Muistellaan mitä teimme ,kun ei ollut televisiota............

1940-luvulla meillä ei ollut sähköä, ei radiota, ei puhelinta, ei mopoa, ei autoa, ei hevosta, ei venettä, ei, ei ...polkupyörä äidillä oli.

Koira ja muutama kani meillä oli, niiden ruokinta oli jokapäiväinen ohjelmanumero.

Polttopuut kerättiin metsästä ja kalat ongittiin järvestä. Perunat ja vihannekset kasvatettiin omassa pihassa. Sienet ja marjat noudettiin metsistä. Maito saatiin naapurin lehmistä.

Kun naaapurissa teurastettiin sika, minun pieni käteni (6v) oli juuri sopiva vispilä sekoittamaan sian kaulasta pursuavaa verta, jotta veri ei paakkuuntuisi - se kai sen vispilöinnin tarkoitus oli?

Isä oli kuollut sodassa. Äiti hankki kaupparahat valtion varikolta meidän kolmen hengen perheelle.

Isä oli kerennyt rakentaa pienen mökin, keittiön ja kammarin.

Venäläiset sotavangit olivat metsätöissä läheisessä kunnan metsässä. Niiden selässä oli iso valkoinen V. En uskaltanut yksin mennä tätini luo kylään, parin sadan metrin päähän, pelkäsin vankeja.

Alakoulu oli 8 kilometrin päässä, koulujen penkkejä tuli kiillotettua lähes 20 vuotta.

Ei siinä osannut televisiota kaivata...

Maalla asuttiin. 40-luvulla ei ollut autoa, moottoripyörää, pyörää, radiota, televisiota, jääkaappia, hevosta eikä lehmää.

Sitä vastoin 50-luvulla oli noista pyörä, radio ja lehmä.

Nyt 2010-luvulla on auto, pyörä, radio ja jääkaappi. Televisiota ei ole eikä muuten tulekaan.