Löydänkö ikinä poikaystävää?

eiköhän tuo ole vielä suht normaalia.
Olet vielä niin nuori, että ulkonäkö ehtii muuttua aika paljon.
Ainakin itse olin 16-vuotiaana ihan lapsen näköinen ja pidin itseäni silloin todella rumana.

Ja toi on kyllä totta, ei ulkonäkö ole niin tärkee juttu.
röökiä vetävät, lihavat punkkarimuijat löytävät itelleen komeat poikaystävät, joten tuskin toi on ulkonäöstä kiinni. Se on se persoona....

Voi tyttö kulta, vaikutat varsin tervejärkiseltä ja viehättävltä naiselta, jolla elämä edessä. Älä pidä kiirettä. Aikaahan sinulla on. Katsele rauhassa ympärillesi.

Kukapa mies ei tahtoisi pientä ja siroa vaimoa ja tyttöystävää? isoimmilla ne isoimmat ongelmat ovat. Olen iloisen näköinen, älä murjota, ole huomaavainen toisille ja pian sinut huomataan. Vakinainen seurustelu ei sinun iässä kannata kuin ystäväpohjalta.
Tänä päivänä kuuntelijoista ja kuulijoista on kova pula, aina on suun soittajia ja hölöttäjiä. Yritä tutustua ihmisiin kuuntelemalla heitä.
Ei se ulkonäkö ainakaan näin vanhempana ja kokeneempana ole kovin tärkeää. Kuten sanoit, ihminen on siellä sisällä. Jossain. Löydät varmaan mielenkiintoisia ihmisiä. Yritä opiskella ja olla kiinnostunut elämän ilmiöistä ja maailman tapahtumista.

Mä ainakin löysin ekan naisystävän 36 vuotiaana.

nojoo mulla on ollu huonoo tuurii ja nyt löyty kiteeltä mutta en ole nähnyt livenä en tiedä millainen hän on oikeasti

Minusta on kurjaa, että jo 16-vuotiaalla on kauheat paineet parisuhteen löytymisestä/löytymättömyydestä. Nykyään kai jo tuossa vaiheessa elämää lasketaan ehdottomaksi plussaksi, jos on seukannut ainakin kerran ja mielellään takana on myös jotain seksikokeiluja. Koko maailma on vinksahtanut epämiellyttävään asentoon.

Lyhyys ei ole mikään ongelma naiselle. Käy hakemassa akneen iholääkäriltä roaccutania. Iho myös paranee - ainakin useimmilla - mitä vanhemmaksi tulet. Tissien puutekaan ei haittaa. Ensinnäkin varmasti kasvat vielä jonkin verran. Toiseksi, pienille naisille sopii pienet rinnat paremmin. Ja kaikista olennaisinta on, että otat ihan rauhassa. Sinulla on aikaa seurustella vielä vaikka kuinka kauan. Kehitä ensin itsetuntoasi rauhassa.

Kyllä se siitä. Ei kaikki ole 16-vuotiaana itsevarmoja eivätkä löytäneet kunnolla itseään vielä. Itsevarmuus yleensä paranee ikää tullessa lisää, samoin itsevarmuutta tullessa lisää sitä aletaan olla enemmän "oma itsensä", koska uskalletaan. Kymmenessäkin vuodessa tuosta 16-v iästä ehtii tapahtumaan melkoisia muutoksia.

Minä itse olin 16-vuotiaana täysin avuton, finninaama, sosiaalisesti täysin kyvytön. Vasta selkeästi yli 20-vuotiaana aloin pikku hiljaa aukeamaan. Toki ei edelleenkään ole kavereita, mutta olen ymmärtänyt, että en oikeasti niitä kaipaakaan.

Joten kukin tavallaan. Tärkeää on, että löytää tasapainon ja rauhan sisältään, rakastaa itseään. Siitä on hyvä jatkaa. Mitä muut sinusta ajattelee pitäisi olla toissijaista.

Poikaystävä varmasti löytyy jossain vaiheessa :)

Hei! Minä oon 17 vuotias tyttö ja en mielestäni ole kovin kaunis. Ajattelin vielä uuden vuoden aikaan katsoessani parasta kaveriani ja hänen poikaystäväänsä, etten itse varmaan ikinä löydä ketään. Seurustelin viimeksi joskus 13 vuotiaana ja ne suhteet ei kyllä olleet mitään vakavia. uuden vuoden jälkeen kuitenkin tapasin hänet.. elämäni miehen! nyt ollaan siitä asti seurusteltu ja onnellisia ollaan :) maltahan vain oottaa niin kyllä sinäkin sen kumppanin varmasti löydät!

