Haluaisin komentteja seuraavasta:
Lukiossa luokallani oli tyttö; joka oli ihastunut minuun jo yläasteella. Itse en ollut valmis mihinkään syväälisempään, joten suhde kuihtui. Lukiossa tietysti minua jännitti kovasti jutella tuon tytö kanssa ja viimein sitten yksissä kotibileissä sain tunnustettua ihastukseni hänelle. hän oli tuolloin jo varattu ja hän ohitti koko aihee olan kohautuksella.
Nyt sitten tapasimme sattumalta 15 vuoden jälkeen. Tapaaminen oli hyvin nopea, koska olin menossa ravintolaa syömään jossa hän työskentelee. Tapaamisessa muistin kaikki nuo jutut jota silloin aikanaa tapahtui ja minua alkoi jännittämään kovasti. Kaverini huomasivat heti, että jotakin erikoista meissä kahdessa oli, koska käytös oli kuulemma muuttunut heti meillä kummallakin niin että ulkopuolisetkin sen huomasivat.
Kävin syömässä, olin sekaisin tuosta tilanteesta koko ruokailun ajan. Menin sitten ruoan jälkeen juttelemaan hänen kanssaan ja huomasin kuinka häntä jänniitti(käsien vapinaa ym.) Juteltiin hetki ja lhdin sitten pois.
Tapasimme uudestaan vuoden kuluttua. Olin menossa kyseisesn ravintolan ohi ja hän huomasi ikkunasta, että kävelen ulkopuolella. Näin kinka hän otti muutaman juoksuaskeleen, että ehtisi tulla ovesta ulos ennenkuin menen oven ohi. Taas juteltiin muutama sana ja lähdin jatkamaan matkaa.
Myöhemmin emme ole törmäneet kuin vilukselta, mutta hänen reaktionsa ovat mietityttäneet jonkin verran. Olemme kumpikin suhteessa tahoillamme, mutta silti nään tuosta ihmisestä aina välillä unta.
Aistin että hänellä on tunteita minua kohtaan, mutta hän haluaa ne torjua, mutta käyttäytymiselleen hän ei voi mitään. Ehkä hän haluaan suojella sitä mitä hänellä on tällä htekellä, hyvä niin.
Minusta olisi todella mukavaa jutella hänen kanssaa uudelleen ja ehkä sen teenkin, mutta uskallanko kertoa näistä huomioistani tai muusta esim unistani mitään? Olisi myös ihana tietää mitä hän ajattelee minusta vai ajatteleeko mitään.
Paljon tekstiä, mutta jos joku on/on ollut samassa tilanteessä, niin toivoisin kommentteja kuinka kantsii toimia.
Mies 35 v
Lukiossa luokallani oli tyttö; joka oli ihastunut minuun jo yläasteella. Itse en ollut valmis mihinkään syväälisempään, joten suhde kuihtui. Lukiossa tietysti minua jännitti kovasti jutella tuon tytö kanssa ja viimein sitten yksissä kotibileissä sain tunnustettua ihastukseni hänelle. hän oli tuolloin jo varattu ja hän ohitti koko aihee olan kohautuksella.
Nyt sitten tapasimme sattumalta 15 vuoden jälkeen. Tapaaminen oli hyvin nopea, koska olin menossa ravintolaa syömään jossa hän työskentelee. Tapaamisessa muistin kaikki nuo jutut jota silloin aikanaa tapahtui ja minua alkoi jännittämään kovasti. Kaverini huomasivat heti, että jotakin erikoista meissä kahdessa oli, koska käytös oli kuulemma muuttunut heti meillä kummallakin niin että ulkopuolisetkin sen huomasivat.
Kävin syömässä, olin sekaisin tuosta tilanteesta koko ruokailun ajan. Menin sitten ruoan jälkeen juttelemaan hänen kanssaan ja huomasin kuinka häntä jänniitti(käsien vapinaa ym.) Juteltiin hetki ja lhdin sitten pois.
Tapasimme uudestaan vuoden kuluttua. Olin menossa kyseisesn ravintolan ohi ja hän huomasi ikkunasta, että kävelen ulkopuolella. Näin kinka hän otti muutaman juoksuaskeleen, että ehtisi tulla ovesta ulos ennenkuin menen oven ohi. Taas juteltiin muutama sana ja lähdin jatkamaan matkaa.
