Olen tässä pohtinut seuraavaa: Mikä mahtaisi olla paras venetyyppi/malli yksinveneilyyn, t.s. kaikki manööverit (laituriin kiinnittyminen, jne.) pitäisi onnistua tarvittaessa myös yksin, myös muuten kuin täysin tyvenellä? Toiveena olisi että veneessä olisi jonkinlaiset sisätilat sääsuojaksi, ja veneellä riittävästi kokoa jotta merellä (Helsingin saaristo ja lähitienoot) pärjää pienessä kelissäkin. Toisaalta kaipaisin myös venettä joka ei vaatisi hirmutehoista myllyä peräänsä vaan kulkisi taloudellisesti kohtuukokoisella motilla, mitään vauhtihirmua en tarvitse.
Olen järkeillyt että paras vaihtoehto saattaisi olla n. kuusimetrinen läpikuljettava keskikoppivene, esim. Finnmaster 61 CA tai vastaava on käynyt mielessä. Onko arvon palstalaisilla mielipiteitä asiaan, ja/tai ehdotuksia paremmin speksit täyttävästä venevaihtoehdosta?
Paras venetyyppi yksinrantautumiseen
42
3198
Vastaukset
- ölkjuh
Tuo Välittäjä-e.d.kin lentosukellusven on mainio! Sillä kus saa maanvetovoiman kumottua ja veneen voi kantaa selässään maihin.
- venettä vailla
Hmm... Toi Targa menée ihan pikkuisen yli budjetin, ja niin todennäköisesti lentosukellusvenekin (???). Olisko muita ehdotuksia?
- Paras kai..
Eiks se Wickström-Moottorimies- kuparoitu teräsvene olis parempi.
Siinä on ne duopropit ja spiraalivaimenninkin.
- Sjöboden II
Vuosia ulkosaaristossa alkukeväästä- myöhäissyksyyn liikkuneena olen pannut merkille, noiden jo mainittujen, Targojen olevan kovilla kelillä vesillä liikkuvien selvänä enemmistönä. Onkin ajoin hienoa ikkunasta seurata niiden vakaata menoa keleillä, jolloin ulkona ei tosiaankaan viihdy. Eikä varsinkaan tule mieleen avata oman veneen köysiä;-)
Meille muille, joiden lompakko ei luontevasti veny noihin ratkaisuihin, voi seuraavista kokemuksista olla apua. Osa näistä on asioita joita en aluksi edes ajatellut tarvitsevani, mutta vuodet vesillä ovat kartuttaneet kokemuksia.
- Yksinrantauessa läpikuljettavuus on selkeä etu. Myös oviaukkojen koko ja itse oviratkaisut ovat on merkitseviä; - liukuovi / avautuva.
- Matala porrasnousu ohjaamosta perän- ja keulan avotilaan on käytännöllinen.
- Keulapotkuri tuo helppokäyttöisyyttä, ilmankin pärjää hyvin ko. kokoluokassa.
- Riittävän leveät sivukannet ja kattavat tartuntakaiteet katolla tuovat turvaa "toinen käsi itselle, toinen veneelle"- rantautumis- yms. tilanteissa.
- Ahtaissa paikoissa akselivetoinen vene voi olla haasteellisempi käsiteltävä ja tuolloin keulapotkurin arvo korostuu.
- Kajuutan sivuovet ovat käytännölliset, varsinkin kylkikiinnityksissä.
- Riittävä perätuhdon korkeus etteivät aallot pääse takatuulella yllättämään parkissa. Joissain perämoottoriveneissä esiintyy tässä lievää virittelyn makua.
- Tehokas lämmityslaite tuo tosiaan mukavuutta kauden alussa ja lopussa.
- Monikäyttöisyyttä parantaa jos sisällä mahtuu edes auttavasti yöpymään.
- Painoluokka:- esim vuokratrailerien saatavuus heikkenee tietyn painon jälkeen.
- Kölirauta kannattaa aina.
Itselläni on 6 m läpikuljettava keskikoppivene jonka ominaisuudet ovat kohtuullisen mukavat yksinkin rantauduttaessa. Kovilla tuulilla olen ollut tosiaankin tyytyväinen ettei nousukorkeus keulan tai perän avotilaan ole kovin suuri ja että liukuoviaukot ovat reilunkokoiset. Näissä mitoissa liikuttaessa liukuovi -ratkaisut ovat käytännöllinen tilansäästäjä, esim etuavotilan tavaran kuljetuksessa.
Knaapien kiinnityksen huoltomahdollisuus on asia jota olen oppinut arvostamaan vuosien saatossa. Olen joutunut ne teettämään.
Säännöllisten kylkikiinnityksien vuoksi olen tyytyväinen sivukansien leveyteen, kopin katon pituisiin käteensopiviin tartuntakaiteisiin sekä etuosan avotilaan integroituihin jämäköihin askeltukiin sekä keulassa että laidoilla.
Sisäperämoottorini osalta voi kyllä todeta perämoottorin palvelevan mielekkäämmin vielä tässä kokoluokassa. Koneen saisi kokonaan ylös matalamman veden parkeissa ja eivät nuo koneen huoltotilatkaan omassani niin kovin ruhtinaalliset ole. Tuo viimeksi mainittu ahtaus taas kun pukkaa tuomaan lisälaskutustunteja tietyissä huoltotoimenpiteissä.
Menestystä harkintaasi jäidenlähtöä odotellessa.- Sibbopojke no ett
Jaahas taas Wickströmillä uusi nimmari ja samaa sontaa suoltaa sivuille. Mene pois!
- Hei turhake,
Sibbopojke no ett kirjoitti:
Jaahas taas Wickströmillä uusi nimmari ja samaa sontaa suoltaa sivuille. Mene pois!
kykenetkö edes erittelemään mitä mainitsemaasi sontaa kuvauksesta löydät?
Noine heppoisine heittoinesi olet lähinnä säälittävä turhake.. - 56656656565
Hei turhake, kirjoitti:
kykenetkö edes erittelemään mitä mainitsemaasi sontaa kuvauksesta löydät?
