http://www.suomalaisuudenliitto.fi/Lehdet/Itamaasta_itsenaisyyteen.pdf
(tallenna tiedosto koneelle)
"Vuonna 1964 tehtiin koulu-uudistus, jolloin kansakoulut saivat ottaa oppiaineeksi vieraan kielen. Englannin opiskelu alkoi kuitenkin syrjäyttää ruotsia. Vuonna 1968 annettiin "laki koulujärjestelmän perusteista", jolloin mukaan peruskouluun tuli kaikille pakolliseksi kaksi vierasta kieltä, joista toisen oli oltava "toinen kotimainen". Tämä toteutettiin vastoin peruskoulun kieliopetusta pohtineen komitean kantaa. Uudistus toteutettiin alueittain vuosina 1972-77. Kun peruskouluihin oli saatu pakkoruotsi, oli luontevaa siirtyä virkamiespakkoruotsiin yliopistoissa 1978, jonka esitteli Rkp:n opetusministeri Kristian Gestrin. Pakkoruotsi on siis Suomen kouluissa lopulta melko tuore ilmiö eikä suinkaan mikään Ruotsin ajoilta jatkunut perinne."
(tallenna tiedosto koneelle)
"Vuonna 1964 tehtiin koulu-uudistus, jolloin kansakoulut saivat ottaa oppiaineeksi vieraan kielen. Englannin opiskelu alkoi kuitenkin syrjäyttää ruotsia. Vuonna 1968 annettiin "laki koulujärjestelmän perusteista", jolloin mukaan peruskouluun tuli kaikille pakolliseksi kaksi vierasta kieltä, joista toisen oli oltava "toinen kotimainen". Tämä toteutettiin vastoin peruskoulun kieliopetusta pohtineen komitean kantaa. Uudistus toteutettiin alueittain vuosina 1972-77. Kun peruskouluihin oli saatu pakkoruotsi, oli luontevaa siirtyä virkamiespakkoruotsiin yliopistoissa 1978, jonka esitteli Rkp:n opetusministeri Kristian Gestrin. Pakkoruotsi on siis Suomen kouluissa lopulta melko tuore ilmiö eikä suinkaan mikään Ruotsin ajoilta jatkunut perinne."
Vastaukset 1
Vanhimmat
Yliopistojen ja korkeakoulujen tutkinnoissa virkamiesruotsin suorittaminen pitäisi olla vapaaehtoista, sillä sitä ei edes vaadita kaikkiin virkoihin eikä kaikilla paikkakunnilla, ja muutenkin virkoja on vähennetty tosi paljon 1970-lukuun verrattuna. Nykyään moni sellainen työ, jota ennen tehtiin virkatyönä, on muutettu toimeksi. Toimiin ei vaadita virkamiesruotsia.
Toisin kuin 1970-luvulla luultiin, ihminen oppii kieliä myöhemminkin. Kielitaidon saavuttamisen kannalta ei ole merkitystä, onko kielen opiskelu aloitettu peruskoulusa vai lukiossa vai vasta korkeakoulusssa. Tärkeintä oppimistuloksen kannalta on motivaatio oppia. Virkamiesruotsin suorittaminen korkeakoulussa ei siis ole nykyisen tietämyksen valossa mikään perustelu sille, että ruotsia pitäisi opettaa peruskoulussa tai edes välttämättä lukiossa.
Vastahankainen väkisinopettaminen perustuu vanhanaikaiseen oppimiskäsitykseen, jossa opettaja opettaa ja opilas on passiivinen toiminnan kohde, joka oppii asioita opettajan opettamistyön tuloksena. Nykyisen oppimiskäsityksen mukaan tuollaisella toiminnalla ei saavuteta toivottua oppimistulosta.