Rakkauteni häneen ei pysty kasvamaan. Hän pelkää liikaa. Ei uskalla antaa itsestään enempää vaikka haluaisikin, koska pelkää liikaa kipua. Katson päivän kerrallaan, mihinkään ei ole kiire...
Tukahdutan
tunteitani
30580
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
En vieläkään tajua, miten miehen penis voi kasvaa niin valtavan kokoiseksi erektiossa!
Anteeksi, kommenttisi on niin syvälle luotaavaa, että on ihan pakko nauraa.
Heh, tämä oli hauska :D
Joo o
Eikö miehesi halua keskustella kanssasi syvällisistä asioista? Tämä on varsin valitettavaa kuulla sillä mielestäni juuri syvälliset keskustelut antavat syvyyttä pari suhteelle. Mutta jos haluat jakaa ajatuksia "tuntemattoman" kanssa, olen mieluusti valmis vaihtamaan ajatuksia kanssasi.
Minulle tulee mieleen p*skahousu sellaisesta joka herjaa ilman omaa nimeään.
internethän mahdollistaa kaikenlaisten hätähousujen päänaukomisen piilosta, siksi me luemme täältä v*ttuilua kaiket päivät.
Emme osaa olla samoja ihmisiä mitä kirjoitamme, näyttelemme pelkästään.
Olisi rehdimpää kirjoittaa asiat nimellään, niin antaisi paremman vaikutelman.
Millä perusteella haukut p*housuksi täällä ihmiset, jotka ilman omaa nimeään viesteilevät, millä perusteella?
Internetti nimenomaan mahdollistaa sen "päänaukomisen" kaikille, ja ihan hyvä, koska on paljon asioita, joita ei voi mennä päin toisen pläsiä sanomaan, tai onhan heitäkin, mutta lehdistä olemme lukeneet, ettei siitäkään aina hyvä seuraa.
Sitä paitsi, jos kokee täällä vittuiluksi kaiken, ei näitä palstoja ole pakotettu sellaisen vittuuntuneen ihmisen lukea näitä juttuja, voi tehdä sitten aivan muuta, tai lukea vaikkapa Raamattua ajankulukseen, jos nämä turinat eivät täällä miellytä.
Näytelmää täällä ei saa aikaiseksi, ja näyttelijät ovat erilukunsa, mutta ehkä tänne valheellistakin juttua jotkut suoltavat, mutta eihän tämä mikään kiveen hakatun totuuden kenttä ole ikinä ollutkaan nikkien takaa.
Mutta on täällä varmasti paljon omaa totuuttakin kirjoittavia, joten kannattaakin olla kriittinen, ja eikä teilata suorilta käsiltään sinäkin sieltä piilostasi.
Itse pyrin livessä aitouteen, mutta joskus on tilanteita, joissa on parempi jättää sanomatta kuin sanoa, mitä oikeesti ajattelee; uskon, että melko monet ihmiset tekevät edellä mainitusti suojellakseen sitä pientä ja herkkää omaa minää.
Silti livessä saa tuta joidenkin ihmisten silkan pahansuopaisuuden ja saa ns. märkää riepua naamalleen tilaamatta ja "puskista".
Sinua siis panetellaan? Menetitkö sinä sen seurauksena rakkaasi?
Mitä raamattuun tulee, niin siellä on kaikki tarpeellinen. Itse en juurikaan lue kuin satunnaisesti, ikään kuin johdatettuna, enkä ole kertakaan jäänyt ahaa elämystä vaille.
En ole menettänyt kaikkein rakkaimpaani, enkä haluaisi häntä menettääkään ikinä.
Ei ole paneteltu mitään siinä mielessä minun elämässäni; olen uskollinen omalleni rakkaalleni. Mutta joskus ihmisen ajatuksissa pääsee liikahtamaan niin, että kohtaa myös ihmisen, joka läikäyttää sisintä, vaikka tietääkin, ettei suhdetta pysty, eikä tahdokkaan luoda irl, realiteetit astuvat voimakkaasti kuviohin; ja sitä myöten elämä on hyvää ja antoisaa.
Juolahti vain mieleeni kysyä kun kerran tänne ikävä-palstalle kirjoitat.
Nyt saman tien muutakin. Olemme keskustelleet aiemminkin. Miten on?
Saattaa hyvinkin olla, että olemme keskustelleet aiemminkin - ei täällä voi tietää, jos ei ole kunnollisia tunnisteita, koska vastapuoli voi olla ihan kuka vaan?
Niin, aivan.
Siinähän se onkin tänne kirjoittelun viehätys ja myöskin se huonoin puoli, ei voi tietää ja ajanhukkaa on edes kysyä tunnisteita kun niitä ei haluta kertoa.
Trolli, neitsyt ja puutteessa!
kirjoittaneille. ampukaa itsenne. tai siis älkää välttämättä ampuko mutta päättäkää kurja elämänne !
seläntakana paskaa puhuvat teiniäpärät
Rauhoitu, hyvä ihminen.
