Yli- vai alirikattu purtilo?

Veneen purjeala laskettaneen pienemmän fokkapurjeen mukaan. Vanhemmassa toppirikisessä jossa on pieni isopurje käytetään täällä yleensä enemmän suurinta ohutta kevyen kelin genoaa kuin fokkaa, koska se on omiaan heikoissa tuulissa.

Niin ja metrijärjestelmän versio ensimmäisestä kaavasta on:
SA / (D / 1,025) ^ 2/3

Jossa SA on isopurje keulakolmio neliömetreinä ja D on uppouma tonneina.

Nämä suhdeluvut eivät ole eksaktia tiedettä, vaan nyrkkisääntöjä, joilla voi tehdä karkeita arvioita veneen suorituskyvystä. Desimaaleja ei siis kannata tuijottaa. Kaavat eivät myöskään sovellu äärimmäisyyksiin, joten soutuveneeseen tai tankkeriin niitä ei kannata yrittää soveltaa.

Venematematiikkaa kirjoitti:

Niin ja metrijärjestelmän versio ensimmäisestä kaavasta on:
SA / (D / 1,025) ^ 2/3

Jossa SA on isopurje keulakolmio neliömetreinä ja D on uppouma tonneina.

Nämä suhdeluvut eivät ole eksaktia tiedettä, vaan nyrkkisääntöjä, joilla voi tehdä karkeita arvioita veneen suorituskyvystä. Desimaaleja ei siis kannata tuijottaa. Kaavat eivät myöskään sovellu äärimmäisyyksiin, joten soutuveneeseen tai tankkeriin niitä ei kannata yrittää soveltaa.

Lue lisää

" Nämä suhdeluvut eivät ole eksaktia tiedettä, vaan nyrkkisääntöjä, joilla voi tehdä karkeita arvioita veneen suorituskyvystä. "

Juuri niin, eli tuolla suhdeluvulla ei ole mitään tekemistä ali- tai ylirikauksen kanssa, vaan suorituskyvyn sivutuulessa, kun tuulta on sen verran että vauhtia on 75% runkonopeudesta.
Luovivauhtia se ei ennusta (syväys ja keulapurjeen jalustuskulma vaikuttaa ) eikä myöskään myötäisen tuulen vauhtia, ellei purjealaa korjaa niille purjeille joita tosiasiallisesti myötäisessä käytetään. Silloin taas luku 30 tarkoittaa huomattavan hidasta venettä.

Vene jota joutuu reivaamaan 5 m/s tosituulessa on ylirikattu, vaikka suhdeluku olisi 15.
Vene jota ei tartte reivata 20 m/s tuulessa on ali rikattu, vaikka suhdeluku olisi 30.

ali - / ylirikaus kirjoitti:

" Nämä suhdeluvut eivät ole eksaktia tiedettä, vaan nyrkkisääntöjä, joilla voi tehdä karkeita arvioita veneen suorituskyvystä. "

Juuri niin, eli tuolla suhdeluvulla ei ole mitään tekemistä ali- tai ylirikauksen kanssa, vaan suorituskyvyn sivutuulessa, kun tuulta on sen verran että vauhtia on 75% runkonopeudesta.
Luovivauhtia se ei ennusta (syväys ja keulapurjeen jalustuskulma vaikuttaa ) eikä myöskään myötäisen tuulen vauhtia, ellei purjealaa korjaa niille purjeille joita tosiasiallisesti myötäisessä käytetään. Silloin taas luku 30 tarkoittaa huomattavan hidasta venettä.

Vene jota joutuu reivaamaan 5 m/s tosituulessa on ylirikattu, vaikka suhdeluku olisi 15.
Vene jota ei tartte reivata 20 m/s tuulessa on ali rikattu, vaikka suhdeluku olisi 30.

Lue lisää

Samaa mieltä ollaan.
Purjepinta-ala on muuttuva suure. Keulapurjeita on eri kokoisia, isopurjeen alaa voidaan muuttaa...

Se mikä käytännössä tulee joissakin veneissä eteen, on liian suuri purjepinta ("ylirikaus") kovassa tuulessa: kakkosreivi ei riitä eikä purjeessa ole enempää reivejä. Jos ison ottaa kokonaan alas, vene kryssii pelkällä fokalla hyvin huonosti ja masto saattaa pumpata. Onneksi näin kovia kesätuulia on aika harvoin Itämerellä.

Jos meinaa lähteä pitemmille reissuille, kannattaa ylirikauksen välttämiseksi teettää isopurjeeseen kolmos-, ehkä myös nelosreivi. Myrsky- ja kryssifokkaa varten olisi hyvä olla välistaagi.

käytännön ongelma kirjoitti:

Samaa mieltä ollaan.
Purjepinta-ala on muuttuva suure. Keulapurjeita on eri kokoisia, isopurjeen alaa voidaan muuttaa...

Se mikä käytännössä tulee joissakin veneissä eteen, on liian suuri purjepinta ("ylirikaus") kovassa tuulessa: kakkosreivi ei riitä eikä purjeessa ole enempää reivejä. Jos ison ottaa kokonaan alas, vene kryssii pelkällä fokalla hyvin huonosti ja masto saattaa pumpata. Onneksi näin kovia kesätuulia on aika harvoin Itämerellä.

Jos meinaa lähteä pitemmille reissuille, kannattaa ylirikauksen välttämiseksi teettää isopurjeeseen kolmos-, ehkä myös nelosreivi. Myrsky- ja kryssifokkaa varten olisi hyvä olla välistaagi.

Lue lisää

Nelosreivi on jo hätävarjelun liioittelua ja köysien tuhlaamista. Kolmosreivi suunnitellaan sellaiseksi, että sillä pärjää, kun tuuli pyörii myrskyrajoilla. Tai sitten isopurje on paloiteltu turhan tiheällä porrastuksella. Sellaisiin tilanteisiin, joissa kolmosreivi ja pienin mahdollinen toimiva keulpurja (tai keulapurjeen reivaus) on liikaa, varaudutaan myrskyfokalla. Jos sekään ei riitä, pitäisi varastosta löytyä vielä myrskyiso, jonka etuna on pohjaan reivattuun isopurjeeseen negatiivinen ahvenselkä ja alaliikki "lentävänä", jolloin vesi poistuu nopeasti omaan elementtiinsä purjeen pussista. Näin varaudutaan pitkille avomerireissuille isoille vesille.

etupurje hakasilla kirjoitti:

Veneen purjeala laskettaneen pienemmän fokkapurjeen mukaan. Vanhemmassa toppirikisessä jossa on pieni isopurje käytetään täällä yleensä enemmän suurinta ohutta kevyen kelin genoaa kuin fokkaa, koska se on omiaan heikoissa tuulissa.

Lue lisää

Purjeala lasketaan keulakolmion alana ja isopurjeen kolmioiutuna alana. Siis genoan overlappia tai ison ahvenselkää ei huomioida. Tällä tavalla saadaan standardoitu ja vertailukelpoinen luku, jota käytetään melkein kaikkeen suunnittelussa tarvittavaan. Keulakolmio on siis maston, kannen ja etustaagin väliin jäävä ala, mittakirjasta katsottuna I*J/2. Vastaavasti isolle löytyy mittakirjasta tai muusta lähteestä E ja P.

Edellisen lisäksi voidaan ilmoittaa vaikka max purjepinta avotuulessa tai jotain muuta. Niiden tietojen merkitys on kuitenkin lähinnä uteliaisuuden tyydyttämistä.

jo kaavan yksiköistä ymmärtää että kaava on kehitelty macdonaldsyliopistossa ja se siitä ja sen luotettavuudesta.

Salty Dog kirjoitti:

Nelosreivi on jo hätävarjelun liioittelua ja köysien tuhlaamista. Kolmosreivi suunnitellaan sellaiseksi, että sillä pärjää, kun tuuli pyörii myrskyrajoilla. Tai sitten isopurje on paloiteltu turhan tiheällä porrastuksella. Sellaisiin tilanteisiin, joissa kolmosreivi ja pienin mahdollinen toimiva keulpurja (tai keulapurjeen reivaus) on liikaa, varaudutaan myrskyfokalla. Jos sekään ei riitä, pitäisi varastosta löytyä vielä myrskyiso, jonka etuna on pohjaan reivattuun isopurjeeseen negatiivinen ahvenselkä ja alaliikki "lentävänä", jolloin vesi poistuu nopeasti omaan elementtiinsä purjeen pussista. Näin varaudutaan pitkille avomerireissuille isoille vesille.

Lue lisää

Niinpä. Se on sinun henkilökohtainen näkemyksesi.

Itse teetin nelosreivin Titan Sailsilla Whangareissa (NZ). Trysail oli silloinkin mukana veneessä. Käytännössä trysail pitäisi jo hyvän sään aikana laittaa nostovalmiiksi omaan erilliseen mastokiskoonsa, jotta sen pystyy tositilanteessa nostamaan. Silloin, kun trysail on tarpeen, olosuhteet isoilla vesillä ovat riittävän vaikeat muutenkin. Nelosreivi on paljon helpompi ja nopeampi kuin purjeen vaihtaminen trysailiin tai ylipäätään kannella häärääminen trysailin kanssa. Nelosreivatun ison pinta-ala vastaa yleensä trysailin kokoa (= pieni). Normaali kolmosreivi ei kaikissa tilanteissa riitä. Nelosreivin köyden ei tarvitse aina olla paikallaan (vrt "köysien tuhlausta").

Itse olen tyytyväinen, että uskoin uusi-seelantilaisen purjeneulomon suositusta. Heillä tuntui olevan eri käsitys kuin sinulla siitä, miten "varaudutaan pitkille avomerireissuille isoille vesille" ja mikä on "hätävarjelun liioittelua".


Itämerellä purjehtiessa riittää kaksi reiviriviä isossa, jos reivit on porrastettu riittäviksi. Täällä pärjää myös ilman trysailia.

_/)_ kirjoitti:

Purjeala lasketaan keulakolmion alana ja isopurjeen kolmioiutuna alana. Siis genoan overlappia tai ison ahvenselkää ei huomioida. Tällä tavalla saadaan standardoitu ja vertailukelpoinen luku, jota käytetään melkein kaikkeen suunnittelussa tarvittavaan. Keulakolmio on siis maston, kannen ja etustaagin väliin jäävä ala, mittakirjasta katsottuna I*J/2. Vastaavasti isolle löytyy mittakirjasta tai muusta lähteestä E ja P.

Edellisen lisäksi voidaan ilmoittaa vaikka max purjepinta avotuulessa tai jotain muuta. Niiden tietojen merkitys on kuitenkin lähinnä uteliaisuuden tyydyttämistä.