Noine heppoisine heittoinesi olet lähinnä säälittävä turhake..Ymmärrämme motiivisi ja närkästyksesi joitain arvostelijoita kohtaan, jotka pikkumaisesti puuttuvat nyanseihin, kuten kuparointi, spiraalivaimennin, duoprop-planeetta, pronssiteräs , suolahapporadikaalit ym. pikkuseikkoihin, tajuamatta että proosaan ei tarvitse sisältyä faktaa, jos sisältö tai kiinnostavuus kielikuvien ohella kärsii.
Pidämme siis kaunaasi välittäjään ymmärrettävänä, mutta :
VOISITKO PAINUA HELVETTIIN TÄÄLTÄ VENEILYPALSTALTA RUIKUTTAMASTA JA HÄIRITSEMÄSTÄ. - Sjöbodan II
56656656565 kirjoitti:
Ymmärrämme motiivisi ja närkästyksesi joitain arvostelijoita kohtaan, jotka pikkumaisesti puuttuvat nyanseihin, kuten kuparointi, spiraalivaimennin, duoprop-planeetta, pronssiteräs , suolahapporadikaalit ym. pikkuseikkoihin, tajuamatta että proosaan ei tarvitse sisältyä faktaa, jos sisältö tai kiinnostavuus kielikuvien ohella kärsii.
Pidämme siis kaunaasi välittäjään ymmärrettävänä, mutta :
VOISITKO PAINUA HELVETTIIN TÄÄLTÄ VENEILYPALSTALTA RUIKUTTAMASTA JA HÄIRITSEMÄSTÄ.Nyt haukut kyllä väärää puuta.
Olen ihan ulalla noista kuparoinneista spiraalivaimentimista jne.
Saati että olisin koskaan arvostellut moisista kirjoittajaa.
Kuinka pienen maailman täytyy olla että epäilee jokaista tänne kirjoittajaa?
Vastasin asialliseen kysymykseen kokemusteni pohjalta ja sinä harhaisesti liität minut johonkin mielestäsi palstaa häiriköivään tapaukseen. - vierestaseuraaja123
56656656565 kirjoitti:
Ymmärrämme motiivisi ja närkästyksesi joitain arvostelijoita kohtaan, jotka pikkumaisesti puuttuvat nyanseihin, kuten kuparointi, spiraalivaimennin, duoprop-planeetta, pronssiteräs , suolahapporadikaalit ym. pikkuseikkoihin, tajuamatta että proosaan ei tarvitse sisältyä faktaa, jos sisältö tai kiinnostavuus kielikuvien ohella kärsii.
Pidämme siis kaunaasi välittäjään ymmärrettävänä, mutta :
VOISITKO PAINUA HELVETTIIN TÄÄLTÄ VENEILYPALSTALTA RUIKUTTAMASTA JA HÄIRITSEMÄSTÄ.Jos viittaat Sjöbodan II:n viestiin, niin tämä oli mielestäni asiallinen ja hyvää luettavaa. Nimimerkkien '56656656565 ' ja 'Sibbopojke no ett' viestit sen sijaan ovat selkeästi hyökkääviä ja häiritseviä.
Huomautettakoon, että olen ensikertalainen tällä palstalla, enkä tiedä ihmisiä saatikka heidän taustojaan. Mutta tätä ketjua lukiessa tuntuu vahvasti siltä, että huutelijat saisivat luvan katsoa peiliin. Jos joku on ku**ut muroihinne, niin ystävällisesti itkekää sitä jossain asiaankuuluvalla palstalla/ketjussa - ei täällä. Kirjoituksesi on ihan täyttä asiaa. Sen verran kuitenkin lisäisin, että läpikuljettavassa on usein aika lailla tuulipintaa joka saattaa vaikeuttaa rantautumista sivutuulella.
Pitkäkölinen akselivetoinen vene ei juurikaan ajelehdi, joten aikaa on yleensä mukavasti, toisaalta ei se juuri käännykään. Akselivetoinen ilman köliä ajelehtii, eikä käänny kovinkaan helposti.
Purjevene ei ajelehdi ja kansilla on yleensä ihan kivasti tilaa liikkua. Tosin samaiset kannet ovat täynnä tavaraa johon voi kompastua, ja keulastaagi on ikävästi tiellä kun pitää siirtyä laiturille..
Oma yhteenvetoni:
Veneen paino on yksi ratkaiseva tekijä, tosin painojakauma on melkein yhtä tärkeä. Köli vähentää veneen ajelehtimista, tuulipinta taas lisää sitä. Akselivetoisen ohjausniksit oppii nopeasti, mutta kölittömänä se on aivan yhtä hyvä/huono kuin liukuva vene. Sisäperämoottorilla varustettu vene on aivan yhtä ketterä kuin perämoottorilla varustettu vene, tosin sisäperämoottorilla varustetussa veneessa on usein parempi painojakauma (paino alempana ja peräpeilin etupuolella).
Lisäksi melkein millä tahansa alle 15 metrisellä veneellä pystyy rantautumaan yksin, se vaatii vain harjoittelua ja taitoa. Rantautuminen ei itsessään ole kovinkaan vaikeaa, mutta ilman edellä mainittua harjoittelua se voi sitä olla, ja vene voi ominaisuuksiensa vuoksi tehdä siitä vieläkin haastavampaa. Luonnonsatamiin on tosin aina vaikea rantautua yksin, ainakin ht-venettä suuremmalla veneellä, toisaalta veneellä kuin veneellä pääsee yksin laituriin mikäli on mahdollisuus kylkikiinnitykseen ja veneessä kunnon springiknaapit/-pollarit (= keskiknaapit).- venettä vailla
Kiitos asiallisesta vastauksesta Sjöboden II, on hienoa lukea täältä erinäisten huutelujen seasta myös kunnon tekstiä.
Mainitsit että sinulla on 6 m läpikuljettava keskikoppivene - saanko kysyä mistä merkistä/mallista on kyse, ja suosittelisitko samanlaista muillekin?
Kokemustesi perusteella, mitä sanot tuosta aloitusviestissäni mainitsemastani Finnmasterista (kts. kuvat http://www.finnmaster.fi/cabin-veneet/61-ca)? Tuostahan löytyy liukuovet eikä nousukorkeus avotiloihin näytä kovin pahalta. Katselin tuota venemessuilla ja jotenkin tuo jäi mieleen mahdollisena veneenä - on pärjännyt testeissäkin. - Sjöbodan II
venettä vailla kirjoitti:
Kiitos asiallisesta vastauksesta Sjöboden II, on hienoa lukea täältä erinäisten huutelujen seasta myös kunnon tekstiä.
