Miesystäväni (suhde tosin katkolla tällä hetkellä, mutta se ei varmaan oleellista nyt) aikuinen lapsi on vakavasti sairas!
Ystäväni todella väsynyt ja huolissaan lapsestaan, ymmärrettävästi.
Hän ei ole koskaan juurikaan avautunut mistään, pitää kaiken sisällään ja välillä sanookin että pää räjähtää kohta. Lapsensa sairastumisestakaan ei kertonut, ennenkuin jotain oli pakko sanoa kun se vaikutti todellakin jo meidän väleihin....
Mutta siis jostain ilm. vakavasta on kyse.
Näkeeko kukaan paraneeko sairaus? Jaksaako ystäväni miten tuon kaiken? Paraneeko minun ja miesystäväni välit vielä tästä, antaako mies minun olla tukenaan ja jakamassa taakkaansa?
Suuri tuska myös minulla, nähdä ja tuntea kaikki se mitä hän käy nyt läpi...niin suuri halu auttaa jollain lailla, mutta hän ei osaa apua tai tukea ottaa vastaan... :(
Ystäväni todella väsynyt ja huolissaan lapsestaan, ymmärrettävästi.
Hän ei ole koskaan juurikaan avautunut mistään, pitää kaiken sisällään ja välillä sanookin että pää räjähtää kohta. Lapsensa sairastumisestakaan ei kertonut, ennenkuin jotain oli pakko sanoa kun se vaikutti todellakin jo meidän väleihin....
Mutta siis jostain ilm. vakavasta on kyse.
Näkeeko kukaan paraneeko sairaus? Jaksaako ystäväni miten tuon kaiken? Paraneeko minun ja miesystäväni välit vielä tästä, antaako mies minun olla tukenaan ja jakamassa taakkaansa?
Suuri tuska myös minulla, nähdä ja tuntea kaikki se mitä hän käy nyt läpi...niin suuri halu auttaa jollain lailla, mutta hän ei osaa apua tai tukea ottaa vastaan... :(
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyllä asiat selkiintyvät ennen pitkää.
Anna miehen hakeutua itse hakemaan lohtua ja tukea sitten kun on valmis vastaanottamaan, ahdistuu jos pyytämättä tyrkytät apua ja ymmärrystä .
Nyt viisainta, että keskityt hoitamaan itseäsi.Tuskailu, --vaikkakin kiintymyksestä ja myötätunnosta johtuen , ei auta ketään.