Lue lisää

Metsään meni. Isopurjeessa huomioidaan tottakai ahvenselkä. Purjeen mitat ilmoitetaan mitat mastosta takaliikkiin määrätyillä mastonkorkeuksilla. Esim ORC sääntö antaa mitan viideltä eri korkeudella. Omassa veneessäni jos laskaisi suorakulmaisen kolmion alan (etuliikki x puomiliikki / 2 ) ja vertaa tuohon ORC mirttauksen antamaan pinta-alaan, eroa on noin 20%. Siis varsin merkittävästi. Jos pelkkä keulakolmio mitataan kuten esitit, keulapurjeen pinta-ala olisi veneessäni, ero onkin todelliseen pinta-alaan 47%, kyseessä 1 genoa.

20 kirjoitti:

jo kaavan yksiköistä ymmärtää että kaava on kehitelty macdonaldsyliopistossa ja se siitä ja sen luotettavuudesta.

Joo dimensiolliset suhdeluvut ovat typerin mahdollinen keksintö. Erityisesti nämä tuumamaailman sekäsikiöt, joissa uppouma on tonneina, joita sitten vielä on kolmea erilaista.

Saksalainen Yacht-lehti käyttää järkevämpää, mutta vähemmän tunnettua kaavaa. Se on purjealan neliöjuuri jaettuna uppouman kuutiojuurella. Uppouma on tilavuus eli kaava antaa yksiköttämän suhdeluvun käytetyistä yksiköistä riipumatta (tietysti pitää olla sama eli vaikkapa neliömetrit ja kuutiometrit tai neliöjalat ja kuutiojalat).

Tuossa käytetään todellisia pinta-aloja ottaen mukaan myös genua, jos sellaista käytetään. 5 on jo varsin "sporttinen" ja 4 taas alkaa olla alarikattu.

Joakim_ kirjoitti:

Joo dimensiolliset suhdeluvut ovat typerin mahdollinen keksintö. Erityisesti nämä tuumamaailman sekäsikiöt, joissa uppouma on tonneina, joita sitten vielä on kolmea erilaista.

Saksalainen Yacht-lehti käyttää järkevämpää, mutta vähemmän tunnettua kaavaa. Se on purjealan neliöjuuri jaettuna uppouman kuutiojuurella. Uppouma on tilavuus eli kaava antaa yksiköttämän suhdeluvun käytetyistä yksiköistä riipumatta (tietysti pitää olla sama eli vaikkapa neliömetrit ja kuutiometrit tai neliöjalat ja kuutiojalat).

Tuossa käytetään todellisia pinta-aloja ottaen mukaan myös genua, jos sellaista käytetään. 5 on jo varsin "sporttinen" ja 4 taas alkaa olla alarikattu.

Lue lisää

Miten se skaala sitten menee, mikä on sporttisen ja ei sporttisen raja. Laskin, että omalla veneelläni luku olisi 4,8. Millainen vene minulla on?

Joakim_ kirjoitti:

Joo dimensiolliset suhdeluvut ovat typerin mahdollinen keksintö. Erityisesti nämä tuumamaailman sekäsikiöt, joissa uppouma on tonneina, joita sitten vielä on kolmea erilaista.

Saksalainen Yacht-lehti käyttää järkevämpää, mutta vähemmän tunnettua kaavaa. Se on purjealan neliöjuuri jaettuna uppouman kuutiojuurella. Uppouma on tilavuus eli kaava antaa yksiköttämän suhdeluvun käytetyistä yksiköistä riipumatta (tietysti pitää olla sama eli vaikkapa neliömetrit ja kuutiometrit tai neliöjalat ja kuutiojalat).

Tuossa käytetään todellisia pinta-aloja ottaen mukaan myös genua, jos sellaista käytetään. 5 on jo varsin "sporttinen" ja 4 taas alkaa olla alarikattu.

Lue lisää

Miten näiden kahden kaavan tulokset eroavat toisistaan käytännön kannalta? Voitko esimerkiksi antaa muutaman esimerkin tapauksista, joissa SA / D ja kertomasi saksalainen kaava antavat tulokset, jotka ovat merkittävästi ristiriidassa keskenään? CE kategoria A:n veneitä siis.

f3w4f kirjoitti:

Miten se skaala sitten menee, mikä on sporttisen ja ei sporttisen raja. Laskin, että omalla veneelläni luku olisi 4,8. Millainen vene minulla on?

Tyypillinen luku nykyaikaisille C/R-veneille. 4,5 alkaa olla jo enemmän C kun C/R ja 5 taas vastaavasti R/C enemmän kuin C/R.

Venematematiikkaa kirjoitti:

Miten näiden kahden kaavan tulokset eroavat toisistaan käytännön kannalta? Voitko esimerkiksi antaa muutaman esimerkin tapauksista, joissa SA / D ja kertomasi saksalainen kaava antavat tulokset, jotka ovat merkittävästi ristiriidassa keskenään? CE kategoria A:n veneitä siis.

Lue lisää

Tässä tapauksessa tuo Yachtin määritelmä on vain neliöjuuri tuosta jenkkikaavasta erilainen määritelmä purjealalle. Eroa ei siis juuri ole, mutta laskenta sujuu helposti, kun ei tarvitse alkaa Imperial-yksiköillä pelleilemään.

Nykyisellä fokkaveneiden aikakaudelle on myös mielestäni järkevää huomioida kaavassa käytetäänkö (voiko käyttää) genuaa vai ei.

hätävarjelusta vielä kirjoitti:

Niinpä. Se on sinun henkilökohtainen näkemyksesi.

Itse teetin nelosreivin Titan Sailsilla Whangareissa (NZ). Trysail oli silloinkin mukana veneessä. Käytännössä trysail pitäisi jo hyvän sään aikana laittaa nostovalmiiksi omaan erilliseen mastokiskoonsa, jotta sen pystyy tositilanteessa nostamaan. Silloin, kun trysail on tarpeen, olosuhteet isoilla vesillä ovat riittävän vaikeat muutenkin. Nelosreivi on paljon helpompi ja nopeampi kuin purjeen vaihtaminen trysailiin tai ylipäätään kannella häärääminen trysailin kanssa. Nelosreivatun ison pinta-ala vastaa yleensä trysailin kokoa (= pieni). Normaali kolmosreivi ei kaikissa tilanteissa riitä. Nelosreivin köyden ei tarvitse aina olla paikallaan (vrt "köysien tuhlausta").

Itse olen tyytyväinen, että uskoin uusi-seelantilaisen purjeneulomon suositusta. Heillä tuntui olevan eri käsitys kuin sinulla siitä, miten "varaudutaan pitkille avomerireissuille isoille vesille" ja mikä on "hätävarjelun liioittelua".


Itämerellä purjehtiessa riittää kaksi reiviriviä isossa, jos reivit on porrastettu riittäviksi. Täällä pärjää myös ilman trysailia.

Lue lisää

Se on aika monen muunkin näkemys. Taitaa olla jopa enemmistö sellaista porukkaa, jolla kolmosreivi on mitoitettu sellaiseksi, että sillä pärjää tuulessa, jossa on henkisesti valmis vielä tekemään matkaa. Myrskyiso on sitten survivalia varten. Eivät ne myrskyjen myrskyt ihan puskista tule. Trysailin saa nostettua mastoon joko omalle kiskolleen tai voi käyttää ohituskappaletta varsinaiselle kiskolle. Joka tapauksessa systeemit on järjestettävä siten, että mastolle uskaltaa mennä kovemmassakin kelissä. Reivatun tai alas lasketun isopurjeen löysätkin on kuitenkin käytävä sitomassa kunnolla pakettiin, jos uhkaa puhaltaa isosti.

Joakim_ kirjoitti:

Tässä tapauksessa tuo Yachtin määritelmä on vain neliöjuuri tuosta jenkkikaavasta erilainen määritelmä purjealalle. Eroa ei siis juuri ole, mutta laskenta sujuu helposti, kun ei tarvitse alkaa Imperial-yksiköillä pelleilemään.

Nykyisellä fokkaveneiden aikakaudelle on myös mielestäni järkevää huomioida kaavassa käytetäänkö (voiko käyttää) genuaa vai ei.

Lue lisää

Voiko omassa veneessäsi käyttää genoaa vai onko se fokkavene, tuntuu että ORCi mittakirjan mukaan joku purje on ei maksimi? Mielestäni Match on enemmän R/C kuin C/R, ei ainakaan C. Luvuksi tulee 4,63?

jpoo kirjoitti:

Voiko omassa veneessäsi käyttää genoaa vai onko se fokkavene, tuntuu että ORCi mittakirjan mukaan joku purje on ei maksimi? Mielestäni Match on enemmän R/C kuin C/R, ei ainakaan C. Luvuksi tulee 4,63?

Lue lisää

Koko Match-sarja on genuaveneitä. Mittakirjassa on rullafokka eli fokkakin voi olla muutaman neliön isompi. Genualla luku menisi jopa yli 5:n eli hyvin lähelle X-35:sta.

Sitten vaikkapa nykyinen Bavaria 36 Cruiser on 4,3:n paikkeilla.

Kuten täällä on aiemminkin sanottu, tuo on vain yksi suhdeluku. Se ei huomio maston korkeutta, oikaisevaa momenttia jne.

Joakim_ kirjoitti:

Tässä tapauksessa tuo Yachtin määritelmä on vain neliöjuuri tuosta jenkkikaavasta erilainen määritelmä purjealalle. Eroa ei siis juuri ole, mutta laskenta sujuu helposti, kun ei tarvitse alkaa Imperial-yksiköillä pelleilemään.

Nykyisellä fokkaveneiden aikakaudelle on myös mielestäni järkevää huomioida kaavassa käytetäänkö (voiko käyttää) genuaa vai ei.

Lue lisää

Ylempänä on jo metriversio samasta SA / D -kaavasta, mutta kertauksen vuoksi laitan sen vielä uudestaan.

Imperiaaliversiossa oleva D / 64 tarkoittaa että paunamääräinen uppouma jaetaan meriveden tiheydellä 64 paunaa/kuutiojalka, jolloin paunat supistuvat pois ja jäljelle jää rungon syrjäyttämän vesimäärän tilavuus kuutiojalkoina. Kaava muutetaan metriversioksi käyttämällä purjepinta-alana neliömetrejä ja tilavuutena kuutiometrejä, joka saadaan jakamalla uppouma tonneina meriveden tiheydellä (noin) 1,025 tonnia/kuutiometri.

Eli:
SA / (D / 1,025) ^ 2/3

Näin saadaan suhdeluku, joka on edes jollain tavalla vertailukelpoinen Saksan ulkopuolella laskettujen lukujen kanssa.