Mainitsit että sinulla on 6 m läpikuljettava keskikoppivene - saanko kysyä mistä merkistä/mallista on kyse, ja suosittelisitko samanlaista muillekin?
Kokemustesi perusteella, mitä sanot tuosta aloitusviestissäni mainitsemastani Finnmasterista (kts. kuvat http://www.finnmaster.fi/cabin-veneet/61-ca)? Tuostahan löytyy liukuovet eikä nousukorkeus avotiloihin näytä kovin pahalta. Katselin tuota venemessuilla ja jotenkin tuo jäi mieleen mahdollisena veneenä - on pärjännyt testeissäkin.Kiitos myös itsellesi. Mukavaa että täällä saadaan asiallista keskustelua aikaan.
Oma kipponi on vanhempi Bella 640 C. Malli on jo jäänyt pois tuotannosta mutta perusrakenteet ja tilanjako ovat kutakuinkin samanlaiset kuin tuossa CAssa.
Yhteysvenekäytössä, kun tuo kuljettavan lastin määrä tahtoo vaihdella, olen kokenut myös trimmit käytännöllisinä. Toinen mitä en muistanut aiemmin mainita on hakuvalo, sen hyötyarvo tulee esille syksyn pimetessä.
Kuvista päätellen tuo CA 61 näyttää varsin oivalta, ainakin jos vertaan omiin tarpeisiini sekä kokemuksiini.. moni jo mainitsemani asia näyttää olevan hienosti kohdallaan. Kulkutasojen korkeuserot matalia ja hyvät kaiteet jne. Ainoa mitä en kuvista hahmottanut oli etutilan styyrpurin puoleinen askeltuki.
Ehken CAn etutila on aika kompakti tavaroiden kuljettamista ajatellen mutta sehän ei suuresti retkiveneilyssä edes haittaa. On hyvä myös selvittää millainen ratkaisu on pilssiin käsiksi pääsemiseksi. Knaapien kiristäminen vaatinee aukkojen teon, ainakin takana.
Tottakai venettä pitäisi koeajaa, fiilistellä ja kuunnella runkoääniä etc.
Myös omat ajotottumukset sekä veneen ajo-ominaisuudet kohtaavat vasta koeajossa.
Tosin voisi helposti kuvitella ettei CA ainakaan negatiivisesti ajossa yllätä.
Jos tähän malliin päädyt voisin kuvitella tyytyväisen veneen omistajan.
Ja eivät nuo eri instanssien mainesanatkaan ihan turhasta tule. Hieno vene.
Sinulla on mukava päätös tehtävänäsi. - uijkolpöä-'
Välittäjä_LKV kirjoitti:
Kirjoituksesi on ihan täyttä asiaa. Sen verran kuitenkin lisäisin, että läpikuljettavassa on usein aika lailla tuulipintaa joka saattaa vaikeuttaa rantautumista sivutuulella.
Pitkäkölinen akselivetoinen vene ei juurikaan ajelehdi, joten aikaa on yleensä mukavasti, toisaalta ei se juuri käännykään. Akselivetoinen ilman köliä ajelehtii, eikä käänny kovinkaan helposti.
Purjevene ei ajelehdi ja kansilla on yleensä ihan kivasti tilaa liikkua. Tosin samaiset kannet ovat täynnä tavaraa johon voi kompastua, ja keulastaagi on ikävästi tiellä kun pitää siirtyä laiturille..
Oma yhteenvetoni:
Veneen paino on yksi ratkaiseva tekijä, tosin painojakauma on melkein yhtä tärkeä. Köli vähentää veneen ajelehtimista, tuulipinta taas lisää sitä. Akselivetoisen ohjausniksit oppii nopeasti, mutta kölittömänä se on aivan yhtä hyvä/huono kuin liukuva vene. Sisäperämoottorilla varustettu vene on aivan yhtä ketterä kuin perämoottorilla varustettu vene, tosin sisäperämoottorilla varustetussa veneessa on usein parempi painojakauma (paino alempana ja peräpeilin etupuolella).
Lisäksi melkein millä tahansa alle 15 metrisellä veneellä pystyy rantautumaan yksin, se vaatii vain harjoittelua ja taitoa. Rantautuminen ei itsessään ole kovinkaan vaikeaa, mutta ilman edellä mainittua harjoittelua se voi sitä olla, ja vene voi ominaisuuksiensa vuoksi tehdä siitä vieläkin haastavampaa. Luonnonsatamiin on tosin aina vaikea rantautua yksin, ainakin ht-venettä suuremmalla veneellä, toisaalta veneellä kuin veneellä pääsee yksin laituriin mikäli on mahdollisuus kylkikiinnitykseen ja veneessä kunnon springiknaapit/-pollarit (= keskiknaapit).Välittäjä_LKV
10.8.2011 23:21
"Eniten ihmetyttää miksi LKV psykopatiaa hipovan narsistisen hurmoksensa vallassa kuvittelee YHDEN tai KAHDEN tahon olevan kyllästynyt hänen omaan tapaansa riehua täällä."
Ja koska kuitenkin haluat tietää, niin menen seuraavaksi vessaan, jaa pyyhin takamukseni ennen hampaiden pesua (eivät ne vessapaperit ja hammastahnat ole kuin ennen), ja sen jälkeen sammutan valot ennen nukkumaan menoa (on muuten viimeisen päälle pehmeä ja mukava sänky, olisiko ihan rypsiöljyllä rasvatut jouset kun eivät narise yhtään..). Ja herään huomenna pirteänä töihin :D
- 29
2m kumivene on todettu hyvin toimivaksi.
- Nimmarit vvaratttu
Se, miten vene pienessä sivutuulessa rantautumisvaiheessa heittää keulan pois kurssilta vaihtelee yllättävän paljon saman kokoluokan veneiden kesken. Jos vaikka poijulle hidastaa ja samantien keula on 60 astetta sivussa niin peli on menetetty. 9 metrin veneilläkin toiset näyttää rantautuvan tyylikkäästi yksin, myös ilman ohjailupotkureita.
