Viime aikoina on kovasti puhuttu siitä mitä kaikkea pahaa alkoholi saa aikaan ihmisissä. Haluaisin vain muistuttaa joitakin turhia yleistyksiä että osa ihmisistä osaa juoda hienovaraisesti eli arkikielellä "ottaa oikein". Alkoholi on kerännyt osakseen huonoa mainetta sen vuoksi että sen vaikutuksen alaisena on sattunut paljon ikäviä asioita ja yleensä kyseessä on ollut henkilö joka ei ole osannut ottaa alkoholia oikein tai on tehnyt jotain mitä ei lain mukaan saa tehdä alkoholin vaikutuksen alaisena. Tuntuu siltä että alkoholinkäyttöä olisi näiden asioiden vuoksi alettu kummasti paheksua vaikka sopivasti juovat eivät aiheuta harmia ja silti jotenkin kummasti heitäkin katsotaan kieroon... en tiedä ovatko muut huomanneet tällaista ilmiötä mutta joskus vaikkei kovinkaan usein, sellaista voi havaita. Se mikä sitten on sopivasti onkin hieman vaikea määritellä mutta eiköhän se ole suunnilleen niin että niin kauan kun ei aiheudu mitään harmia itselle tai ympäristölle (mukaan ei lueta alkoholin mahdollisia haittavaikutuksia maksalle pitkällä ajalla) on alkoholia otettu sopivasti. Sitäpaitsi punaviini ja olut ovat ylen terveellisiä juomia ja alkoholi muutenkin sopivasti nautittuna erittäin hieno illankeventäjä ja tunnelmanluoja. Alkoholista on vain tehty turhan iso numero oikeastaan vain siksi että yliryypiskelevät ovat pilanneet alkoholin maineen jolloin kaikki muutkin saattavat saada osakseen huonoa mainetta nauttiessaan hienoja viskejä tai oluita. Ehkä tällainen paheksunta ei ole näkyvää mutta olen huomannut että muutama tuntemani henkilö on käsittänyt kahden saunaoluen ottamisen ryyppäämiseksi ja niillä ei todellakaan ole mitään tekemistä ryyppäämisen kanssa vaan hienovaraisen maistelun kanssa. Mikä siinä alakomahoolissa on niin merkillistä että se vedetään joka paikkaan mukaan? Kyse on vain siitä osaako ottaa oikein. Minä osaan. Entä te muut?
Alkoholista
Nautiskelija
8831
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olen vilpittömästi iloinen puolestasi, kun kerran osaat juoda alkoholia sivistyneesti. Minulla karkaa kontrolli varsin usein kun ollaan kaverien kanssa "baanalla". Olen samaa mieltä siitä, että alkoholinkäytön luonteen suhteen tehdään usein turhia yleistyksiä. Alkoholinkäyttö voi olla monen ihmisen elämässä aivan pelkästään positiivinen asia. Minunkaltaisillani käyttäjillä myös alkoholinkäytön negatiiviset puolet nostavat valitettavasti päätään.
On minullekin sattunut alkoholin kanssa yhtä ja toista ja aina joskushan sitä sattuu edelleenkin mutta aika harvoin. Se on taitolaji tuo juomisen lopettaminen ajoissa jos on huipputunnelma ja myönnän ettei se ihan joka kerta minullekaan ole helppoa :-)
Tykkään todella paljon humalatilasta VAU mikä nautinto olla humalassa!!!
Mutta se toinen puoli sitten. Krapula voi vi..tu!
Sitä ei ole helppo kestää ei todellakaan.
Olen joskus sanonut lääkärille, hänen kysellessä juomatapojani, että tykkään pirusti olla humalassa, mutta krapula saa minut voimaan niin pahoin etten voi yksinkertaisesti ottaa yhtään viinaa missään muodossa ja tämä on totta.
Sanoin lääkärille, että sitten kun keksitään viina, joka on älyttömän hyvän makuista ja krapulaa ei tule ollenkaan olen humalassa jatkuvasti! Lääkäri siihen sanoi, ettei minusta tule ikinä viinan suurkuluttaja koska semmoista ei varmaan kukaan keksi.
Humalatilahan on ok kun on huolia, stressiä ja haluaa unohtaa p:mäisen arjen. Silloin humala on ok. Entä sitten se krapula - vaikeampaa on ihmisellä joka ei koe krapulaa (vain lopetanko "liian" aikaisin koska kontrollin täytyy pelata?)Vitamiinit ja kahvit aamulla ja jaksaa taas - ja tietekin se kova tahto ja ällö morkkis. Minä juon liian paljon - vanhainkodissa saavat hillitä snapsejani... ei kylläkään vielä 30 vuoteen. Otan kun stressaa, en koe krapulaa kun niin päätän. Minullahan on velvollisuus elämää kohtaan. Olen kenties alkoholisti. Mutta minun on itse se lopetettava ja selvitettävä v:tumisen syy miksi "rentoudun" näin. Moralisoin itseäni ja tiedän seuraukset - mutta se krapulattomuus tekee minusta heikon. Minun ongelmani, kenties olotiloista johtuva tai se perinnöllinen heikkous. Mutta voin ottaa ilman krapulan pelkoa ja se ottaa päähän!!!
Minä yritän pois, mutta omin ajatuksin ja tahdon voimalla - kuin se tulee totaalisesti ilmi.
juominen ei ole varsinaisesti nautinto. Mutta olen sitäkin "nauttinut". Kuten kaikenlaisia muitakin alkoholijuomia. Juodessani en pitänyt minkään alkoholijuoman mausta, en 24-vuotiaan mallasviskinkään. Juomiseni oli humalahakuista. Puhuisinkin mieluusti alkoholin "nauttimisesta" ja "juomisesta". Minä siis join kunnes lopetin vuosia sitten.
Käsittääkseni nämä kaksi juomatapaa ovat toisensa poissulkevia, tai ainakin ne suomalaisessa juoma"kulttuurissa" kohtaavat vain harvoin. Mutta juomarin on parempi lopettaa koska me emme hyvistä haluistamme huolimatta osaa "ottaa oikein" emmekä sitä konstia opi. Nautiskelijat nautiskelkoon.
Lämmin kossu ei tee ainakaan minuun vaikutusta... toista on pakastekylmä kossu sillin kanssa täyteläisen aterian alussa viikonloppuna :P
on ihailtava kyky löytää toisen kirjoituksesta olennainen.
No minä vain huomautin että lämmin koskenkorva ei ole minun mieleeni.