Nainen Krishnaliikkeessä.

Vedojen mukaan kyseenalaistaminen on älykkyyden tunnusmerkki.

Jokaiselle ajattelevalle, mutta ei-dogmaattiselle uskovaiselle, joka on vakuuttunut tieteellisen ja filosofisen tiedon mahdollisuudesta ja luotettavuudesta, kyseenalaistaminen on normaali.

Anonyymi kirjoitti:

Jokaiselle ajattelevalle, mutta ei-dogmaattiselle uskovaiselle, joka on vakuuttunut tieteellisen ja filosofisen tiedon mahdollisuudesta ja luotettavuudesta, kyseenalaistaminen on normaali.

Lue lisää

Se perustuu mielipiteiden moniarvoisuuteen, monikulttuurisuuteen, suvaitsevaisuuteen, ekumeniaan ja synkretismiin (ei ole ”uskon filosofiaa” ja alkeellinen käsitys ”tunteiden filosofiasta”);

Anonyymi kirjoitti:

Se perustuu mielipiteiden moniarvoisuuteen, monikulttuurisuuteen, suvaitsevaisuuteen, ekumeniaan ja synkretismiin (ei ole ”uskon filosofiaa” ja alkeellinen käsitys ”tunteiden filosofiasta”);

Lue lisää

Terminologian epämääräisyys, systematisoidun filosofisen tiedon halveksunta - nämä ovat yleisiä vikoja, joiden vaarana nähdään kulttuurihistoriallisen ihmisen puhtauden, siveyden ja koskemattomuuden verhojen riisuminen.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18893167/ylelta-tyrmaava-uutinen
Ylen uutisen mukaan Raamattu on keksitty n. 2600. Putoaako kristinuskolta pohja kokonaan alta pois?
https://yle.fi/a/74-20148690

Anonyymi kirjoitti:

Vedojen mukaan kyseenalaistaminen on älykkyyden tunnusmerkki.

Kyseenalaistaminen on älykkyyden tunnusmerkki

Älä usko kaikkea, dogmatismi tuhoaa sekä ihmisen että sen läheiset.

Uskonto, jolla ei ole filosofista perustaa, muuttuu sentimentaaliseksi tai jopa fanaattiseksi, ja filosofia ilman uskontoa jää spekulatiivisen päättelyn tasolle.

Cogito ergo sum - ajattelen, siis olen olemassa. Tämä Descartesin kuuluisa sanonta on kaikkien tiedossa. Ajattelu on järjestetty siten, että se saa ihmisen etsimään koko ajan erilaisia tapoja ratkaista kysymyksensä. Jos ihminen ei etsi mitään keinoja ja menee koko ajan suoraan eteenpäin, käy ilmi, että hän ei osaa ajatella. Hänellä ei ole epäilyksiä oikeellisuudestaan.

Anonyymi kirjoitti:

Cogito ergo sum - ajattelen, siis olen olemassa. Tämä Descartesin kuuluisa sanonta on kaikkien tiedossa. Ajattelu on järjestetty siten, että se saa ihmisen etsimään koko ajan erilaisia tapoja ratkaista kysymyksensä. Jos ihminen ei etsi mitään keinoja ja menee koko ajan suoraan eteenpäin, käy ilmi, että hän ei osaa ajatella. Hänellä ei ole epäilyksiä oikeellisuudestaan.

Lue lisää

Kyseenalaistaminen on yksi älykkyyden tärkeimmistä ominaisuuksista


Henkilö, joka kyseenalaistaa, etsii omaa polkuaan.

Älykkäät ihmiset ja epäilys: miksi älykkyys ei aina tarkoita luottamusta uskomuksiinsa.

Ensinnäkin älykkäillä ihmisillä on yleensä kriittistä ajattelua. He pystyvät analysoimaan tietoa, tarkastelemaan sitä eri näkökulmista ja esittämään kysymyksiä. Tämä auttaa heitä näkemään asian eri näkökohdat ja ymmärtämään, että heidän uskomuksensa saattavat olla puutteellisia tai virheellisiä.

Älykkäät ihmiset ovat avoimempia uusille ajatuksille ja ovat valmiita miettimään uskomuksiaan uudelleen. He ymmärtävät, että maailma on monimutkainen ja monitahoinen ja että heidän uskomuksensa voivat olla puutteellisia tai vääriä. Tämä ei tarkoita, ettei heillä olisi uskomuksia, vaan että heillä on varaa tarkistaa uskomuksiaan uusien todisteiden tai argumenttien valossa.

Ihmiset, jotka eivät ole kovin älykkäitä, saattavat olla vähemmän kriittisesti ajattelevia.

Radikaalin epäilyn alkuperä on ajattelevan subjektin itsensä ulkopuolella ja kuuluu jumalalliseen substanssiin. Ajattelu ja laajentuminen näyttäytyvät kahtena itsenäisenä substanssina, joiden suhteessa ajattelulla on ratkaiseva rooli: ensin ”ajattelu” ja vasta sitten ”olemassaolo”. Dualismin syntyminen tulee odotetuksi ja ilmeiseksi, mutta sitä ei ole voitettu tähän päivään mennessä. Descartesin modernissa tulkinnassa kysymys ajattelun olemuksesta on edelleen avoin.