onko muilla neitsyeillä samanlaisia "ongelmia" kun minulla että ihastun aika helposti ja minuun on helppo (?) ihastua mutta ihastukseni toiseen ihmiseen lopahtaa kuitenkin pian.Missähän mättää???Ihmissuihteissa vaadin "tilaa" itselleni enkä paljoa selittele tekemisiäni toki silloin kun viihdyn kotona teen kaikkeni.Joskus toimin todella impulsiivisesti hetken mielijohteesta ja jälkeenpäin kaduttaa mutta voisin tehdä kaiken luultavasti uudestaan ;)Vakavia keskusteluja en kauaa jaksa käydä vaan tykkään ns.smalltalkista.Olen eritääin tarkka ulkonäöstäni enkä lähde ulos todellakaan jos tukka ei ole hyvin ;)Onko neitsyt todellakin tälläinen vai onko minussa nousevana jokin toinen merkki????Olen kova tekemään töitä enkä periksi anna....menen läpi vaikka harmaankiven jos tarvis.Tykkään tehdä käsilläni paljon ja saada aikaiseksi jopa itseni kustannuksella.Ajattelen monasti asioita eteenpäin.Todella jännä kuunnella on muilla neitsyeillä samanlaisia tuntemuksia.
neitsyt ja seksi jne.....
tyhäm neitsyt?
395962
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Suurin piirtein noin minullekin on käynyt jo useamman kerran. Oikeastaan tuohon ei ole mitään lisättävää. Kuin kertoisit minusta ;-) Nytkin on pari "juttua" virerillä. Saa nähdä kuinka käy.
Perhana, kyllä tässä astrologiassa on pakko jotain perääkin olla. Sitä en usko, että se varsinaisesti tähttin liittyy, mutta kuitenkin...
Olen muuten nouseva vaaka.
neitsyet etsivät aina parempaa???Mullakin menossa pari "juttua" päällekkäin enkä osaa päättää mistään mitään.Hassua ;)
Oon kyl vesimies mutta nouseva neitsyt.. johtuuko sitten siitä mutta oon kyllä aika sika ihmissuhteissa. Koko ajan on kaksi leikkikaveria.. ensin oli siksi ettei enää uskaltanut sitoutua.. mutta nyt ei enää pysty päättämäänkään. Sitä paitsi yksi varattu neitsyt-mies sai mut vakuuttuneeksi siitä että kaikki miehet pettää. Neitsyethän ovat puhuessaan todella vakuuttavia
oh yes they are..
Itse olen neitsyt ja aina pitänyt kaikki suhteet - niin mies- kuin ystävyyssuhteetkin - tietoisesti todella etäisinä. Silloin on helppo pelata, kun kukaan ei oikeastaan merkitse kovin paljon.
Yhden ainoan kerran pääsi tapahtumaan niin, että mua pelattiin ja niitä haavoja nuolen vielä pitkään. Eikä oma käytös ainakaan parane sen katkeruuden myötä. Välillä hirvittää itseäkin loputon kylmyys. Ja sen teki muuten vaaka...
Tulee aika jolloin elämääsi astuu joku...erityinen...sulattaa jääkuoresi vilpittömällä rakkaudellaan.Sillä mitään ei saa ellei osaa antaa.Onneksi on meitä ikuisia romantikkoja,jotka jaksamme teitä viileitä neitsyitäkin sulattaa,pehmittää,odottaa...Minä sulatan juuri yhtä...Vaatii muuten hitosti lämpöä se homma=)
samoin kävi mulle vaa'an kanssa. lisäs vaan omaa kylmyyttä toisaalta olen aika mukava ja empaattinen tyyppi mut auta armias jos mua loukataan tai siis mun luottamus petetään (annan sen harvalle ihmiselle) musta tulee täysin tunteeton helvetin itsevarma vittumainen ahne määrätietoinen ja kostonhaluinen..
Kaikki mitä sanoit on sama mulla....