- en ihan saa kiinni
edellyttäen että kippari ei aiheuta häikkää, onko muita vaikuttavia tekijöitä kuin pohjan v-kulma, syväys, paino ja tuulipinta?
ne on kai aika samankaltaiset tän kokoluokan koppiveneissä mutta ehken haluat valaista esimerkillä mitä tarkoitat? - DC-mies
en ihan saa kiinni kirjoitti:
edellyttäen että kippari ei aiheuta häikkää, onko muita vaikuttavia tekijöitä kuin pohjan v-kulma, syväys, paino ja tuulipinta?
ne on kai aika samankaltaiset tän kokoluokan koppiveneissä mutta ehken haluat valaista esimerkillä mitä tarkoitat?Tuollainen keskihyttivene tietty tarjoaa ihan kivasti sääsuojaa. Väittäisin, että rantautuminen olisi vielä helpompaa avoimella walk around -veneellä. Pääsisit helpommin auttamaan rantautumisessa kylkiä pitkin. Lisäksi noista näkee paremmin ympärilleen kuin koppiveneistä. Budjettiisi saattaisi sopia Finnmaster 57 wa tai 66 wa. Sopivia voivat olla myös Yamarin 62 wa, Aquador 21 wa tai vaikka joku Baylinerin Trophy-malleista. Itsekin olen näitä rantautumisasioita (yksin) miettinyt.
T. DC-mies
- w00terman
Kuten Välittäjä totesi, kölilliset on oma lukunsa. Mutta jos puhutaan littanapohjaisista, keskikokoisista (sanotaan 7 metriä), mikä ilmeisesti olisi sun case?
Ongelmana on se, että tuuli vie, ja toisaalta että pitää hoitaa kaksi asiaa yhtäaikaa, etukiinnitys ja takakiinitys. Ei sillä ole valtavasti merkitystä onko vene TG, Bella, Yamarin, muu..
Otetaan kinkkinen esimerkki: Rantaudut yksin HT-veneellä Mickelskäreihin (minkäs niminen se kaupungin saari olikaan?), pohjoispuoella olevaan rantaan, jossa on hyvät poijut ja kalliossa metallirenkaat. Ongelmana on, että tuulee luoteesta 7 m/s ja aallokko on kohtalaista. Siis tuulee vinosti rantaan päin, mutta ei suoraan poiju/metallirenjaslinjassa, vaan esim. 45 astetta siihen nähden. Ja kyseisessä rannassa poijut on varsin kaukana rannasta (ja sanotaan että lähellä on vedenalaisia kiviä - ainahan niitä on).
Aloitat poijulla, johon kiinnität takaköyden. Seuraavaksi pitäisi saada keula rantaan. Mutta heti tulee ensimmäinen ongelma, tuuli vie sivulle, ja keula on jo kääntynyt väärään suuntaan. Venekään ei ole enää rantaan päin poijusta, vaan sivussa.
Ehkä päätät nyt ajaa reippaasti kohti rantaa, jotta pysyt suunnassa? Okoo... (varo ettei vedessä makaava köysi sotkeudu potkuriin!!!). Huomioi että takaköysi on edelleen rullassa/ämpärissä veneen sisällä; et voi kiinnittää sitä veneen knaapiin, koska et tiedä kuinka pitkästi sinun pitää päästää ulos köyttä. Jos on liian lyhyt, aiheutat vaaratilanteen itsellesi kun hyppäät rantaan, koska vene ei tule riittävän lähelle. Liukkaalla kalliolla lipsahdat TODELLA helposti, ja se sattuu. Jos köysi olikin liian pitkä, pääset kyllä etuköyden kanssa rantaan, mutta seuraavaksi sinun pitää kiinnittää se metallirenkaaseen. Sillä aikaa tuuli on jo työntänyt veneen kylki edessä rantaan, jossa se nyt hakkaa vedenalaisiin kiviin ja lasikuitu kärsii. Vasta 30 sekunnin päästä pääset takaisin veneeseen kiristämään takaliinan, kun etuköyden kiinnitys versio 1 on tehty.
Miten olisit voinut tehdä? No totta kai sinun pitää saada ahteriliina mukaan, kun hyppäät maihin. Tämä edellyttää että 1)sinulla on helkkarin pitkä liina ILMAN solmuja ja 2) poijukiinnityksessä on ... va fan heter "block" på finska? Rulla? Joka tapauksessa siis poiijuun menee kaksi liinaa, ja kun vedät liinan päästä, vedät veneen ulospäin, kohti poijua.
Näin. Lisäksi tällä systeemillä voit suunnata ja korjata veneen sijainnin. Pidä ahteriliina tiukalla, niin että vene ei liiku eteenpäin, ja sitten vaihde eteen ja ratilla vähän oikealle, niin vene pikkuhiljaa siirtyy takaisin poiju/metallirengaslinjalle. Päästä venettä lähemmäs rantaa ja nosta perämoottori ettei potkuri osu vedenalaisiin esteisiin. Nyt olet 6 metriä rannasta. Varmista että kaikki köydet makaa hyvin, etuköysi etukannella ja ahteriliinaa riittää ja että se pääsee vapaasti ulos ämpäristä/rullasta/whatever.
Sitten ei muuta kuin go. Löysää ahteriliinaa, vene eteenpäin sopivalla vauhdilla, potkuri ihan veden pinnassa. Kun olet riittävän lähellä rantaa, sammuta moottori, nosta hivenen vielä ja sitten vaan juokset etukannelle PITÄEN ahteriliinaa kädessä. Nappaa etuliina mukaan ja hyppää rantaan.
Nyt olet voiton puolella, ja kontrolli on sinulla. Heti ala kiristämään ahteriliinaa eli vedät veneen ulos (tuuli tuo väkisin kohti rantaa, muista!). Sitten vain kiinnitykset kuntoon, korjaa n kertaa ja se on siinä.
Tämä nyt oli vain yksi case. Tilanteita ja tapojahan on mielin määrin, joku muu varmaan voi lisätä.
(Voit totta kai tehdä saman ankkurillakin, kunhan sulla on tuo blocki jossain kohtaa ankkuriliinaa. Toinen tapa on käyttää kahta ankkuria, takavasemmalla ja takaoikealla). - Sjöbodan II
kuulostaa näpsältä tuo väkipyörän/blokin käyttö poijupäässä...
sama idea kuin lipputangossa - wa-mies
Itsekin suosittelisin WA-venettä ja vielä nimen omaan alumiinista WA-venettä, kunten Seaboy ja Silver.