Päivä on vasta alussa ja sinä kiukkuat aivan kuin et koskaan saisi osaksesi rakkautta.
Entä jos joku toimii kuten sinä ja huutaa sinulle noin kuin sinä juuri teit?
Olisiko se jotenkin kotoisaa, vai mitä?
olet paskanpuhuja pahimmasta päästä
ajatustenaavaa on hyvä kirjoittaja ja keskustelija
s ivu sta, kiitos!
Oletko sinä mahdollisesti hän, jonka humanismin, myötatunnon ja oikeamielisyyden koen olevan täällä vahvasti läsnä?
Kysyn tätä syystä että koin eräässä toisessa keskustelussa samoin.
Kiitos keskustelunavauksestasi!
Sinä olet todella ajattelevainen ja huomaavainen häntä kohtaan. Sinä annat hänen tunteilleen aikaa ja rauhaa kehittyä ja kasvaa. Luultavasti rakkaasi kipuilee ja käsittelee yksinään vanhoja kokemuksiaan. Saattaa olla niin ettei hän kykene vielä täysin luottamaan sinuun. Tee hänelle selväksi ettet sinä satuta häntä millään tavoin, osoita kaikin mahdollisin tavoin kuinka rakas ja tärkeä hän sinulle on.
Mitä tulee sinuun: Sinä joudut pidättelemään tunteitasi hänen takiaan. Onko se sinulle hyväksi? Odottaessasi hänen avautumistaan tunnepatoutumistaan sinä kasvat itsekin ja saatat löytää itsestäsi uusia puolia. Miten on?
Ei ole varmaan mulle, mutta sanoisin, että aika on aina hyväksi, ei pidä ryntäillä minnekään. Sellaisen lupauksen olen ainakin itseni kanssa tehnyt, on joskus tullut yhdessä räjähdyksessä poltettua itsensä ja kaikki sillatkin takanaan. Kannattaa myös miettiä, miksi on toiseen ihmiseen rakastunut? Johtuisko se jostain omasta kriisistä, joka vain purkautuu randomilla jonnekin suuntaan?
oot "full of shit"
Mistä nyt suutuit, eikö saa kommentoida??
Kiitos ajatustenaavaa :) ... sentään joku on joskus ajatellutkin asioita, siksipä tähän täytyi vastata. Olen kyllä kärsivällinen ja välitän hänestä todella, rakkaudesta en uskalla puhua. En halua tunkea liian lähelle häntä, koska tiedän että hän tarvitsee tilaa. Oma tilanteeni on se, että aion nauttia jokaisesta hetkestämme niin kuin se olisi viimeinen. Ainakin jää lämpöiset muistot, jos ei muuta... enempää en uskalla toivoa, vaikka välillä haaveilenkin jostain suuremmasta tämän kyseisen naisen kanssa... häntä en aio koskaan hukata elämästäni. On tehnyt minuun lähtemättömän vaikutukset aitoudellaan ja olemuksellaan lämpimän hymyn kera :)
Voimia toivottvasti tämä ei syö sinun omaa suhdettasi liiaksi tai arkeasi.Tunteilleen ei taida mahtaa mitään.Joskus aika kipuilua tämä elämä.
Ole hyvä, ap! Täällä sinä uskalsit avautua.
Uskon ja toivon mukaan se sysää hennon verson kasvuun, eikö niin?
Hämmennyin ensin, sait aikaan aikamoisen ristiaallokon tällä lauseellasi: "Rakkauteni häneen ei pysty kasvamaan." Oletko sinä ihastunut häneen?
Imen toisten tunteita itseeni kuin paraskin hoover, tai se tavaratalon halvin versio, ihan miten vaan, mutta täällä haron umpimähkään, joskus osuen, toisinaan taas en.
Rakkauden voi löytää toisesta monta kertaa ja monella tapaa.
Eikä yhden ihmisen rakkaus aina riitä kaikkeen. Se olisi ihan liikaa vaadittu toiselta. Rakkautta on niin monenlaista.
taidat ite pelätä liikaa.muiden mielipiteitä.
Minun rakkauteni.. odottaa koska se saa luvan elää. Löytyykö ikinä koskaan sellaista rakkautta josta nuoruudessa haaveillaan. Rakkautta joka ei loukkaa. Rakkautta johon voi luottaa. Rakkautta jossa saa levätä silloin kun maailma murjoo. Tuskin. Mutta.. vähempikin riittäisi. Jos se olisi rakkautta.
mistä tiijät,että pelkää,oletko kysynyt häneltä?vai menny ihaite päättelemään.
En todellakaan pelkää muiden mielipiteitä.
Itse teen omat päätökseni.
Ja nyt on aika unohtaa sinut lopullisesti.
No tässäpä olisikin hyvä lopetus tälle päivälle ;.(. Ei ole enää sanoja.