremmaisen suhtautuminen uuteen tulokkaaseen on varauksellista.Aluksi ajattelin että se on ohimenevää,mutta nyt vauva on jo melkein 2kk,eikä Aliisa vieläkään halua vauvaa syliinsä.Iisa oli aluksi hyvinkin onnellinen uudesta sisaresta,mutta Aliisan asenne alkaa vaikuttaa Iisaankin.Iisa kitenkin pitää vauvaa sylissä yms.Olen yrittänyt jutella tyttöjen kanssa,mutta meidän pikku Aliisan päätä ei niin vain käännetä..
Samallaisia tilanteita??Ja miten niistä selviydytty?
Samallaisia tilanteita??Ja miten niistä selviydytty?
Vastaukset 4
Vanhimmat
kyllä aikuisempana varmaan se oma tila ja oma rauha tulee päällimmäiseksi.
13-17 vuotiaina ovet paukkuu ja vaaditaan omia huoneita ja omat telkkarit.
Onhan sisko aina hyvä ystävä,mutta vanhempana sitä 'pitää' olla itsenäisempi,jopa nuorien mielestä.
Jos äitini ja isäpuoleni saisivat lapseni,voisin sanoa että se ei ole sukuakaan mulle,en koskisikaan siihen,sillä inhoan isäpuoltani,enkä edes haluaisi sanoa häntä isäpuolekseni..
Tämä ei liittynyt aiheeseen,anteeksi.
älä missään nimessä ala väkisin erottamaan kaksosia! Itse olen kaksonen ja pienenä olimme siskoni kanssa kuin paita ja peppu. Yläasteella liikuimme välillä erillään, mutta aika vähän. Aina on ollut samat kaverit sekä harrastukset. Hyvin ollaan pärjätty tänne asti (olen nyt 19 vuotta). Voin kertoa, että kyllä Aliisa ja Iisa osaavat itsenäistyä. Viimeistään siinä vaiheessa kun alkavat seurustelemaan vakavasti. Olen onnellinen siitä, että äitini ei ole koskaan yrittänyt väkisin laittaa meitä eri harrastuksiin..¨jne. Sillä tykkäämme niin paljon samoista asioista!
Kerrankin oli ihana huomata, että ei tarvitse muita kavereita, kun on kaksoissisko. Hänelle voi kertoa murheet ja jutella kaikesta. Olimme kahdestaan viisi viikkoa Italiassa ja se oli niin upea reissu!!!;) emme tapelleet kertaakaan, mikä on todellinen ihme!
pärjäile...;)
Kyllä tosiaankin kannattaa kohdella samanikäsiä sisaruksia itsenäisinä yksilöinä, joita he ovat. Samanikäiset sisarukset ovat yleensä tottuneet tekemään asioita yhdessä ympäristön vaatimalla tavalla, mutta minusta on ehdottoman tärkeää antaa mahdollisuus itsenäistyä eli siis kannustaa esim. omiin harrastuksiin. Kukaan ei ole samanlainen kuin joku toinen.
Kyllä tosiaankin kannattaa kohdella samanikäsiä sisaruksia itsenäisinä yksilöinä, joita he ovat. Samanikäiset sisarukset ovat yleensä tottuneet tekemään asioita yhdessä ympäristön vaatimalla tavalla, mutta minusta on ehdottoman tärkeää antaa mahdollisuus itsenäistyä eli siis kannustaa esim. omiin harrastuksiin. Kukaan ei ole samanlainen kuin joku toinen.