Kuten jokainen varmasti tajuaa, meriveden suolapitoisuus vaikuttaa uppoumaan ja toisaalta veneen todellisen painon saa selville vain punnitsemalla. Näin ollen mikään valmistajan ilmoittamista mitoista laskettu suhdeluku ei voi olla niin tarkka että siitä kannattaisi alkaa liikaa riitelemään.

sfwe kirjoitti:

Metsään meni. Isopurjeessa huomioidaan tottakai ahvenselkä. Purjeen mitat ilmoitetaan mitat mastosta takaliikkiin määrätyillä mastonkorkeuksilla. Esim ORC sääntö antaa mitan viideltä eri korkeudella. Omassa veneessäni jos laskaisi suorakulmaisen kolmion alan (etuliikki x puomiliikki / 2 ) ja vertaa tuohon ORC mirttauksen antamaan pinta-alaan, eroa on noin 20%. Siis varsin merkittävästi. Jos pelkkä keulakolmio mitataan kuten esitit, keulapurjeen pinta-ala olisi veneessäni, ero onkin todelliseen pinta-alaan 47%, kyseessä 1 genoa.

Lue lisää

Riippuu mihin haluat sen laskea. Jos haluat vertailla eri veneitä standardin mukaan, puhutaan kolmioista ilman ahvenselkiä.

Mitä järkeä olisi muuten laskea pelkkiä keulakolmioita kun esim. genoat on huomattavasti suurempia?

Näin se vaan menee ja siksi nuo kaikki "alirikaamiset" onkin vaan suuntaa-antavia arvauksia.

Toisaalta, nykyään on vallalla sekin luulo, että ylikansallista taloutta voidaan hallita taskulaskimella..

Salty Dog kirjoitti:

Se on aika monen muunkin näkemys. Taitaa olla jopa enemmistö sellaista porukkaa, jolla kolmosreivi on mitoitettu sellaiseksi, että sillä pärjää tuulessa, jossa on henkisesti valmis vielä tekemään matkaa. Myrskyiso on sitten survivalia varten. Eivät ne myrskyjen myrskyt ihan puskista tule. Trysailin saa nostettua mastoon joko omalle kiskolleen tai voi käyttää ohituskappaletta varsinaiselle kiskolle. Joka tapauksessa systeemit on järjestettävä siten, että mastolle uskaltaa mennä kovemmassakin kelissä. Reivatun tai alas lasketun isopurjeen löysätkin on kuitenkin käytävä sitomassa kunnolla pakettiin, jos uhkaa puhaltaa isosti.

Lue lisää

Palaan vielä keskustellun ison reivi vs. trysail. Tietenkin on hyvä, jos mastoon on asennettu erillinen kisko trysailia varten. Erillinen kisko on luotettavampi ja helpompi käyttää kuin mekanismi, jolla trysailin ratsastajat ohjataan isopurjeen kiskoon. (Edellisessä veneessäni oli tällainen "ohituskappale", nykyisessä erillinen trysailin kisko). Kiskon on oltava kannen tasolta asti, jotta trysailin voi panna nostovalmiiksi siihen ja säilyttää kanteen sidotussa pussissaan.

Läheskään kaikissa valtamerikelpoisissa veneissä ei kuitenkaan ole trysailia eikä sille omaa kiskoakaan - onko yhdessäkään markkinoiden suosikkiveneessä valmiina? Onkin paljon yksinkertaisempaa ja halvempaa teettää olemassa olevaan isopurjeeseen niin syvä reivi (kolmas tai neljäs reivirivi) , että purjetta voi käyttää vaikka 25m/s tuulessa. Se ei ole hätävarjelun liioittelua! Pieneksi reivatulla ja tiukkaan skuutatulla isopurjeella vene pysyy piissä, mikä on käyttökelpoinen myrskytaktiikka silloin kun tuuli on liian kova purjehtimiseen tai haluaa odottaa avomerellä aamun valkenemista tai tuulen heikkenemistä.
Ison reivi on nopea laittaa niinkuin jokainen tietää. On kurja tilanne, jos purjetta ei pysty reivaamaan tarpeeksi pieneksi ja vene on reivattunakin ylirikattu.

Tietenkin trysail olisi hyvä varuste matkaveneissä, mutta se ei suinkaan ole välttämätön.
Vinkkejä löytyy kappaleesta "Is trysail necessary?" http://www.bethandevans.com/sails.htm#45

ilman trysailia kirjoitti:

Palaan vielä keskustellun ison reivi vs. trysail. Tietenkin on hyvä, jos mastoon on asennettu erillinen kisko trysailia varten. Erillinen kisko on luotettavampi ja helpompi käyttää kuin mekanismi, jolla trysailin ratsastajat ohjataan isopurjeen kiskoon. (Edellisessä veneessäni oli tällainen "ohituskappale", nykyisessä erillinen trysailin kisko). Kiskon on oltava kannen tasolta asti, jotta trysailin voi panna nostovalmiiksi siihen ja säilyttää kanteen sidotussa pussissaan.

Läheskään kaikissa valtamerikelpoisissa veneissä ei kuitenkaan ole trysailia eikä sille omaa kiskoakaan - onko yhdessäkään markkinoiden suosikkiveneessä valmiina? Onkin paljon yksinkertaisempaa ja halvempaa teettää olemassa olevaan isopurjeeseen niin syvä reivi (kolmas tai neljäs reivirivi) , että purjetta voi käyttää vaikka 25m/s tuulessa. Se ei ole hätävarjelun liioittelua! Pieneksi reivatulla ja tiukkaan skuutatulla isopurjeella vene pysyy piissä, mikä on käyttökelpoinen myrskytaktiikka silloin kun tuuli on liian kova purjehtimiseen tai haluaa odottaa avomerellä aamun valkenemista tai tuulen heikkenemistä.
Ison reivi on nopea laittaa niinkuin jokainen tietää. On kurja tilanne, jos purjetta ei pysty reivaamaan tarpeeksi pieneksi ja vene on reivattunakin ylirikattu.

Tietenkin trysail olisi hyvä varuste matkaveneissä, mutta se ei suinkaan ole välttämätön.
Vinkkejä löytyy kappaleesta "Is trysail necessary?" http://www.bethandevans.com/sails.htm#45

Lue lisää

Tietysti vähän hankalampi käyttää kuin ison reivaus vaikka olisi valmiiksi viritettykin niin ainakin nostin vaihdettava ja alanurkat kiinni vaikka olisikin valmiiksi omalla kiskollaan tai uravaihteella.

Yksi trysailin etu reivattuun isoon on sitten siinä ettei mahdollinen paha keli pääse rikkomaan ehkä ainokaisen reivatun isopurjeen yläosaa, joka ei välttämättä ole mitoitettu sellaisiin keleihin kuin varsinaiset myrskypurjeet.

trysail kirjoitti:

Tietysti vähän hankalampi käyttää kuin ison reivaus vaikka olisi valmiiksi viritettykin niin ainakin nostin vaihdettava ja alanurkat kiinni vaikka olisikin valmiiksi omalla kiskollaan tai uravaihteella.

Yksi trysailin etu reivattuun isoon on sitten siinä ettei mahdollinen paha keli pääse rikkomaan ehkä ainokaisen reivatun isopurjeen yläosaa, joka ei välttämättä ole mitoitettu sellaisiin keleihin kuin varsinaiset myrskypurjeet.

Lue lisää

Samaa mieltä, että trysaililla tietenkin on etunsa. Yksi on sekin, että trysail on riippumaton puomista. Skuuttipiste voi olla reelingin listassa tai muussa paikassa, joka on syytä kokeilla etukäteen eikä vasta "survival"-kelissä.

Trysailin nosto ei onnistu ennenkuin lazyjackit on poistettu sen tieltä (jos veneessä on sellaiset). Senkin kyllä huomaa, kun trysailia ekan kerran rupeaa nostamaan. Kaikki on helppoa kotona tietsikan ääressä, mutta tositilaneessa myrskyssä joka ainoa homma kannella on työlästä ja riskialtista. Usein tilanteet vielä tahtoo kulminoitua yön aikana, mikä tekee trysailin noston aika hankalaksi. Sekin on syy, miksi isopurjeessa on hyvä olla syvä kolmos- tai nelosreivi näitä tilanteita varten.

niinhän se on... kirjoitti:

Samaa mieltä, että trysaililla tietenkin on etunsa. Yksi on sekin, että trysail on riippumaton puomista. Skuuttipiste voi olla reelingin listassa tai muussa paikassa, joka on syytä kokeilla etukäteen eikä vasta "survival"-kelissä.

Trysailin nosto ei onnistu ennenkuin lazyjackit on poistettu sen tieltä (jos veneessä on sellaiset). Senkin kyllä huomaa, kun trysailia ekan kerran rupeaa nostamaan. Kaikki on helppoa kotona tietsikan ääressä, mutta tositilaneessa myrskyssä joka ainoa homma kannella on työlästä ja riskialtista. Usein tilanteet vielä tahtoo kulminoitua yön aikana, mikä tekee trysailin noston aika hankalaksi. Sekin on syy, miksi isopurjeessa on hyvä olla syvä kolmos- tai nelosreivi näitä tilanteita varten.

Lue lisää

Trysailin saa nostettua mastoa lähimmän lazyjackin ja maston välistä. Kyse on sen verran pienestä kankaasta. Jos asia tuntuu hankalalta, voi sen jackin kiinnitykseen laittaa haan.

Trysailin yksi etu on siinä, että sen saa ylemmäksi kuin isopurjeen, jolloin se on paremmassa turvassa vesimassojen tuhoilta. Samaten, jos trysail jalustetaan (kuten aavan meren kulkijat suosivat) kahdella jaluksella veneen laidoille päävinssien tai spinnuplokien tasalle, voidaan puomi ja isopurje sen mukana paketoida alas keskiviivaan, jolloin ei ole vaaraa siitä, että ne iskeytyvät veneen kallistuessa aaltoihin ja vaurioituisivat siinä. Trysailia voi käyttää myös osatakilaisen veneen maston tukena, jos haluaa purjehtia pekällä keulapurjeella, mutta keli ei sinänsä vielä trysailia vaadi. Esimerkiksi Selden ei suosittele pelkällä keulapurjeella purjehtimista kovalla kelillä pitkiä aikoja.

Kaikkia veneen laitteita ja toimintoja on hyvä kokeilla ja harjoitella hyvän sään aikaan.

http://www.maestroboats.fi/M40/Extras/M40_Sails.htm

http://www.ecaptain.com/node/3974

http://islandpacketphotos.com/view_ad.asp?Ad_ID=1423

Try sailing kirjoitti:

Trysailin saa nostettua mastoa lähimmän lazyjackin ja maston välistä. Kyse on sen verran pienestä kankaasta. Jos asia tuntuu hankalalta, voi sen jackin kiinnitykseen laittaa haan.

