Jospa mieskin arvostaisi...

Huomaa, että ätämä on ainoastaan minun henkilökohtainen mielipiteeni, eikä sitä pidä yleistää.
Minua henkilökohtaisesti ottaa aivoon sellainen pakollinen huolenpito, että laitetaan ruokaa,
silitetään vaatteet, siivotaan, ja tehdään kaikenlaista muutakin sellaista mikä ei ole
välttämätöntä jokapäiväisen elämisen kannalta. Esimerkkinä sellainen, että kun minä käyn
ruokatunnilla kotona, niin minulle on aina silloin ruoka laitettuna, kun vaimoni sattuu olemaan
kotona aamupäivisin. Ymmärrän, että hänenkin pitää syödä, mutta minun vuokseni ei tarvitsisi
ainakaan siinä tapauksessa ruokaa laittaa, että sen tarkoituksena on päteä kotitöissä.

Miten tuo turha höösääminen sitten pitää palkita? Siis millä tavalla? Mikäli se tapahtuu jonkin
tavaran hankkimisella, ollaa minusta jo aika tavalla hakoteillä.
Mikäli talouden kaikki rahanhallinta on yhden ihmisen kontolla, ollaan siinäkin tapauksessa
hakoteillä. Toki sellaistakin tapahtuu.

Kaikesta huolimatta minä olen jokseenkin tyytyväinen elämääni.
Mutta nautin eimerkiksi niistä ruokatunneista, jolloin saan olla yksin. Ja syödä kylmää
lenkkimakkaraa.

Ihan oikein sulle

Tai suoraan keskiajalta?
"Mies ostaa minulle"?
saat syyttää kuule muija ittees, mitäs mankeloit siellä!
Todennäköisesti kuitenkin asut Suomessa, etkä missään Afganistanissa, joten ei kun
mankeli nurkkaan ja kurssitat ittesi parempiin hommiin, niin voit sitten ostaa omilla rahoillasi
niitä takkeja, etkä tarvitse miestäsi enää mihinkään. Nythän miehesi lähinnä huolehtii siitä,
että sinulla riittää hommia kotosalla.(=sotkee paikkoja ja astioita).
Tai ehkä tää juttu olikin joku vitsi....

pihvin ja keittojuuresten teko pannulla kestää
vartin, kalasopan teen puolessa tunnissa,
lihakeiton 20 minuutissa
kokkaaminen on kivaa
opeta miehesikin kokkaamaan
ei niiden pidä antaa nenille hyppiä
konetiski on myös kivaa
kun saa asetella astioita koneeseen
ja hyllyyn

Meillä on asiat niin päin, että minä käyn töissä,
ja mieheni on työkyvyttömyyseläkkeellä kotona.
Olemme nejankympin päälle vähän.

Kun siis käyn töissä, niin oletan, että mies
sentään jotain tekee kotosalla, ja niin asia
onkin, vaikka itsekin kyllä teen. Mutta olen
huomannut itsestäni, että välillä pidän sitä
asiaa itsestäänselvänä, että aamuvuorosta
tullessani on ruoka valmiina,( vaikka eihän se
aina olekaan) enkä jaksa olla yhtään
kiinnostunut, onko se ollut jotenkin
vaivalloista. Vaikuttaisi siltä, että helposti
lipsahtaisin sellaiseen tilaan, että vaatimustaso
aina vaan kasvaa...

Sinulle ehdottaisin, että hommaat itsellesi
sellaisia harrastuksia, jotka vievät sinut
välillä pois kotoa ruuantekohetkien aikaan.
Ja tietenkin olisi ihanne se, että sinulla olisi
oma työ, vaikka sitten vapaaehtois-sellainen,
kunhan saat omaa elämää, ja omia ympyröitä.

Jotkut ihmiset eivät ymmärrä kuinka hyvin heillä
on asiat, ja kuinka hyvä puoliso on, ennenkuin
sitten kun on myöhäistä, taikka muuten asiat
eivät enään tulekaan kuin manulle illallinen....

Teet työtä kotona. Jos tekisit samoja töitä
vieraan palveluksessa saisit siitä palkkaa,
eläkettä ja sitä kautta arvostusta. Se, että nyt
ei palkkaa tule, ei muuta miksikään sitä seikkaa,
että teet työtä, ilmaista sellaista.

Miestäsi voit "kouluttaa" arvostamaan työntekoasi
lähtemällä muutamaksi päiväksi pois kotoa. Kun
hän joutuu itse tekemään ruokansa ja etsimään
vaatteensa, hänen silmänsä avautuvat huomaamaan
sinunkin merkityksesi. Toisaalta, ei kannata
kitsastella myöskään miehesi työn arvostamisen
kanssa. Nämä arvostusasiat toimivat molempiin
suuntiin. Kehu miestäsi hänen työpanoksestaan
perheen elättäjänä, niin hänelläkin on "varaa"
kehua sinua.

Jos olet kiinnostunut parantamaan kotiäitien
asemaa, ota yhteyttä minuun. Saat tietää,
millaisia suunnitelmia meillä on tämän asian
eteenpäinviemiseksi.

Anna-Maria Pokela
[email protected]

Lopeta tuo hyysääminen. Se ei ole sinun elämäsi
tarkoitus että passaat jotain "aikuista" miestä.
Ota asia puheeksi mutta varovasti, me miehet
ollan sellasia yksioikoisia että voi vähän otta
tunnonpäälle. En kyllä halua että vaimoni kokee
tuollaisia tuntoja missään vaiheessa. Hän on
töissä ja yrtän tehä niin paljon kuin osaan
kotona. Jos olet kotona niin hankkiudu töihin
jonnekkin, vaikka osapäivähommiin, jos se on vain
mahdollista Hyvät jatkot ja pistä töpinäksi!