WA vene lähinnä siksi, että siitä on tosiaan hyvä näkyvyys, helppo lähteä sivukansille ja myöskin, että voit tarvittaessasi pitää peräköyttä vaikka kädessäsi kun lähestyt rantaa
Alumiininen ainoastaan sen takia, että pienet kolinat ja raapimiset eivät tunnu niin pahalta. Tosin kölirauta lasikuituveneessä ajaa pitkälti saman asian.
Ankkuriliinakela tosiaan auttaa rantautuessa ja keulapotkuri estää keulan vaeltelun, mutta alle 7m veneeseen niitä harvemmin asennetaan. - Sjöbodan II
tottakai walkaround on hallittavuuden vaatiman kuljettavuuden osalta omaa luokkaansa.lisäksi seisaaltaan ajamiseen suunnitellut tilat ovat aallokossa oiva mukavuustekijä kuljettajalle.
.
ajoin aikanaan merikelpoisella n 6 m keskipulpettiveneellä.
vaihdossa kopilliseen ei todellakaan voittanut yksin tapahtuvan lähtemisen/rantautumisen vaivattomuudessa.
joskus jopa ikävöin tuota avoveneen fiilistä...kaipa siinä on jotain samansukuista vapauden tuntua kuin moottoripyöräilijät kertovat kokevansa?
minä vain yksinkertaisesti korpeennuin ulkotiloissa ajamiseen keväisen meren vielä hohkatessa hyytävää kylmäänsä ja myöhäisyksyn pimeissä viimoissa.
eivätkä nuo kehnoilla keleillä kyyditettävätkään ole suuremmin ratkaisua valitelleet.
tuo venetyypin valinta tuppaa aina olemaan kompromissien tekoa.
erilaisille painotuksille on löydettävä riittävä balanssi omien tarpeiden pohjalta.
mukavia alkavia venereissuja ! - renevene
Soutuvene on paras, sääsuojaa siinä ei ole. sen jälkeen kaikki keulasta auki olevat joissa on pieni tuulipintala. Myös kumiveneet on aika hyviä, mutta niidenkin suoja on vähäistä.
Rantautumista voi kuitenkin harjoitella, ja taito yleensä kasvaa kokemuksen myötä.- Faktat faktoina!
Kiitos "renevene" asiantuntemuksesta.
Voidaanko esittää yhteenvetona että:
-jos on pieni tuulipinta-ala niin siihen ottaa tuuli vähemmän,
-kattamaton vene ei tarjoa kovin hyvää säänsuojaa,
-soutuvenettä pitää soutaa jos siinä ei ole moottoria?
Tähän vielä lisäisin että lyhyempi, kapeampi ja matalampi vene on usein myös pienempi.
- teräsveneillyt
Laiskana en viitsinyt lukea noista kirjoituksista enempää, vai aloituksen. En ole kokenut sitä mitenkään haasteelisena rantautua yksin 15tn painavalla, 12m teräsveneellä. Rantautumisessa pitää huomoida tuulen suunta ja ottaa tuulivaraa, että kerkiää loikkaamaan maihin ja kiinnittää köysi. Tietysti isompi tuulipinta on vähän haasteelisempi, mutta suurempi veden alainen osa vastaavasti jarruttaa. kokemuksesta tiedän, että kun tuulee yli 6m(sek, 12m venettä on vaikeaa, jos ei mahdotonta pitää paikoillaan käsivoimin. Sivutuulella on valtava voima, silloin rantaudutaan tyynelle puolelle, jos on mahdollista. Ajoin em veneellä 14 v / 2910 h, enkä koskaan joutunut liemeen veneen koon takia, sitä oppi tekemään kaikki tarvittavat temput rutiinilla, tietysti joitakin uusintoja poijun otossa on tullut tehtyä, mutta ei onneksi vieraslaitureissa naapureiden kauhuksi, vaan omissa poijuissa. Veneeni on nykyään pienentynyt 7,5metriin ja ikääkin on karttunut jo eläkeikään asti. Nyt olenkin suunnitellut ostaa Honkkarista pienen kräksiankkurin ja siihen kevyen köyden, kun olen kiinnittymässä johonkin luonnonsatamaan, heitän kräksin rantaleppien tms. joukkoon toivoen että vene pysähtyy sen verran, että ehdin keulaportaista astumaan maihin, tämän ikäisillä polvilla ei paljon passaa enää hyppiä keulasta maihin. Kaikki nuo peräprutkuveneet on sen verran kevyitä, ettei niillä manööveeraaminen ja rantautuminen tuota ongelmia, jos ei yritä tuulen puolelta maihin. Harjoittelemalla taito kehittyy ja samat jutut pätevät periaatteessa, kun veneen koko kasvaa. Laiturin kyljelle ajamisen oppii, kun ensin on joutunut omien aaltojensa keikuttamaksi. Kun näkee venesatamien ohi ajavan "kyntöveneen" voi olla melko varma, että kyseessä on traileriveneilijä, ei sitä silti voi yleistää, traileriveneilijöissä on myös huomaavaisia veneilijöitä, mutta suuri osa ei osaa asettua venesataman uloimpien veneiden omistajan housuihin.
- uymtriui7lt
Wickströmi se lässyttää samaa tyhmyyttään 7 vuotta! Mene pois me muut ei tykätä susta!
- Sjöbodan II
uymtriui7lt kirjoitti:
Wickströmi se lässyttää samaa tyhmyyttään 7 vuotta! Mene pois me muut ei tykätä susta!
Hitsi, ei toi sun kommentointisi nyt ainakaan asiallista ole!
Ihan hyvä kuvaushan toi oli.
Mieti kummalla kirjoituksella, omallasi vai hänen, on lisä-arvoa meille muille lukijoille.
Kommenttina noihin rantautumisiin voisi todeta että osa meistä veneilijöistä rantautuu melkein aina samaan paikkaan.
Huvilan laituri kun on siinä missä se on, keleistä ja tuuliensuunnasta huolimatta
Siinä oppii arvostamaan veneen pieniäkin helpottavia ominaisuuksia.
Mihin on muuten mahtanut kadota alkuperäisen kysymyksen asettaja? - nähty on monesti
Sjöbodan II kirjoitti:
Hitsi, ei toi sun kommentointisi nyt ainakaan asiallista ole!