Trysailin yksi etu on siinä, että sen saa ylemmäksi kuin isopurjeen, jolloin se on paremmassa turvassa vesimassojen tuhoilta. Samaten, jos trysail jalustetaan (kuten aavan meren kulkijat suosivat) kahdella jaluksella veneen laidoille päävinssien tai spinnuplokien tasalle, voidaan puomi ja isopurje sen mukana paketoida alas keskiviivaan, jolloin ei ole vaaraa siitä, että ne iskeytyvät veneen kallistuessa aaltoihin ja vaurioituisivat siinä. Trysailia voi käyttää myös osatakilaisen veneen maston tukena, jos haluaa purjehtia pekällä keulapurjeella, mutta keli ei sinänsä vielä trysailia vaadi. Esimerkiksi Selden ei suosittele pelkällä keulapurjeella purjehtimista kovalla kelillä pitkiä aikoja.

Kaikkia veneen laitteita ja toimintoja on hyvä kokeilla ja harjoitella hyvän sään aikaan.

http://www.maestroboats.fi/M40/Extras/M40_Sails.htm

http://www.ecaptain.com/node/3974

http://islandpacketphotos.com/view_ad.asp?Ad_ID=1423

Lue lisää

"Trysailin saa nostettua mastoa lähimmän lazyjackin ja maston välistä. Kyse on sen verran pienestä kankaasta. Jos asia tuntuu hankalalta, voi sen jackin kiinnitykseen laittaa haan."

Maestron linkissä todetaan, että trysail nostetaan isopurjeen fallilla.

Tässä oli jo kaksi sellaista pieneltä tuntuvaa asiaa, jotka muuttuvat aika vaikeiksi kun ne tehdään yöllä kovassa merenkäynnissä ja rankkasateessa. Erillinen nostin trysailille helpottaa paljon (ei ole kovin turvallista kiivetä irrottamaan ison fallin sakkelia ja muuttamaan sitä trysailiin). Laiskajaakkojen irroittelu ei myöskään ole pikkujuttu kovassa kelissä. Luultavasti ne on paras vetää puukolla poikki, jos ei helposti onnistu. Laiskajaakot eivät saa jäädä trysailin skuuttien tielle.

Moniko on oikeasti käyttänyt trysailia? Kokeilkaa ihmeessä päiväsaikaan, vaikka satamassa, että tiedätte edes suunnilleen miten sen nostaminen menee tositilanteessa omassa veneessänne.
Tietysti myrskyfokkakin pitää kokeilla hyvän sään aikana eikä niinkuin itse tein. Myrskyfokka oli vuosikaudet pelkkänä katsastusvarusteena kertaakaan kokeilematta, kunnes sitä tarvittiin tositilanteessa ....Harmitti, kun en ollut edes nähnyt minkä kokoinen lappu se oli ja mihin skuuttipisteet tuli.

ilman trysailia kirjoitti:

Palaan vielä keskustellun ison reivi vs. trysail. Tietenkin on hyvä, jos mastoon on asennettu erillinen kisko trysailia varten. Erillinen kisko on luotettavampi ja helpompi käyttää kuin mekanismi, jolla trysailin ratsastajat ohjataan isopurjeen kiskoon. (Edellisessä veneessäni oli tällainen "ohituskappale", nykyisessä erillinen trysailin kisko). Kiskon on oltava kannen tasolta asti, jotta trysailin voi panna nostovalmiiksi siihen ja säilyttää kanteen sidotussa pussissaan.

Läheskään kaikissa valtamerikelpoisissa veneissä ei kuitenkaan ole trysailia eikä sille omaa kiskoakaan - onko yhdessäkään markkinoiden suosikkiveneessä valmiina? Onkin paljon yksinkertaisempaa ja halvempaa teettää olemassa olevaan isopurjeeseen niin syvä reivi (kolmas tai neljäs reivirivi) , että purjetta voi käyttää vaikka 25m/s tuulessa. Se ei ole hätävarjelun liioittelua! Pieneksi reivatulla ja tiukkaan skuutatulla isopurjeella vene pysyy piissä, mikä on käyttökelpoinen myrskytaktiikka silloin kun tuuli on liian kova purjehtimiseen tai haluaa odottaa avomerellä aamun valkenemista tai tuulen heikkenemistä.
Ison reivi on nopea laittaa niinkuin jokainen tietää. On kurja tilanne, jos purjetta ei pysty reivaamaan tarpeeksi pieneksi ja vene on reivattunakin ylirikattu.

Tietenkin trysail olisi hyvä varuste matkaveneissä, mutta se ei suinkaan ole välttämätön.
Vinkkejä löytyy kappaleesta "Is trysail necessary?" http://www.bethandevans.com/sails.htm#45

Lue lisää

Varmaankaan "tehdasvalmisteisissa" veneissä ei ole valmiina trysailin kiskoa, niin kuin ei ole montaa muutakaan avomerivarustetta, ei sitä neljättä reiviäkään purjeessa, ei myrskyfokkaa, ei väliharusta. Usein ei ensimmäistäkään purjetta. Mielestäni neljäs reivi ei ole täysin vaihtoehtoinen ratkaisu myrskyn varalle trysailille edes silloin kun kolmas reivi on mitoitettu jäävän purjealan kannalta yläkanttiin. Silloinkin toimivampi ratkaisu olisi minusta kolmosreivin parantaminen, ei nelosen lisääminen. Ja trysail tosi pahan päivän ja yön varalta.

Trysailin ominaisuuksista onkin juttua toisaalla tässä säikeessä. Pelottelut trysailin vaikealla rikauksella omaavat vähän selittelyn makua. Tottahan se on, voi olla hankalaa, kolhuja voi tulla. Mutta sellaista avomeripurjehdus on joskus. Ihan samalla tavalla on hankalaa ruveta pujottelemaan neljännen reivin köysiä ja sitoa reivatun purjeen liesmoja puomille samassa pimeässä myrsky-yössä kuin nostaa trysailia. Ja samalla tavalla ne voi yrittää ennkoida esimerkiksi ennen auringonlaskua. Lazy-jackit eivät ole mikään ongelma trysailin käytölle, kunhan se on huomioitu etukäteen. Sama pätee nostimeen. Useimmissa avomerivarustetuissa pursissa on varanostin isolle ja puominkannatin apuna.

Kokanaisuudessaan trysail on heloituksensa, rakenteensa ja toimintaperiaatteensa vuoksi varmempi ja kestävämpi ratkaisu myrskyyn kuin ison nelosreivi. Tietysti omassa veneessään saa tehdä ihan mitä parhaaksi näkee. Voihan se olla hauskaakin purjehtia spagettikattilassa ja leikkiä urkuria kun keli kovenee se sijaan että lähtee apinaksi maston juurelle. Vaikka käytävä siellä on joka tapauksessa, tai isopurje on mennyttä

Helppo tapa saada käsitys veneen nopeudesta on todellakin uppouman ja purjepinta-alan suhde, mutta miksi se pitää tehdä noin monimutkaiseksi ?

Lähes kaikissa perhekäyttöön tehdyissä matkapursissa suhde on luokkaa kymmenen neliötä purjetta uppoumatonnia kohti. Racer/Cruisereissa pinta-alaa tonnia kohti on tyypillisesti 12-15 neliötä.

Tässä siis lasketaan mukaan perussetti, iso ja genoa tai fokka.

märkääääää kirjoitti:

Helppo tapa saada käsitys veneen nopeudesta on todellakin uppouman ja purjepinta-alan suhde, mutta miksi se pitää tehdä noin monimutkaiseksi ?

Lähes kaikissa perhekäyttöön tehdyissä matkapursissa suhde on luokkaa kymmenen neliötä purjetta uppoumatonnia kohti. Racer/Cruisereissa pinta-alaa tonnia kohti on tyypillisesti 12-15 neliötä.

Tässä siis lasketaan mukaan perussetti, iso ja genoa tai fokka.

Lue lisää

Tuollainen dimensiollinen lähestymistapa voi toimia vain suunnilleen samankokoisten veneiden kesken.
Kun pituus tuplautuu, niin massa suunnilleen 6 kertaistuu.
Jotta sääntösi pätisi, pitäisi purjealan siis myös 6 kertaistua, mikä tupla pituudella vaatisi kolminkertaisen rikikorkeuden. Tämä tietäisi 18 kertaista kallistavaa momenttia.
Ja jotta vakavuus riittäisi pitäisi siis oikaiseva vipuvarsi saada 3 kertaiseksi, eli tupla pituisen veneen olisi oltava kolminkertainen leveydeltään.

Sorry, mutta ei se noin mene. Leveys kasvaa pituutta hitaammin eikä nopeammin.
Kato vaikka niitä balticin tai swanin isompia malleja netistä, niin näet miten alhaisia nuo neliö/tonni luvut ovat 100-jalkaisissa veneissä.

Osatakilaisen isopurjeen voi aina trimmata siten, että se päästää ylimääräiset paineet pois, eli liikit tiukalle ja takastaakilla masto karrelle. Levanki laitaan ja purjeen etuosa juuri ja juuri vetämään, niin ei tarvitse reivata.

cccceeee kirjoitti:

Osatakilaisen isopurjeen voi aina trimmata siten, että se päästää ylimääräiset paineet pois, eli liikit tiukalle ja takastaakilla masto karrelle. Levanki laitaan ja purjeen etuosa juuri ja juuri vetämään, niin ei tarvitse reivata.

Lue lisää

Kumpaan laitaan?

Jgfjjgv kirjoitti:

Kumpaan laitaan?

Mä laitan ensin alas ja jos tuuli vielä yltyy, niin ylös, jolloin purje päästää ylhäältä kaiken tuulen.

leevartti kirjoitti:

Mä laitan ensin alas ja jos tuuli vielä yltyy, niin ylös, jolloin purje päästää ylhäältä kaiken tuulen.

Kyllä ja nimenomaan tuulen vielä yltyessä levanki ylös ja skuutti löysälle, puomi hivenen leen puolelle = isossa paljon kiertoa

oijio kirjoitti:

Kyllä ja nimenomaan tuulen vielä yltyessä levanki ylös ja skuutti löysälle, puomi hivenen leen puolelle = isossa paljon kiertoa

Laitan levangin suojanpuoleen laitaan ja jos ei riitä, niin sitten löysään skuuttia. Näin kevytveneitäkin kovalla kelillä purjehditaan.

vvvdfddd kirjoitti:

Laitan levangin suojanpuoleen laitaan ja jos ei riitä, niin sitten löysään skuuttia. Näin kevytveneitäkin kovalla kelillä purjehditaan.