Myöhemmin emme ole törmäneet kuin vilukselta, mutta hänen reaktionsa ovat mietityttäneet jonkin verran. Olemme kumpikin suhteessa tahoillamme, mutta silti nään tuosta ihmisestä aina välillä unta.
Aistin että hänellä on tunteita minua kohtaan, mutta hän haluaa ne torjua, mutta käyttäytymiselleen hän ei voi mitään. Ehkä hän haluaan suojella sitä mitä hänellä on tällä htekellä, hyvä niin.
Minusta olisi todella mukavaa jutella hänen kanssaa uudelleen ja ehkä sen teenkin, mutta uskallanko kertoa näistä huomioistani tai muusta esim unistani mitään? Olisi myös ihana tietää mitä hän ajattelee minusta vai ajatteleeko mitään.
Paljon tekstiä, mutta jos joku on/on ollut samassa tilanteessä, niin toivoisin kommentteja kuinka kantsii toimia.
Mies 35 v
Vastaukset 8
Vanhimmat
Samanlaista tilannetta minulla ei ole ollut, mutta paljon erilaisia ihmissuhteita ja niiden pohjalta ja kokemuksien kautta neuvon sinua, että mene tapaamaan häntä ja kerro kaikki. Ettet sitten joudu joskus myöhemmin harmittelemaan ja katumaan. Et menetä mitään, mutta voit saada paljon.
Kiva kun jaksoit lukea viestin loppuun ja jopa vastata siihen :)!
Pitää nyt miettiä tarkkaan menenkö tapaamaan häntä sitten kun olen seuraavan kerran sillä paikkakunnalla. Hän on joka tapuksessa töissä, joten mihinkään syvälliseen ja pitkään keskusteluun meillä ei tule olemaan aikaa. Kantsisiko kertoa heti hänelle, että minulla on kahden keksistä asiaa ja mitä se asia koskee?
Smile oletko mies vai nainen?
Nainen olen. Toki voit kertoa, että asiasi on kahdenkeskistä, mutta säästä itse asia tapaamiseen :)
pitääkkö se tyttö kukista eli onko sulla siittä tietoo
Samaa mielta! Mene kertomaan. minä olen 32 vee nainen ja minulla on nyt kohta kolme vuotta ollut valtava rakastuminen päällä. Kaksi vuotta mietin mitään teen asian kanssa ja lopult a päätin kertoa. Eipähän sitten jää loppuelämäksi mietityttämään. Eihän sitä tiedä vaikka tuosta alkaisi elämänmittainen tarina:) No, minulla taitaa jäädä haaveeksi vaikka molemmilla on tunteita. Tsemppiä!
Jos olet suhteessa, niin olisitko valmis luopumaa nykyisestä suhtestasi jos tuo rakkautesi kohde alkaakin "lämpenemään"?
Kiitos tsemppauksesta! Veikkaan, että tästä ei tule mitään, mutta taidan kuitenkin kokeilla.
Mitä mieltä olette, voinko puhua asiat suoraan vai pitäsikö enemmän kierrellä asiaa ja antaa hänen tajuta mistä on kyse?
Jos hän ei lähde tapaamiselle, niin asia kuihtuu siihen ja jää vain pääni sisään.
No ainakin tiedän sitten missä mennään...
Vastaavaa tilannetta minulla ei ole ollut, mutta asiani vähän sivuaa tätä. Haluaisin mielipiteenne tästä. ''Seurustelin'' n.15 vuotta sitten eskarissa erään tytön kanssa. Molemmat todella pitivät toisistaan ja välillä pussailtiin, mutta ei siinä iässä voi oikein parisuhteesta puhua :D. Kouluun mentäessä yhteydenpito jotenkin hiipui. Näin häntä yläasteella, mutta en uskaltanut puhua hänelle, koska olin niin ujo. Huvittaisi tietää, mitä hänelle kuuluu. Onko liian tunkeilevaa kysyä esim. Facebookissa kuulumisia, vaikka emme ole edes kavereita?