Tapailen neitsyt-miestä ja hän on juuri tuollainen!!!Ärsyttävää,kun ei selittele tekemisiään eikä menemisiään.Kun ollaan kaksin,on hän kyllä todella läsnä,mutta kun on muualla,on totaalisesti poissa.
näin on närhi
..kuule, olen ollut 10v. neitsytmiehen kanssa kimpassa ja minäkin olen neitsyt. Olen myöskin ollut tuollainen edellisen kuvauksen kaltainen, mutta olen pakolla kasvattanut luonnettani ja nyt pystyn jo hillitsemään haluni ja päättämään järkevästi kuinka tässä maailmassa "kuuluu" elää... Helppoa ei ole ollut eikä tule olemaan, mutta tosiaan kun olen päättänyt, että toilailut saa riittää niin nehän on sitten riittänyt! :-)
Mies on vanhemmiten muuttunut myös tuollaiseksi, että ovi vain paukahtaa, kun lähtee ties minne, joten totuttele vain...hih...ei se tule loppumaan!
Pitääkö näihin häipymisiin suhtautua ymmärryksellä vai kenties vaatia selityksiä?Tulisiko odottaa että hän muuttuu?Itse olen koettanut kertoa että käytös loukkaa minua ja tuntuu että hän on hiukan tullutkin vastaan.Esim.vastaa jo nykyisin aina puheluihini,alussa vastasi miten sattuu.
Olen tapaillut erästä neitsytmiestä muutaman kerran ja kaikki mitä neitsyistä on tässä keskustelussa sanottu pitää paikkansa tän miehen kohdalla.. saattaa mennä parikin päivää ettei vastaa puheluihin eikä tekstareihin (ja arvatkaa vaan onko raivostuttavaa odotella langan toisessa päässä kun tiedän että mies tasan varmasti huomaa että yritän soittaa!). Raivostuttavaa sekin, etten tiedä olenko hänelle pelkkä hoito muiden joukossa vai tunteeko hän kohtaani jotain syvempää (tämän keskustelun perusteella tuntuu että ensimmäinen vaihtoehto on totta). Jokainen tapaaminen saa mut kuitenkin uskomaan tulevaisuuteen, vähäks aikaa. Olen korviani myöten ihastunut ko. tyyppiin, mutta jos sama meininki jatkuu niin en näe muuta vaihtoehtoa kuin häipyä takavasemmalle. :/
Olen tyypillinen Neitsytmies, ja nouseva merkkini on joskus aasi, kun huomaan että luottamustani ja auttamishaluani on käytetty väärin. Edellisissä kirjoituksissa kuvatut Neitsytmiesten negatiiviset tempaukset saattavat liittyä kehoitukseen " Kultaseni, minä huomaan kaiken, mutta kertaappa mielessäsi itse tekosiasi". Varsinkin Veskarin ja Vaa,an kohdalla kävi näin.
Pitempään seuranneena olen huomannut, että meitä on useampikin neitsytmieheen ihastunut ja heidän kanssa "kysymysmerkkinä" pyörivä tytteli =) He saavat tosiaankin pään pyörälle ja herättävät meille useammille samoja kysymyksiä ja epävarmuuden tunnetta. Joku vaan on ettei periksi voi antaa, vaikka välillä heidän etäisyys on tosi tylyä. Jollakin narulla he kuitenkin nykäisevät aina takaisin lähemmäs, juuri kun on aikeissa luovuttaa. Monet itkut ja suuttumuksen tunteet unohtuu kummasti kun saa taas hetkeksi päästä lähellä tätä miestä. Aina vaan jaksaa uskoa ja toivoa, että tämä se on se oikea!
Neitsyellä on häkellyttävä taito olla läsnä-kun haluaa.Tuntuu että enempää ei kukaan voisi läsnä olla...Tämä piirre saa minut aina jäämään,juuri kun olen päättänyt antaa koko hiton tyypin mennä menojaan.On erittäin kuluttavaa saada maistaa näitä jääpiikkejä,katoamisia ja mieletöntä läsnäoloa vuorotellen.Myös minä mietin alinomaa millä panoksella toinen mukana.Onko hän tosissaan ja "pelkästään"vaikea luonne,sitoutumiskammoinen ym vai pelkästään leikittelee herkillä tunteillani.Jumalauta!!!!Tässähän menee psyyke!