Kun laitan ison vaunun levangin leen puolen laitaan, vetää iso taakse ja luun puolelle pullistuessaan väärinpäin. Kun fokka vetää samaan aikaan eteen ja leen puolelle, niin vene kääntyy väistämättä sivutuuleen. Pitäsikö käyttää keulapotkuria, kun peräsimen pito ei riitä pitämään suuntaa niin heikossa vauhdissa, minkä isolla jarruttaminen aiheuttaa ?
Toki ison jaluksen löysääminen saa läpilattaison "lepattamaan" ja kurssi pysyy, mutta mitä hyötyä siitä levangin laitaan päästämisestä muka luovilla on ?

Javielä oijiolle tiedoksi :
Ei nyt ainakaan kiertoa isoon, mikäli tehoa on jo muutenkin liikaa.
Kiertoa käytetään heikossa tuulessa, kun venevauhtia on paljon suhteessa tosituuleen, ja varsinkin sivutuulessa, sillä silloin apparentti tulee kannentasolla ihan eri suunnasta kuin maston huipussa. Tähän auttaa twisti eli kierto.

naatial iknavel kirjoitti:

Kun laitan ison vaunun levangin leen puolen laitaan, vetää iso taakse ja luun puolelle pullistuessaan väärinpäin. Kun fokka vetää samaan aikaan eteen ja leen puolelle, niin vene kääntyy väistämättä sivutuuleen. Pitäsikö käyttää keulapotkuria, kun peräsimen pito ei riitä pitämään suuntaa niin heikossa vauhdissa, minkä isolla jarruttaminen aiheuttaa ?
Toki ison jaluksen löysääminen saa läpilattaison "lepattamaan" ja kurssi pysyy, mutta mitä hyötyä siitä levangin laitaan päästämisestä muka luovilla on ?

Javielä oijiolle tiedoksi :
Ei nyt ainakaan kiertoa isoon, mikäli tehoa on jo muutenkin liikaa.
Kiertoa käytetään heikossa tuulessa, kun venevauhtia on paljon suhteessa tosituuleen, ja varsinkin sivutuulessa, sillä silloin apparentti tulee kannentasolla ihan eri suunnasta kuin maston huipussa. Tähän auttaa twisti eli kierto.

Lue lisää

Tässähän puhuttiin säädöistä tilanteessa, jossa tehoa on liikaa eli vene kallistuu liikaa, vauhti on huono ja ohjaaminen vaikeaa. Siihen auttaa levangin päästäminen ja samalla voi joutua päästämään fokkaa tai ainakin siirtämään skuuttipistettä ulos. Näin pystytään ajamaan tarpeeksi alas veneen kallistumatta liikaa ja vauhti kiihtyy.

Samaan lopputolokseen voi päästä myös vetämällä levangin ylös ja päästämällä skuuttia. Tällöin ison yläosa kiertyy auki ja latistuu, jolloin kallistava voima pienenee. Fokkaa on syytä kiertää samalla lailla.

Tuollaisessa tilanteessa on hyvin vaikea saada venettä trimmattua niin, että keula painuisi alas ja täysin mahdotonta niin, että peräsimen pito ei riittäisi. Toiseen suuntaan se kyllä onnistuu helposti: skuuttia kireälle ja levanki ylös.

Määritelmä suhteellinen, joku on jotain verrattuna johonkin jonkun mielestä. Muutenhan rikin koolle ei ole mitään ylärajaa.

Klassinen määritelmä oli 20-20-sääntö. Se tarkoitti että kryssillä 20 solmun tuulessa veneen tulee kantaa täydet purjeet kallistuskulman ollessa 20 astetta. Jos kallistuu enemmän, vene ei ole tarpeeksi vakaa ja on ylirikattu. Jos vene ei kallistu kahtakymmentä astetta, se on alirikattu. Tämä oli hyväksi havaittu nyrkkisääntö, joka sopi avomeriveneisiin.


20-20 päti erityisesti S&S-veneisiin, jotka vieläkin tunnetaan hyvinä kryssiveneinä varsinkin kovemmissa tuulissa.

Itämeren kevyisiin tuuliin alettiin 80-luvulla suunnittelemaan lievästi ylirikattuja veneitä, joita etenkin ruotsalaisen Håkan Södergrenin piirtämien sanottiin edustavan.

Nykytrendien mukaiset veneet ovat erilaisia kuin 20-20-nyrkkisäännön aikaiset. Niitä pitää purjehtia pystymmässä ja reivata aikaisemmin kuin vanhoja kapeampia S&S-veneitä tai vaikka 6mR ja 8mR luokkaveneitä, joissa puolet painosta oli lyijykölissä.

vanha 20-20-sääntö kirjoitti:

Klassinen määritelmä oli 20-20-sääntö. Se tarkoitti että kryssillä 20 solmun tuulessa veneen tulee kantaa täydet purjeet kallistuskulman ollessa 20 astetta. Jos kallistuu enemmän, vene ei ole tarpeeksi vakaa ja on ylirikattu. Jos vene ei kallistu kahtakymmentä astetta, se on alirikattu. Tämä oli hyväksi havaittu nyrkkisääntö, joka sopi avomeriveneisiin.


20-20 päti erityisesti S&S-veneisiin, jotka vieläkin tunnetaan hyvinä kryssiveneinä varsinkin kovemmissa tuulissa.

Itämeren kevyisiin tuuliin alettiin 80-luvulla suunnittelemaan lievästi ylirikattuja veneitä, joita etenkin ruotsalaisen Håkan Södergrenin piirtämien sanottiin edustavan.

Nykytrendien mukaiset veneet ovat erilaisia kuin 20-20-nyrkkisäännön aikaiset. Niitä pitää purjehtia pystymmässä ja reivata aikaisemmin kuin vanhoja kapeampia S&S-veneitä tai vaikka 6mR ja 8mR luokkaveneitä, joissa puolet painosta oli lyijykölissä.

Lue lisää

"Klassinen määritelmä oli "

Katamaraanit ja trimaaraanit polyneesiassa, johoin kaavasi ei päde eli ylirikattuja aluksia ei edelleenkään ole olemassa. Aina pitää alirikatuissakin veneissä säätä purjeala tuuleen sopivaksi.

y56y67 kirjoitti:

"Klassinen määritelmä oli "

Katamaraanit ja trimaaraanit polyneesiassa, johoin kaavasi ei päde eli ylirikattuja aluksia ei edelleenkään ole olemassa. Aina pitää alirikatuissakin veneissä säätä purjeala tuuleen sopivaksi.

Lue lisää

- 20-20-määritelmä ei ole kenenkään täällä kirjoittelevan keksimä ja koskee yksirunkoisia veneitä
- monirunkoveneiden AVS on 90 astetta, jonka jälkeen ne jäävät ylösalaiseen asentoon
- purjealan säätäminen ei ole sama asia kuin ali- tai ylirikaus
- purjealan suhde uppoumaan on pelkkä yksinäinen parametri ja termit ali/ylirikattu ovat kovin epämääräisiä. Käytännön asiatietoa stabiliteetistä, purjealasta ym on luettavissa mm. CA Marchajin kirjasta Seaworthiness, The Forgotten Factor. Kannattaa tutustua!

"Seaworthiness" kirjoitti:

- 20-20-määritelmä ei ole kenenkään täällä kirjoittelevan keksimä ja koskee yksirunkoisia veneitä
- monirunkoveneiden AVS on 90 astetta, jonka jälkeen ne jäävät ylösalaiseen asentoon
- purjealan säätäminen ei ole sama asia kuin ali- tai ylirikaus
- purjealan suhde uppoumaan on pelkkä yksinäinen parametri ja termit ali/ylirikattu ovat kovin epämääräisiä. Käytännön asiatietoa stabiliteetistä, purjealasta ym on luettavissa mm. CA Marchajin kirjasta Seaworthiness, The Forgotten Factor. Kannattaa tutustua!

Lue lisää

http://en.wikipedia.org/wiki/Czesław_Marchaj

"Czesław A. Marchaj (born in Słomniki, Poland, on July 9, 1918
"

Tuon ikäiset papat ovat venesuunnitelusta noin 50 vuotta jäljessä, joten ei heitä voi ottaa vakavasti. Edelleenkään ei ole olemassa käsitettä ylirikaius, koska purjealaa voi aina helposti vähentää. Alirikaus on yleinen ongelma vanhemmilla veneillä kuin myöskin monilla uusilla matkapursilla.

vfvdsg kirjoitti:

http://en.wikipedia.org/wiki/Czesław_Marchaj

"Czesław A. Marchaj (born in Słomniki, Poland, on July 9, 1918
"

Tuon ikäiset papat ovat venesuunnitelusta noin 50 vuotta jäljessä, joten ei heitä voi ottaa vakavasti. Edelleenkään ei ole olemassa käsitettä ylirikaius, koska purjealaa voi aina helposti vähentää. Alirikaus on yleinen ongelma vanhemmilla veneillä kuin myöskin monilla uusilla matkapursilla.

Lue lisää

Vaikka haluatkin mitätöidä "tuon ikäisen papan" tutkimustyön Southamptonin yliopiston Aeronautics Departmentissä etkä halua uskoa hänen havaintoihinsa ja kokemuksiinsa, silti sinunkin kannattaisi perehtyä mitä stabiliteetti ja merikelpoisuus tarkoittavat. Perusasiat eivät muutu, vaikka papat vanhenee. Aivan hyvin voidaan puhua ylirikauksesta, joka tarkoittaa liian heikkoa stabiliteettiä. Purjealaa voi pienentää tuulen voimistuessa, mutta ei rikiä.

Jos hyväksyt hiukan nuoremmat papat, lukaisepa Larssonin ja Eliassonin Principles of Yacht Design (jossa muuten usealla sivulla siteerataan Marchaj´n havaintoja).

papat ei tiedä mitää kirjoitti:

Vaikka haluatkin mitätöidä "tuon ikäisen papan" tutkimustyön Southamptonin yliopiston Aeronautics Departmentissä etkä halua uskoa hänen havaintoihinsa ja kokemuksiinsa, silti sinunkin kannattaisi perehtyä mitä stabiliteetti ja merikelpoisuus tarkoittavat. Perusasiat eivät muutu, vaikka papat vanhenee. Aivan hyvin voidaan puhua ylirikauksesta, joka tarkoittaa liian heikkoa stabiliteettiä. Purjealaa voi pienentää tuulen voimistuessa, mutta ei rikiä.

Jos hyväksyt hiukan nuoremmat papat, lukaisepa Larssonin ja Eliassonin Principles of Yacht Design (jossa muuten usealla sivulla siteerataan Marchaj´n havaintoja).