Ihan hyvä kuvaushan toi oli.
Mieti kummalla kirjoituksella, omallasi vai hänen, on lisä-arvoa meille muille lukijoille.
Kommenttina noihin rantautumisiin voisi todeta että osa meistä veneilijöistä rantautuu melkein aina samaan paikkaan.
Huvilan laituri kun on siinä missä se on, keleistä ja tuuliensuunnasta huolimatta
Siinä oppii arvostamaan veneen pieniäkin helpottavia ominaisuuksia.
Mihin on muuten mahtanut kadota alkuperäisen kysymyksen asettaja?jos wickström kirjoittaa, että "kevät tulee".... se saa tuon räksytyksen niskaansa. yksi tai kaksi narsistiskitsoa on ollut palstalla jo monta vuotta.
- venettä vailla
Sjöbodan II kirjoitti:
Hitsi, ei toi sun kommentointisi nyt ainakaan asiallista ole!
Ihan hyvä kuvaushan toi oli.
Mieti kummalla kirjoituksella, omallasi vai hänen, on lisä-arvoa meille muille lukijoille.
Kommenttina noihin rantautumisiin voisi todeta että osa meistä veneilijöistä rantautuu melkein aina samaan paikkaan.
Huvilan laituri kun on siinä missä se on, keleistä ja tuuliensuunnasta huolimatta
Siinä oppii arvostamaan veneen pieniäkin helpottavia ominaisuuksia.
Mihin on muuten mahtanut kadota alkuperäisen kysymyksen asettaja?Kappas, tännehän on ilmestynyt parissa päivässä aika paljon tavaraa, hyvä että aihe kiinnostaa. Ja kiitoksia kaikille asiallisia vastauksia antaneille.
Hyvä kuulla että isommallakin veneellä pärjää yksin kunhan vähän harjoittelee, ja tuo vinkki väkipyörän tms. käytöstä poijukiinnityksen yhteydessä vaikuttaa mielenkiintoiselta.
Onko täällä muuten ketään joka harrastaisi yksinveneilyä ht-tyyppisellä veneellä? Kuvittelisin että moisella on varsin hankala rantautua yksin kun keulaan ei ole helppoa kulkutietä?
Kuten tuossa joku totesi, Walk-Around tyyppisissä veneissä pääsee periaatteessa helposti kulkemaan joka paikkaan. Toisaalta noissa näyttää usein olevan varsin kapeat sivukannet, kuinkahan kätevä noita pitkin on käytännössä kiirehtiä keulan ja perän väliä pienen aallokon keinuttaessa venettä?
Nämä kysymykseni kumpuavat siitä että minulla on käytännön kokemusta vain pienehköistä avoveneistä, mutta toisaalta jonkinlaisella hyttiratkaisulla varustettu vene kiinnostaisi... - Jaa niinkö ?
nähty on monesti kirjoitti:
jos wickström kirjoittaa, että "kevät tulee".... se saa tuon räksytyksen niskaansa. yksi tai kaksi narsistiskitsoa on ollut palstalla jo monta vuotta.
Onko tämä "wickström" se sama veitikka kun kertoi siitä uppokuparoidusta RST-veneestä ?
Jos on niin eipä kumma jos sen kaikkiin juttuihin suhtaudutaan tietyllä tavalla. - likujymrte
Jaa niinkö ? kirjoitti:
Onko tämä "wickström" se sama veitikka kun kertoi siitä uppokuparoidusta RST-veneestä ?
Jos on niin eipä kumma jos sen kaikkiin juttuihin suhtaudutaan tietyllä tavalla.Traumaattinen narsistiko olet?
- teräsveneillyt
uymtriui7lt kirjoitti:
Wickströmi se lässyttää samaa tyhmyyttään 7 vuotta! Mene pois me muut ei tykätä susta!
Nyt haukut väärää puuta, vaikka on mulla Wickströmikin ollut v. -67. Veneilen täällä Selkämeren äärellä, jonka ulkosaaristossa usein majailen, mulla on kaksi poijua ja yksi laakakivi, jossa on lenkki. Kolmelta suunnalta olen tuulelta suojassa, Yksi poiju pitäis vielä laittaa, niin olisi suojassa kaikilta pääilmansuunnilta tulevilta tuulilta. Etelä-Suomeen veneilemään ei mua saa kuin väkisin viemällä, täällä Pohjanlahdella on tilaa veneillä ja rantautua, koska täällä avomeren äärellä on helposti parin metrin aallokko, jos tuulee Ruotsista saakka, niin ja kiviä ja pyydyksiä kaikkien Ruuhka-Suomen veneilijöiden iloksi, tervetuloa Jatseille veneellä
- Sjöboda II
teräsveneillyt kirjoitti:
Nyt haukut väärää puuta, vaikka on mulla Wickströmikin ollut v. -67. Veneilen täällä Selkämeren äärellä, jonka ulkosaaristossa usein majailen, mulla on kaksi poijua ja yksi laakakivi, jossa on lenkki. Kolmelta suunnalta olen tuulelta suojassa, Yksi poiju pitäis vielä laittaa, niin olisi suojassa kaikilta pääilmansuunnilta tulevilta tuulilta. Etelä-Suomeen veneilemään ei mua saa kuin väkisin viemällä, täällä Pohjanlahdella on tilaa veneillä ja rantautua, koska täällä avomeren äärellä on helposti parin metrin aallokko, jos tuulee Ruotsista saakka, niin ja kiviä ja pyydyksiä kaikkien Ruuhka-Suomen veneilijöiden iloksi, tervetuloa Jatseille veneellä
asennetta on löytynyt: -14 vuotta 15 tonnin teräsvene yhteysajossa???
kiinnostaa myös miten nuo poijut kestävät talvet jäiden liikkeet Selkämeren ulkosaaristossa?
omani kesti muistaakseni 3 talvea Suomenlahdella. uutta en ole viitsinyt edes laittaa - teräsveneillyt
Sjöboda II kirjoitti:
asennetta on löytynyt: -14 vuotta 15 tonnin teräsvene yhteysajossa???
kiinnostaa myös miten nuo poijut kestävät talvet jäiden liikkeet Selkämeren ulkosaaristossa?