unohat koko asian..jatkat elämää stressaamatta pojista..jajaja..nykymaailma antaa nykynuorille liikaa paineita.....kukaan ei jää yksin pelkästään suomessa on 5000 000 ihmistä kyllä sä ajallas jonkun löydät..tsemppiä ja ei mitää kiirettä nii jonkun saat /kiitos ja anteeks

Näin on! Ei ole sulla mitään kiirettä vielä.Kyllä se poikaystävä vielä sulle löytyy-ole rauhassa.Oletko käynyt kouluterkalla aknen takia? Hän voisi puhua koululääkärille ja kirjoittaa reseptin.Toki vosit mennä jos vanhempasi maksavat-ihotautilääkärille.Omat lapseni eivät vielä seurustele vaikka nykymaailmassa tunnutaan jo hätiköivän kapalosta suoraan parisuhteeseen! Nauti kavereista-aloita uusia harrastuksia ja katsele ympärillesi..ps omat lapseni 15v ja pian 18v..

mee viroon ostaa silikonit ja botoxii huuleee!!!

Oot vasta 16 vuotias? Sit kun 20 tulee eikä kukaan ole pyytänyt ees treffeille..sit voi huolestuu. No joo vähän aikasemmin mutta oot kuitenkin vasta 16 vuotias. Ei meillä silloin aikoinaan..ysärillä tuo mikään ihme ollut. Eikä pitäs olla vieläkään.

No kiva. Itse olen pian 20 ja täysin samassa tilanteessa kuin aloittaja.

16vee poika aivan samassa tilanteessa.....(lähes)

Rima liian korkealla? Itse muistan kouluaikoina kuinka moni tyttö ei halunnut antaa edes mahdollisuutta, 23v. löysin vihdoin ja nyt 9 kk tyttö saatu.

elä hätäile ensinnäkin tytöille toi pituus ei ole ongelma itse täytin tänään 30 olen 157 pitkä poika joten tiedän kyllä mite pituus rajoittaa elämää!itse en ole ikinä kunnolla seurustellut tai ollut sängyssä naisen kanssa mutta tunnen monia ikäisiäni ja itseäni pienempiä naisia joilla ei ole ollut seuralaisista puutetta joten älä murehdi turhaan!!

Varmasti löydät poikaystävän. Älä stressaa liikaa ja varsinkaan noin nuorena.

et.

Voimia sinulle ja kaikkea hyvää elämääsi! Noin nuorella on vielä paljon aikaa kokea niin iloja kuin surujakin. Älä ota paineita ulkonäöstäsi. Kunhan löydät ystäviä, joiden kanssa voit vaihtaa ajatuksia, kumppani saattaa osua kohdalle täysin odottamatta. Niin on käynyt monelle - minullekin.

Toivottavasti et.

Keskity itseesi ja unohda pakkopoikaystävänhankinta..Se tulee sitten kun aika on..

Kyllä se kai löytyy kun sen aika on:) Itsekin kiva olisi joku löytää:)

Hanki e-pillerit. Tasoittavat hormonitoimintaa ja monilla -myös itselläni- vähentävät reilusti finnejä. Monilla e-pillerit myös kasvattavat rintoja jonkin verran, itselläni Diane Nova e-pilsut kasvatti rintoja kuppikoon verran, oikeesti! Ei kun kokeilemaan, ei se ainakaan mitään ota jos ei annakaan.

Kyllä joku juoppo sinutkin vielä haluaa vaimokseen. ja sinä kun olet nainen niin suostut ilman muuta

Olen 15v poika ja luulen, että voisit sopia elämänkumppanikseni. Olen ollut oikeastaan aina ilman ystäviä/kavereita. Lapsena viihdyin yksin, mutta nyt murrosiässä olen alkanut kärsiä yksinäisyydestä. Oikeastaan olen edelleen vähän tällainen erakko, mutta jotenkin tunnen että yksi toveri elämän ajaksi voisi sopia minulle. Minua kiinnostaisi tavata muutenkin muita yksinäisiä, mutta en tiedä, missä niitä on! En ole koko 15 vuoden ikäni aikana havainnut pienintäkään merkkiä siitä, että joku muukin fyysisessä ympäristössäni olisi edes jollain tapaa porukoista ulkopuolinen =(

Ja minullakin on ainakin sellainen Asperger-piirre, että olen aina ollut kiinnostunut älykkyyttä vaativista asioista. Lapsena tiesin kaikesta paljon enemmän kuin muut, suunnittelin omia bussilinjoja kotikaupunkiini ja piirtelin asuntojen pohjapiirrustuksia.

Ongelma on vain se, että en oikein osaa luottaa näihin Suomi24:n seuranhakujuttuihin.