Lue lisää

Merikelpoisuus on aluksen miehistöstä kiinni, esim lapset saavat vaikka dunkkerin teräsveneet rikki keskellä kirkasta kesäpäivää, esim ajamalla vaikkapa tankkerin alle.

papat ei tiedä mitää kirjoitti:

Vaikka haluatkin mitätöidä "tuon ikäisen papan" tutkimustyön Southamptonin yliopiston Aeronautics Departmentissä etkä halua uskoa hänen havaintoihinsa ja kokemuksiinsa, silti sinunkin kannattaisi perehtyä mitä stabiliteetti ja merikelpoisuus tarkoittavat. Perusasiat eivät muutu, vaikka papat vanhenee. Aivan hyvin voidaan puhua ylirikauksesta, joka tarkoittaa liian heikkoa stabiliteettiä. Purjealaa voi pienentää tuulen voimistuessa, mutta ei rikiä.

Jos hyväksyt hiukan nuoremmat papat, lukaisepa Larssonin ja Eliassonin Principles of Yacht Design (jossa muuten usealla sivulla siteerataan Marchaj´n havaintoja).

Lue lisää

Tutustu sä vaan vaikkapa näihin paatteihin, joihin keskiaikaiset kirjasi ei päde, siltikin niillä kierretään maailmaa:

http://www.youtube.com/watch?v=Nv5krPCVqgw

Ei se kokonaispituus vaan vesilinjapituus jota kannattaa käyttää suunnilleen saman sukupolven veneiden kesken. H-veneen vesilinjapituus on 6,3m, Inferno 26:n 6,8m. H-vene suunniteltu 1967, Inferno 26 1984.

vfvdsg kirjoitti:

http://en.wikipedia.org/wiki/Czesław_Marchaj

"Czesław A. Marchaj (born in Słomniki, Poland, on July 9, 1918
"

Tuon ikäiset papat ovat venesuunnitelusta noin 50 vuotta jäljessä, joten ei heitä voi ottaa vakavasti. Edelleenkään ei ole olemassa käsitettä ylirikaius, koska purjealaa voi aina helposti vähentää. Alirikaus on yleinen ongelma vanhemmilla veneillä kuin myöskin monilla uusilla matkapursilla.

Lue lisää

"Alirikaus on yleinen ongelma vanhemmilla veneillä kuin myöskin monilla uusilla matkapursilla"

Mitenkähän tuo "ongelma" oikein ilmenee? En ole todennut, vaikka olen monia meriä ylittänyt. Käytännössä on pikemminkin ollut niin, että yöksi on usein pantu reivi isoon (ettei aamuöisen puuskan takia tarvitse miettiä purjeiden pienentämistä). Pasaatissa ajettiin aika paljon pelkillä spiiratuilla keulapurjeilla, iso alahaalla. Ei sekään tuntunut "alirikaukselta", koska vanha vene kulki hyvin (yleensä 150 mpk/24 vauhtia). Keveämmissä pasaateissa spinnu oli ylhäällä parhaimmillaan useita vuorokausia yhten menoon: mitä kevyempi keli sitä isommat purjeet. Toppirikisen spinnu on yleensä riittävän kokoinen, vanhassakin matkapurressa.

Matkapursi on pitemmillä reissuilla tosi rasittava, jos se ei ole riittävän suuntavakaa, ei siedä puuskia automaattiohjauksessa tai on herkkä broachaamaan. On koettu. Jollamaisen kevyt, "ylirikattu" vene on kisakäytössä kiva, mutta ei pitkillä matkoilla.

vvfffff kirjoitti:

Tutustu sä vaan vaikkapa näihin paatteihin, joihin keskiaikaiset kirjasi ei päde, siltikin niillä kierretään maailmaa:

http://www.youtube.com/watch?v=Nv5krPCVqgw

Lue lisää

Ymmärrän kyllä, että katselet videoita ja haaveilet purjehtimisesta. Coolia?

vvr555 kirjoitti:

Merikelpoisuus on aluksen miehistöstä kiinni, esim lapset saavat vaikka dunkkerin teräsveneet rikki keskellä kirkasta kesäpäivää, esim ajamalla vaikkapa tankkerin alle.

Jos asia on niinkuin sanot, pitäis varmaankin poistaa veneiden merikelpoisuuden CE-luokitus tarpeettomana ja tehdä miehistölle pakollinen CE-luokitus! Ehdottelepa ministeri Kyllöselle, että tekisi huviveneiden merikelpoisuutta parantavan lakialoitteen.

mikä ongelma? kirjoitti:

"Alirikaus on yleinen ongelma vanhemmilla veneillä kuin myöskin monilla uusilla matkapursilla"

Mitenkähän tuo "ongelma" oikein ilmenee? En ole todennut, vaikka olen monia meriä ylittänyt. Käytännössä on pikemminkin ollut niin, että yöksi on usein pantu reivi isoon (ettei aamuöisen puuskan takia tarvitse miettiä purjeiden pienentämistä). Pasaatissa ajettiin aika paljon pelkillä spiiratuilla keulapurjeilla, iso alahaalla. Ei sekään tuntunut "alirikaukselta", koska vanha vene kulki hyvin (yleensä 150 mpk/24 vauhtia). Keveämmissä pasaateissa spinnu oli ylhäällä parhaimmillaan useita vuorokausia yhten menoon: mitä kevyempi keli sitä isommat purjeet. Toppirikisen spinnu on yleensä riittävän kokoinen, vanhassakin matkapurressa.

Matkapursi on pitemmillä reissuilla tosi rasittava, jos se ei ole riittävän suuntavakaa, ei siedä puuskia automaattiohjauksessa tai on herkkä broachaamaan. On koettu. Jollamaisen kevyt, "ylirikattu" vene on kisakäytössä kiva, mutta ei pitkillä matkoilla.

Lue lisää

Itämeren kevyisiin tuuliin on syytä olla mieluten riittävästi purjealaa kuin liian vähän. Valtameripurjehduskin sujuu moderenilla nopealla veneellä hidasta paremmin, on kevyitä kelejä valtamerilläkin ja diesel on siellä kortilla ja paatin on syytä kulkea myös kevyissä keleissä..

so what ? kirjoitti:

Ymmärrän kyllä, että katselet videoita ja haaveilet purjehtimisesta. Coolia?

Ymmärän kyllä, ettet ole nauticat 33:sta kehittyneeemissä purjealuksissa ollut. Säälittävää.

vvvvrrr kirjoitti:

Itämeren kevyisiin tuuliin on syytä olla mieluten riittävästi purjealaa kuin liian vähän. Valtameripurjehduskin sujuu moderenilla nopealla veneellä hidasta paremmin, on kevyitä kelejä valtamerilläkin ja diesel on siellä kortilla ja paatin on syytä kulkea myös kevyissä keleissä..

Lue lisää

Pari kysymystä:
- mitä tarkoitat sillä, että "valtameripurjehdus sujuu modernilla nopealla veneellä paremmin"? Kerro millä tavalla "paremmin".
- millä veneellä/veneillä itse olet ylittänyt valtameren/valtameriä?
Se kiinnostaa, koska meille on tullut hiukan eri näkemyksiä samasta asiasta.

Ja vielä pari lisäkommenttia omalta pallonkierrolta kolmelta Atlantin ylitykseltä:
- diesel ei ole kortilla missään ja sitä saa halvalla, mutta välimatkat ovat pitkiä. Siksi on eduksi, jos tankkitilavuus on iso. Sitä se ei ole kuin hyvin harvoissa veneissä. Useimmilla näkyi jerrykannuja kannella, vaikka oli moderni vene. Kun on totaalin tyyntä, isokaan purjepinta ei kuljeta venettä. Siksi konetta tarvitaan, monissa veneissä myös sähkön tuottoon. Hyvin heikossa tuulessa tai pläkässä purjeet hakkaa valtameren mainingeissa ja kevyt vene keikkuu yleensä rajummin kuin raskas.
- kyllä vanhakin paatti kulkee kevyissä tuulissa, vaikka onkin raskas ja "perinteisen" mallinen kunhan siinä on kevyen kelin purjevarustus.
- veneen mukavuus aallokossa on tärkeä ominaisuus pitkillä reissuilla, oleellisempi kuin vauhdikkuus kevyissä keleissä. Itämerellä ei ole valtameriswelliä, siksi veneiden mukavuuserot eivät ilmene samalla tavalla. Hyvä vene Itämerellä ei välttämättä ole hyvä isommilla vesillä.

Tietysti jokaisella on omat käsityksensä. Niistä on kiva keskustella, mutta asioiden perustelu voisi olla muutakin kuin pelkkiä mielikuvia tai jotain youtuben racing-videoita.

vvfffff kirjoitti:

Tutustu sä vaan vaikkapa näihin paatteihin, joihin keskiaikaiset kirjasi ei päde, siltikin niillä kierretään maailmaa:

http://www.youtube.com/watch?v=Nv5krPCVqgw

Lue lisää

Tottahan joka jantterilla on yli 100 jalkainen trimaraani ja siihen kymmenen hengen ammattimiehistö, jotka saadaan milloin tahansa purjeita vaihtamaan. Tavallinen kuolevainen seilaa kahden hengen miehistöllä ja joutuu kovasti kunniottamaan säätä ja fysiikan lakeja purjeita valitessaan.

taivas kattona kirjoitti:

Määritelmä suhteellinen, joku on jotain verrattuna johonkin jonkun mielestä. Muutenhan rikin koolle ei ole mitään ylärajaa.

On toki, kun pelkkä maston paino riittää kaatamaan veneen peilityynessä, on riki liian pitkä ja painava köliveneessä.
Sporttisessa kevytveneessä se taas voi silloin olla juuri sopiva.

mikä ongelma? kirjoitti:

"Alirikaus on yleinen ongelma vanhemmilla veneillä kuin myöskin monilla uusilla matkapursilla"

Mitenkähän tuo "ongelma" oikein ilmenee? En ole todennut, vaikka olen monia meriä ylittänyt. Käytännössä on pikemminkin ollut niin, että yöksi on usein pantu reivi isoon (ettei aamuöisen puuskan takia tarvitse miettiä purjeiden pienentämistä). Pasaatissa ajettiin aika paljon pelkillä spiiratuilla keulapurjeilla, iso alahaalla. Ei sekään tuntunut "alirikaukselta", koska vanha vene kulki hyvin (yleensä 150 mpk/24 vauhtia). Keveämmissä pasaateissa spinnu oli ylhäällä parhaimmillaan useita vuorokausia yhten menoon: mitä kevyempi keli sitä isommat purjeet. Toppirikisen spinnu on yleensä riittävän kokoinen, vanhassakin matkapurressa.

Matkapursi on pitemmillä reissuilla tosi rasittava, jos se ei ole riittävän suuntavakaa, ei siedä puuskia automaattiohjauksessa tai on herkkä broachaamaan. On koettu. Jollamaisen kevyt, "ylirikattu" vene on kisakäytössä kiva, mutta ei pitkillä matkoilla.