omani kesti muistaakseni 3 talvea Suomenlahdella. uutta en ole viitsinyt edes laittaaEi nyt ihan yhteys ajossa, mutta uivana mökkinä kyllä. Vedätin traktorilla pari n. 500 kg:n kiveä jäälle, sopivaan paikkaan, niihin sitten happoset lenkit, koussat ja sakkelit, 30 millin köysi kiven ja poijun välille, happoset sakkelit ja poijun lenkki yläpäässä kuluvat aallokon liikkeessä, kestää n. 6 vuotta. Poijut ovat sellaisessa paikassa, että jäät "mätänevät" paikalleen, tyvenessä on mukava nukkua, silti suojana olevan saaren toiselta puolelta, toisten saarten välistä, näkyy aava meri, joka auki länteen, Ruotsiin asti, joka on n. 220km päässä. Olen nähnyt veneseuran laituritalkoissa niin paljon ruostuneita poijukettinkejä, etten suosi niitä.
venettä vailla kirjoitti:
Kappas, tännehän on ilmestynyt parissa päivässä aika paljon tavaraa, hyvä että aihe kiinnostaa. Ja kiitoksia kaikille asiallisia vastauksia antaneille.
Hyvä kuulla että isommallakin veneellä pärjää yksin kunhan vähän harjoittelee, ja tuo vinkki väkipyörän tms. käytöstä poijukiinnityksen yhteydessä vaikuttaa mielenkiintoiselta.
Onko täällä muuten ketään joka harrastaisi yksinveneilyä ht-tyyppisellä veneellä? Kuvittelisin että moisella on varsin hankala rantautua yksin kun keulaan ei ole helppoa kulkutietä?
Kuten tuossa joku totesi, Walk-Around tyyppisissä veneissä pääsee periaatteessa helposti kulkemaan joka paikkaan. Toisaalta noissa näyttää usein olevan varsin kapeat sivukannet, kuinkahan kätevä noita pitkin on käytännössä kiirehtiä keulan ja perän väliä pienen aallokon keinuttaessa venettä?
Nämä kysymykseni kumpuavat siitä että minulla on käytännön kokemusta vain pienehköistä avoveneistä, mutta toisaalta jonkinlaisella hyttiratkaisulla varustettu vene kiinnostaisi...HT-vene on ehdottomasti helpompi kuin keskihyttivene. Siinä voit pitää peräköyttä kädessä siihen saakka kun lähdet keulaan, pienellä tottumuksella ehdit jopa pyöräyttää köyden peräknaapin ympärille siinä samassa. Tosin kannattaa varmistaa, että veneessä on kunnon skaarnit, kotimaisissa niihin ei kunnolla saa mahdutettua jalkaa.
Mikä ihmeen vimma suomalaisilla muutenkin on noihin koppiveneisiin? Kesähelteillä ne ovat oikeita pätsejä, ja sadekelillä joutuu yhteysveneeseenkin kävelemään, kuten siitä pois... Vaatteet on kuitenkin keksitty ja niitä löytyy joka säähän.teräsveneillyt kirjoitti:
Ei nyt ihan yhteys ajossa, mutta uivana mökkinä kyllä. Vedätin traktorilla pari n. 500 kg:n kiveä jäälle, sopivaan paikkaan, niihin sitten happoset lenkit, koussat ja sakkelit, 30 millin köysi kiven ja poijun välille, happoset sakkelit ja poijun lenkki yläpäässä kuluvat aallokon liikkeessä, kestää n. 6 vuotta. Poijut ovat sellaisessa paikassa, että jäät "mätänevät" paikalleen, tyvenessä on mukava nukkua, silti suojana olevan saaren toiselta puolelta, toisten saarten välistä, näkyy aava meri, joka auki länteen, Ruotsiin asti, joka on n. 220km päässä. Olen nähnyt veneseuran laituritalkoissa niin paljon ruostuneita poijukettinkejä, etten suosi niitä.
On sitten harvinaisen rauhallinen paikka viereisen avomeren myrskyt huomioiden.. Etenkin kun et halua poijuusi kettingin tuomaa vaimennusta.
Ihan tiedoksesi, poijukettingit eivät ruostu pois, sen sijaan pojhalla makaavan ja poijulle nousevan osan välissä oleva(t) silmukka(t) kuluu aaltojen liikkeen johdosta pois.- Sjöbodan II
Välittäjä_LKV kirjoitti:
HT-vene on ehdottomasti helpompi kuin keskihyttivene. Siinä voit pitää peräköyttä kädessä siihen saakka kun lähdet keulaan, pienellä tottumuksella ehdit jopa pyöräyttää köyden peräknaapin ympärille siinä samassa. Tosin kannattaa varmistaa, että veneessä on kunnon skaarnit, kotimaisissa niihin ei kunnolla saa mahdutettua jalkaa.
Mikä ihmeen vimma suomalaisilla muutenkin on noihin koppiveneisiin? Kesähelteillä ne ovat oikeita pätsejä, ja sadekelillä joutuu yhteysveneeseenkin kävelemään, kuten siitä pois... Vaatteet on kuitenkin keksitty ja niitä löytyy joka säähän.huutama huomio noihin aika ehdottomina esitettyihin, hieman irratioaalisiin näkemyksiisi.
1. takaovellisessa koppiveneessäkin voi köyttä pitää ulottuvillaan/kädessään
2. koppivenevimmasta..kukin taaplaa tyylillään mutta eivät koppiveneet kovin korkealle yllä myyntitilastoissa. kun taas puolestaan katsoo saaristossa asuvien veneitä niin aika usein niillä on juuri koppiveneet. samoin viranomaisilla yms.
miksiköhän näin on?
3. kesähelteillä pätsejä??? yleensä ovet ja kattoluukut saa auki.
4. vaatetuksesta. kuinka säännöllisesti itse ajat 20 solmun nopeutta avoveneellä huhtikuun tai marraskuun sateilla kun lämpötila on nollan pinnassa?
siinä on turpavärkki kovilla ja v-käyrä koholla, vaikka vaatetus muuten suojaisikin..
- Sjöbodan II
kotilaiturin kallioisella pohjalla poijupainosta lähtevä norjanlaatuinenkin ketju hioutuu nopsaan haperoksi. viidessä vuodessa 22 mm ketju oli kulunut pahimmista paikoista pahimmillaan hieman yli 2 mm paksuuteen.
yleensäkin ketjun parimmat kulumat ovat 2-3 m painosta.
käytätkö vaijerivahvisteista köyttä? pohja on ilmeisesti pehmeä?