Lue lisää

" vanha vene kulki hyvin (yleensä 150 mpk/24 vauhtia "

Siis pahasti alirikattu, kun ei kulkenut kuin 6.25 solmun keskivauhdilla pasaatissa.
Yritä ens kerralla saada 200 mpk rikki vuorokaudessa, niin ei tartte hävetä sitä ongelmaa, ettei kulje.

alirikattu oli kirjoitti:

" vanha vene kulki hyvin (yleensä 150 mpk/24 vauhtia "

Siis pahasti alirikattu, kun ei kulkenut kuin 6.25 solmun keskivauhdilla pasaatissa.
Yritä ens kerralla saada 200 mpk rikki vuorokaudessa, niin ei tartte hävetä sitä ongelmaa, ettei kulje.

Lue lisää

Kerro sitten joskus, jos koskaan meriä purjehdit, mikä oli oma keskinopeutesi valtameriä ylittäessäsi. Tulet ehkä hämmästymään sitä, kuinka paljon on korkeaa ristiaallokkoa, maininkeja eri suunnista, äkäisiä puuskia (ns. squally showers) ja välillä jopa totaalisen tyyntä. Keli on yleensä kovin erilaista kuin Suomenlahden avomerikisojen viikonloppulegeillä (nekin on nuorempana tullut kisattua).

Kun sinua tuntuu kiinnostavan, mikä oli vuorokausiennätykseni "pahasti alirikatulla" veneelläni, kerron senkin: 220 mpk 24 tunnissa (kahden hengen miehistöllä). En ole siitä mitenkään ylpeä, koska silloin vauhti johtui valtamerikokemukseni vähäisyydestä. Purjealaa ja venevauhtia olisi pitänyt vähentää ajoissa eikä kuvitella tuulen heikentyvän yöksi.... kokemus tulee munausten kautta. Liian myöhäiseksi jätetty purjealan pienennys on munaus, kun puhutaan matkapurjehduksesta eikä avomerikisoista.
Ei minun ole koskaan tarvinnut hävetä "alirikattuja veneitäni" enkä edes ymmärrä asennettasi. Pitäisikö "hävetä", jos 3000 mpk:n legillä keskinopeus on 6 kn, 5 kn, 4 kn tai vaikka vähemmän? Pitääkö tuntea häpeää, jos on purjehtinut suunnittelemansa reitin ja tullut turvallisesti perille, vene ja miehistö hyväkuntoisina?
Eikö pikemminkin olisi syytä hävetä, jos on tietoisesti valinnut liian heikon, ns. ylirikatun veneen liian isoille vesille tai on oman näyttämishalunsa takia saattanut miehistönsä hengenvaaraan tai on omien virheratkaisujensa takia joutunut muiden autettavaksi?

"pahasti alirikattu" kirjoitti:

Kerro sitten joskus, jos koskaan meriä purjehdit, mikä oli oma keskinopeutesi valtameriä ylittäessäsi. Tulet ehkä hämmästymään sitä, kuinka paljon on korkeaa ristiaallokkoa, maininkeja eri suunnista, äkäisiä puuskia (ns. squally showers) ja välillä jopa totaalisen tyyntä. Keli on yleensä kovin erilaista kuin Suomenlahden avomerikisojen viikonloppulegeillä (nekin on nuorempana tullut kisattua).

Kun sinua tuntuu kiinnostavan, mikä oli vuorokausiennätykseni "pahasti alirikatulla" veneelläni, kerron senkin: 220 mpk 24 tunnissa (kahden hengen miehistöllä). En ole siitä mitenkään ylpeä, koska silloin vauhti johtui valtamerikokemukseni vähäisyydestä. Purjealaa ja venevauhtia olisi pitänyt vähentää ajoissa eikä kuvitella tuulen heikentyvän yöksi.... kokemus tulee munausten kautta. Liian myöhäiseksi jätetty purjealan pienennys on munaus, kun puhutaan matkapurjehduksesta eikä avomerikisoista.
Ei minun ole koskaan tarvinnut hävetä "alirikattuja veneitäni" enkä edes ymmärrä asennettasi. Pitäisikö "hävetä", jos 3000 mpk:n legillä keskinopeus on 6 kn, 5 kn, 4 kn tai vaikka vähemmän? Pitääkö tuntea häpeää, jos on purjehtinut suunnittelemansa reitin ja tullut turvallisesti perille, vene ja miehistö hyväkuntoisina?
Eikö pikemminkin olisi syytä hävetä, jos on tietoisesti valinnut liian heikon, ns. ylirikatun veneen liian isoille vesille tai on oman näyttämishalunsa takia saattanut miehistönsä hengenvaaraan tai on omien virheratkaisujensa takia joutunut muiden autettavaksi?

Lue lisää

" mikä oli oma keskinopeutesi valtameriä ylittäessäsi. "
Edellisellä kerralla hieman vajaat 500 solmua, ja kalusto oli boeing 737.

kyllä kulkee kirjoitti:

" mikä oli oma keskinopeutesi valtameriä ylittäessäsi. "
Edellisellä kerralla hieman vajaat 500 solmua, ja kalusto oli boeing 737.

Tuon nyt ei ollut yllätys, että ainoa valtamerikokemuksesi on turistimatka lentokoneessa!

alirikattu oli kirjoitti:

" vanha vene kulki hyvin (yleensä 150 mpk/24 vauhtia "

Siis pahasti alirikattu, kun ei kulkenut kuin 6.25 solmun keskivauhdilla pasaatissa.
Yritä ens kerralla saada 200 mpk rikki vuorokaudessa, niin ei tartte hävetä sitä ongelmaa, ettei kulje.

Lue lisää

Käytännössä mikään cruisingvene ei pysty pitämään 200mpk/vrk keskinopeutta Atlantin ylityksessä. Vuoden 2003 reipastuulisessa ARC:ssa (2.680 mpk) vain viisi venettä pystyi yli 200 mpk/vrk keskivauhtiin. Näiden viiden keskikoko oli 70 jalkaa ja jokaisessa kilpamiehistö. Satunnaiset 200 mpk/vrk ylitykset ovat tietysti mahdollisia pienelläkin miehistöllä.
http://www.bethandevans.com/pdf/200mile.pdf

Ei siis ole perusteltua pitää alle 200mpk vuorokausivauhtia alirikauksen merkkinä ; )

eri näkemyksiä kirjoitti:

Pari kysymystä:
- mitä tarkoitat sillä, että "valtameripurjehdus sujuu modernilla nopealla veneellä paremmin"? Kerro millä tavalla "paremmin".
- millä veneellä/veneillä itse olet ylittänyt valtameren/valtameriä?
Se kiinnostaa, koska meille on tullut hiukan eri näkemyksiä samasta asiasta.

Ja vielä pari lisäkommenttia omalta pallonkierrolta kolmelta Atlantin ylitykseltä:
- diesel ei ole kortilla missään ja sitä saa halvalla, mutta välimatkat ovat pitkiä. Siksi on eduksi, jos tankkitilavuus on iso. Sitä se ei ole kuin hyvin harvoissa veneissä. Useimmilla näkyi jerrykannuja kannella, vaikka oli moderni vene. Kun on totaalin tyyntä, isokaan purjepinta ei kuljeta venettä. Siksi konetta tarvitaan, monissa veneissä myös sähkön tuottoon. Hyvin heikossa tuulessa tai pläkässä purjeet hakkaa valtameren mainingeissa ja kevyt vene keikkuu yleensä rajummin kuin raskas.
- kyllä vanhakin paatti kulkee kevyissä tuulissa, vaikka onkin raskas ja "perinteisen" mallinen kunhan siinä on kevyen kelin purjevarustus.
- veneen mukavuus aallokossa on tärkeä ominaisuus pitkillä reissuilla, oleellisempi kuin vauhdikkuus kevyissä keleissä. Itämerellä ei ole valtameriswelliä, siksi veneiden mukavuuserot eivät ilmene samalla tavalla. Hyvä vene Itämerellä ei välttämättä ole hyvä isommilla vesillä.

Tietysti jokaisella on omat käsityksensä. Niistä on kiva keskustella, mutta asioiden perustelu voisi olla muutakin kuin pelkkiä mielikuvia tai jotain youtuben racing-videoita.

Lue lisää

"kevyt vene keikkuu yleensä rajummin kuin raskas."

Valtamerikelpoiset kevyet matkapurret painavat myös useita tonneja, joten massaa on aivan tarpeeksi. Samalla lailla iso aalto heiluttaa eri massaisia samanpituisia aluksia.

Toisekseen kevyen veneen yleensä tasapohjaisuus antaa paremman alkujäykkyyden joka estää keinumista verrattuna raskaaseen pyöreä pohjaiseen veneeseen.

...bbbb kirjoitti:

"kevyt vene keikkuu yleensä rajummin kuin raskas."

Valtamerikelpoiset kevyet matkapurret painavat myös useita tonneja, joten massaa on aivan tarpeeksi. Samalla lailla iso aalto heiluttaa eri massaisia samanpituisia aluksia.

Toisekseen kevyen veneen yleensä tasapohjaisuus antaa paremman alkujäykkyyden joka estää keinumista verrattuna raskaaseen pyöreä pohjaiseen veneeseen.

Lue lisää

Aallokossa muotojäykkyys lisää keikkumista, eikä vähennä sitä.
Puoliympyräpohja keikkuu kaikkein vähiten, kun alhainen painopiste pitää pystyssä ja purjeet vaimentaa liikkeet.
Ota joskus merellä aallokossa purjeet alas ja aja hetki koneella niin huomaat miten valtavasti veneesi operaation seurauksena rupeaa keikkumaan. Siinä tulee todella helposti merikipeäksi. Sikshäni niitä tukipurjeita uppoamarunkoisiin moottoriveneisiinkin aikanaan tehtiin että heilumista saataisiin vähennettyä.

...bbbb kirjoitti:

"kevyt vene keikkuu yleensä rajummin kuin raskas."

Valtamerikelpoiset kevyet matkapurret painavat myös useita tonneja, joten massaa on aivan tarpeeksi. Samalla lailla iso aalto heiluttaa eri massaisia samanpituisia aluksia.

Toisekseen kevyen veneen yleensä tasapohjaisuus antaa paremman alkujäykkyyden joka estää keinumista verrattuna raskaaseen pyöreä pohjaiseen veneeseen.