Muistaakseni Marinetek osti ad. jonkun englantilaisen(?) firman ja sai kaupassa monisäikeiset kumikiinnitys- systeemit yhdistämään laiturin ja poijun.
Niiden etuna on se etteivät ole pohjakosketuksessa laisin.
Seuraavan vaihdon yhteydessä ajattelin tutustua tarkemmin. - teräsveneillyt
Köysi on käytettyä Merenkulkuhallituksen hinausköyttä, jota on käytetty luultavasti merenmittauksessa. Se on jotain ihme kuitua, se ei edes pala, pleississäkin piti Nitto-teipillä päät lukita, ettei purkautunut. Juu, mutapohja on ja kivet on 2-2,5m syvyydessä. -94 asti on ollut vanhempi poiju, yläpään sakkeli oli 16 millin mustaa, se petti talven -08 aikana, mutta löysin sen, keväällä. Uudemman poijulenkin vaihdoin viime keväänä, oli vain 3 millinen enää. Se kuluu nopeammin ehkä sen takia, kun se on pidemmän köyden takia kyljellään, täytyy laittaa siihen varmaan lisäpainoa. Jos tässä ollaan ja elellään edelleen, niin 46 veneilykesä alkaa parin viikon päästä, -69 ei ollut minkäänlaista omaa venettä, -81--86, kun rakensin teräsvenettä oli sentään Lohi 375 8 hp Jammu.
- Sjöbodan II
mutapohja on armeliaampi kun kalliopohja hiekkoineen.
mulla on mökkipoijun kohdalla syvyyttä n 7 m eli uusinnat vaati sukeltajan
tuo köysihomma voisi olla ihan kokeilemisen arvoinen. mietin vaan että voisiko köyden pohjakosketusta välttää pienellä upoksiin jäävällä "välipoijulla"?
no on sulla jokunen merimaili matkaa tullu tehtyä...rupesin itse laskemaan noita omia veneellä liikuttuja kesiä... ei niitä ole kuin 24 eli noin puolet sun saldosta.
ja mä olen vaan tälläinen rantalautturi, ajelen lähinnä sisäsaariston ulkosaariston väliä edestakaisin.
muistan kyllä kun "uran alussa" jäi yksi kesä väliin ekan lapsen syntymän vuoksi. kyllä pahasti poltteli...
- w00terman
Näin voi muuten tehdä painon ja systeemin:
Kaiva rannan tuntumaan sopivan kokoinen kuoppa, pyöreä (tarkkana!) , tasapohja, vertikaali seinät, metrin läpimitta, syvyyttä hm ehkä 30-50 cm. Sitten muovipressu päälle, ja täytä betonilla ja kivillä. Sitten vaan keskelle sairaan kokoinen koukku/slmiukka, haponkestävästä teräksestä.Joka on niin ISO että voi vetää kettingin (ja 100 varaköyttä) läpi ja takaisin ylös, siis poijussa on kaksi päätä.
Niin ei tarvita sukeltajaa :-).
Pyöreä niin sitä ankkuria voi rullata, Ända ner till stranden, och i vattnet också. Rullar jättebra på isen, och glider lika bra om man sätter en pressu under. Eller skidor, hehe. - Sjöbodan II
jar svarar på finska om det passar helt okej?
varmastikin pyöreä muoto on toimiva idea sopivissa olosuhteissa.
muutama seikka mulla vähän haittaa pyöreän painon valamista:
kun on kalliorannat sekä -pohja.
eli tarvis tehdän pyöreä muotti ja laakealla kalliopohjalla pyöreän muotoisen painon massan pitäisi kai olla aikamoinen? vanhan laakean poijun paino on muistaakseni 700 kg
toinen vaikeampii juttu on että talviväylä hankaloittaa paikalle pääsyä jäiden aikaan. tarvis bygata oikein vanhan ajan väyläsilta....tai vetää jolla jäitä pitkin n 10 km.
ketjuhommasta olen hieman pihalla, sori vaan pöllöyteni tässä: - ymmärränkö oikein että ajatus olisi että varsinaisen poijuketjun lisäksi pohjapainon silmukan kautta kulkisi varaköysiä rannalle?
ja että kettinkiä vaihdettaessa, yhden varaköyden avulla uitetaan uusi kettinki painon silmukan läpi ? ja että tämä uusi kettinki tekee lenkin poijun kiinnityksen läpi eli kulkee "kaksinkertaisena" ylös poijun kiinnitykseen ?
edellä kuvatun kohdalla aavoilla, joissa jäät monasti liikkuvat voimakkaasti, on harmina noiden rantaan kulkevien varaköysien ennenaikainen katkeaminen.
vai kiinnitetäänkö ne varaköydet talveksi poijun alkuperäiseen ketjuun siten että ne ovat jään paksuuden verran pinnan alla?
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
YLE Äänekosken kaupunginjohtaja saa ankaraa arvostelua
Kaupungin johtaja saa ankaraa kritiikkiä äkkiväärästä henkilöstöjohtamisestaan. Uusin häirintäilmoitus päivätty 15 kesä741369Euroopan lämpöennätys, 48,8, astetta, on mitattu Italian Sisiliassa
Joko hitaampikin ymmärtää. Se on aivan liikaa. Ilmastonmuutos on totta Euroopassakin.2431259Martina lähdössä Ibizalle
Eikä Eskokaan tiennyt matkasta. Nyt ollaan jännän äärellä.1511061Asiakas iski kaupassa varastelua tehneen kanveesiin.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/33a85463-e4d5-45ed-8014-db51fe8079ec Oikein. Näin sitä pitää. Kyllä kaupoissa valtava2551038- 51755
- 64714
Jos ei tiedä mitä toisesta haluaa
Älä missään nimessä anna mitään merkkejä kiinnostuksesta. Ole haluamatta mitään. Täytyy ajatella toistakin. Ei kukaan em62707Miksi mies tuntee näin?
Eli olen mies ja ihastuin naiseen. Tykkään hänestä ja koskaan hän ei ole ollut minulle ilkeä. Silti ajoittain tunnen kui39688Se nainen näyttää hyvältä vaikka painaisi 150kg
parempi vaan jos on vähän muhkeammassa kunnossa 🤤44661- 30607