Lue lisää

Linkissä on laskuri, jolla voit kokeilla miten veneen paino voi vaikuttaa:
http://www.sailingusa.info/motion_comfort.htm

Kevyellä veneellä ei tarkoittetu sitä, etteikö vene voisi painaa tonneja ja "massaa on aivan tarpeeksi". Kysymys on uppouman suhteesta muihin mittoihin. Tietysti rungon muotokin vaikuttaa. Leveä ja kevytuppoumainen voi rullata rajummin kuin kapea syvä raskasuppoumainen vene. Jos vene menettää mastonsa, rullaus pahenee maston hitausmomentin kadotessa ja jopa nurinmenenon riski aallokossa kasvaa.
Keveiden valtameripursien ääriesimerkkinä voisi käyttää VOR-veneitä. Niillä on hyvät vauhtiresurssit, mutta veneen liikkeet äkkinäisiä ja miehistölle todella epämukavia.

rullaus,äkkiliikkeet kirjoitti:

Linkissä on laskuri, jolla voit kokeilla miten veneen paino voi vaikuttaa:
http://www.sailingusa.info/motion_comfort.htm

Kevyellä veneellä ei tarkoittetu sitä, etteikö vene voisi painaa tonneja ja "massaa on aivan tarpeeksi". Kysymys on uppouman suhteesta muihin mittoihin. Tietysti rungon muotokin vaikuttaa. Leveä ja kevytuppoumainen voi rullata rajummin kuin kapea syvä raskasuppoumainen vene. Jos vene menettää mastonsa, rullaus pahenee maston hitausmomentin kadotessa ja jopa nurinmenenon riski aallokossa kasvaa.
Keveiden valtameripursien ääriesimerkkinä voisi käyttää VOR-veneitä. Niillä on hyvät vauhtiresurssit, mutta veneen liikkeet äkkinäisiä ja miehistölle todella epämukavia.

Lue lisää

Täyttä puppua koko kaava. Pitää olla tosi huono fysiikassa, jos kuvittelee, että tuolla kaavalla voisi laskea veneen mukavuuden!

C/R kirjoitti:

Täyttä puppua koko kaava. Pitää olla tosi huono fysiikassa, jos kuvittelee, että tuolla kaavalla voisi laskea veneen mukavuuden!

Ei sentään "täyttä puppua", mutta jonkinlaisena suuntaa antavana kaava näyttää olevan aika yleisesti siteerattu.
Kansanomaisesta kirjoitettua perusjuttua veneen stabiliteetistä ja liikkeistä aallokossa löytyy netistä. Tässä muutama englanniksi kirjoitettu tiivistelmä:

http://www.brownmarine.com/BOAT_ED02.htm
http://www.economist.com/node/455992
http://www.kastenmarine.com/beam_vs_ballast.htm
"Roll accelerations are well documented as being the primary culprit inducing seasickness. In general we observe that while greater beam will provide less roll angle, greater beam will also provide much more harsh, rapid, aggressive roll accelerations. Other factors being equal, stiffness (initial stability) varies as the cube of the beam. in other words, small changes in beam have a dramatic effect.
We conclude from this that widening the water plane (increasing beam) will increase stiffnes, but will at the same time reduce comfort and degrade sea kindliness."

Jos haluat perehtyä asian tieteelliseen puoleen, Marchaj:n töihin on hyvä tutustua (ehkä veneiden aero- ja hydrodynamiikasta kiinnostuneena tunnetkin hänen kirjojaan). Tieteellisiä artikkeleita löytyy myös g-voimista ja niiden vaikutuksesta liikesairauden kehittymiseen ("motion sickeness" eli meritauti).

"Motion comfort factor" on kovin epätieteellinen. Siitä emme ole eri mieltä. Veneen fysikaaliseen muotoon ja vakauteen liittyviä g-voimia ja g-voimien fysiologisia vaikutuksia ei voi esittää yksinkertaisella numeroarvolla.

C/R kirjoitti:

Täyttä puppua koko kaava. Pitää olla tosi huono fysiikassa, jos kuvittelee, että tuolla kaavalla voisi laskea veneen mukavuuden!

Leveä lättä on huono merenkäynnissä, usko jo.

C/R kirjoitti:

Täyttä puppua koko kaava. Pitää olla tosi huono fysiikassa, jos kuvittelee, että tuolla kaavalla voisi laskea veneen mukavuuden!

Niin kauan kun kaavaa sovelletaan suurin piirtein saman pituisiin valtamerikelpoisiin purjeveneisiin, niin se kyllä kertoo mikä vene on mukavin merenkäynnissä. Pahimmat virheet kaavan käytössä tulee silloin jos sen avulla verrataan eri kokoisia veneitä tai ei verrata veneeseen lainkaan. Öljysäiliö saa kyllä ison arvon kaavan perusteella, mutta ei sillä kukaan merelle lähde.

ja sitten kastu patja ja olikin jo aika herätä?

erwfg43 kirjoitti:

ja sitten kastu patja ja olikin jo aika herätä?

Varo ulkona tuulee!

Tuulitunnelissa muuten tuulee vielä kovempaa, enkä varo sitäkään.

Hobiecat 16 on kyllä eksynyt ihan väärään joukkoon, sehän on pahasti alirikattu verrattuna melkein mihin tahansa muuhun rantacattiin.
Aivan eri maailmasta kuin jokin 49er. Jälkimmästä purjehtiakseen täytyy osata ja paljon, ja edellisen voi antaa aloittelijalle harjoitteluun.

hobie 16 = alirikatt kirjoitti:

Hobiecat 16 on kyllä eksynyt ihan väärään joukkoon, sehän on pahasti alirikattu verrattuna melkein mihin tahansa muuhun rantacattiin.
Aivan eri maailmasta kuin jokin 49er. Jälkimmästä purjehtiakseen täytyy osata ja paljon, ja edellisen voi antaa aloittelijalle harjoitteluun.

Lue lisää

http://www.hobiecat.com/sailboats/hobie-16/

Voi hyvin olla, että Hobie-Cat 16 on omassa rantacattien sarjassaan vähemmän ylirikattu kuin muut. Purjealan/stabiliteetin suhteen se kyllä on ylirikattu. Kun itse yksirunkoisiin tottuneena lainasin hobieta eräällä trooppisella rannalla ja sain sen aika pian keulan kautta ympäri! Minun käsissäni se oli vahvasti ylirikattu rantalelu, jolla oli kiva leikkiä.
Olet oikeassa, että 49er on vielä enemmän ylirikattu kuin hobie.

kaikki suhteellista! kirjoitti:

http://www.hobiecat.com/sailboats/hobie-16/

Voi hyvin olla, että Hobie-Cat 16 on omassa rantacattien sarjassaan vähemmän ylirikattu kuin muut. Purjealan/stabiliteetin suhteen se kyllä on ylirikattu. Kun itse yksirunkoisiin tottuneena lainasin hobieta eräällä trooppisella rannalla ja sain sen aika pian keulan kautta ympäri! Minun käsissäni se oli vahvasti ylirikattu rantalelu, jolla oli kiva leikkiä.
Olet oikeassa, että 49er on vielä enemmän ylirikattu kuin hobie.

Lue lisää

Niin, ja optarin tai laserin saa nurin vaikka peilityynessä, ei se niistä ylirikattuja tee.
Hobie 16 catilla voi ajaa täysillä räteillä 14 m/s tuulessa, useimmilla C/R köliveneillä taas ei voi, ellei halua uittaa sivukansia ja kaiteita veden alla.
Useimmat köliveneet ovat siis enemmän ylirikattuja kuin hobie 16.
Paino vaan pitää tietty olla kaikissa kevytveneissä oikeassa paikassa, myös hobie 16 catissa.
Optari sopii oikein hyvin alkeisveneeksi lapsille, vaikka sen voikin kaataa. Tietty kannattaa hoitaa harjoittelu valvotusti kunnes oppivat purjehtimaan kevytveneellä.
Tosin hobie 16 on alkeisveneenä optaria sikäli helpompi, että se on paljon vakaampi, mutta 2 hengen veneenä vaatii edes hieman yhteistyötä.

hobie16=alirikattu kirjoitti:

Niin, ja optarin tai laserin saa nurin vaikka peilityynessä, ei se niistä ylirikattuja tee.
Hobie 16 catilla voi ajaa täysillä räteillä 14 m/s tuulessa, useimmilla C/R köliveneillä taas ei voi, ellei halua uittaa sivukansia ja kaiteita veden alla.
Useimmat köliveneet ovat siis enemmän ylirikattuja kuin hobie 16.
Paino vaan pitää tietty olla kaikissa kevytveneissä oikeassa paikassa, myös hobie 16 catissa.
Optari sopii oikein hyvin alkeisveneeksi lapsille, vaikka sen voikin kaataa. Tietty kannattaa hoitaa harjoittelu valvotusti kunnes oppivat purjehtimaan kevytveneellä.
Tosin hobie 16 on alkeisveneenä optaria sikäli helpompi, että se on paljon vakaampi, mutta 2 hengen veneenä vaatii edes hieman yhteistyötä.

Lue lisää

Hobie 16 ja muita rantalelu-catteja ei varmaankaan kannata rinnastaa yksirunkoisten kallistumiseen. Tuskinpa kukaan haluaa horjuttaa uskomuksiasi keveistä cateista, vaikka niitä historiallisesti pidettiinkin esimerkkeinä ylirikauksesta. Hienoa, että hallitset hobicattisi 14 m/s tuulessa "täysillä räteillä"! En tiennytkään, että niissä on reivausmahdollisuus ;-)

Optari on hyvä alkeisvene lapsille eikä ole ylirikattu. Sillä minunkin lapseni aikanaan aloittivat purjehduksen opettelun.

optari ei ylirikattu kirjoitti:

Hobie 16 ja muita rantalelu-catteja ei varmaankaan kannata rinnastaa yksirunkoisten kallistumiseen. Tuskinpa kukaan haluaa horjuttaa uskomuksiasi keveistä cateista, vaikka niitä historiallisesti pidettiinkin esimerkkeinä ylirikauksesta. Hienoa, että hallitset hobicattisi 14 m/s tuulessa "täysillä räteillä"! En tiennytkään, että niissä on reivausmahdollisuus ;-)

Optari on hyvä alkeisvene lapsille eikä ole ylirikattu. Sillä minunkin lapseni aikanaan aloittivat purjehduksen opettelun.

Lue lisää

hobie 16 on niitä painavimpia 16 jalkaisia catteja mitä löytyy.
18 jalkainen A-catti on huomattavasti kevyempi ja sitä ajetaan yksin korkeammalla rikillä.
En ole koskaan nähnyt hobiessa reivejä, mutta tottakai niihin sellaiset voi tehdä.
Vene jolla voi purjehtia reivaamatta 14 m/s tuulessa ei voi olla ylirikattu. Ajatus on naurettava.
Vene jonka saa kaadettua kuten esim optimisti ei ole myöskään ylirikattu, siispä kaatamismahdollisuus ei merkitse ylirikaamista kevytveneissä.