Tää on tosi huvittavaa lukea muiden naikkosten juttuja neitsyt-miehistä! Ite oon "tapaillu" neitsyt-miestä kohta jo vuoden verran ja joutunut jo muutaman kerran ottamaan takapakkia...mutta jostain kumman syystä aina vaan palaan miehen kainaloon kun hän taas vetäisee narusta. Raivostuttavaa välillä!!
Mukava huomata, ettei ole ainut joka kiristelee hampaitaan neitsytmiehen kanssa =) Todellakin kuluttavaa ja ristiriitaisia tunteita herättävää on tämä "suhde". Nyt taas olen kerran antamassa periks, enkä ole ottanut yhteyttä puoleentoista viikkoon, mutta eipä kuulu hänestäkään. Tosin taisinpa taas säikäyttää hänet, kun viimeksi en malttanut olla taas kyselemättä suhteemme tilanteesta. Välillä vaan tulee mitta täyteen ja silti kuitenkin tää tyyppi on mielessä joka päivä. Että ei muutaku tsemppiä "kanssasisaret"!!!
On todella kiva lukea muidenkin neitsytmiesten kertomuksia/kommentteja itsestään niin voi verrata tuohon omaan mieheen! :-)
Meillä tosiaan on niin, että joudun joskus itse "hoksaamaan", että miksi mies lähti sanomatta sanaakaan. Monesti taustalla on ollut juuri tuo, että mitenkäs itse teit..heh..
Täytyy sanoa, että usein olen ollut hermoromahduksen partaalla, kun mies ei vastaa puheluihin kuin vasta 100 soiton jälkeen ja puhelin onkin ollut äänettömällä?-kö? ja sitten tulee kohtelias ääni sieltä! Tyyli ennen kaikkea!
Minäkin olen siis neitsyt ja ihmettelen että miksi en ymmärrä noita oman mieheni juttuja aina alkuunkaan, mutta niin se vain on! Olen viime aikoina pyrkinyt syvemmin analysoimaan mieheni juttuja ja huomannut, että jos en anna tarpeeksi aikaa ja huomiota tämä on hänen tapansa "kostaa". Kun taas huomioin häntä niin johan hän taas riippuu minussa ja rimpauttelee itse sen 100 kertaa päivässä. :-)
Oppia ikä kaikki!
Neitsytmiehenä on mielenkiintoista lukea naisten kokemuksia hallitsemastamme aurinkomerkistä.
Neitsytmiehillä on olemuksessaan usein jo synnynnäisenä se jokin,joka vetää naisia kuin hunajalautanen kärpästä, jolloin miehen suuretkin rikkeet on helppo antaa anteeksi.
Täpötäyden bussin takaosassa katseemme kohtasivat ohimennen kauniin naisen kanssa. Pidimme kiinni samasta kädensijasta ja pikkurillimme hipaisivat toisiaan. Oli kuin sähkövirta olisi siirtynyt edestakaisin siltä kohtaa. Katsoin häntä silmiin,
joihin oli ilmestynyt"glanssi"eli Se kiilto. sillä hetkellä tajusin että olisin saanut häneltä KAIKEN.
Valitettavasti itse en voi allekirjoittaa tuota, että ottaisin Neitsyt-mieheni tilalle toisen Neitsytmiehen, jos siis elämässä kävisi niin, että pitäisi kerran vielä miestä vaihtaa. Nämä mieheni "rikkeet" hyväksyn sen takia, että olemme olleet niin kauan yhdessä ja lapsia on. Parisuhde ei mennyt kuin aivan alussa ns. omalla painollaan, sen jälkeen suhteen toimivuuden eteen ollaan tehty paljon töitä. Toki se on tuottanut tulosta, mutta aikaa ja vaivaa siihen on mennyt. Olen sitä miettinyt, että sellainen parisuhde olisi "kiva", joka tosiaan soljuu itteksiään, en tietenkään tiedä onko sellainen mahdollista ollenkaan, silloin kun aletaan puhua sellaisista yhdessäolovuosista, kuin meilläkin jo on. No, nämä ovat niitä kysymyksiä joihin ei liene saa koskaan omakohtaisia vastauksia, enkä nyt niin konkreettisesti sitä haluaisikaan, olen onnellinen siitä, että yhdessä ollaan kaikennäköisistä elämän kiemuroista huolimatta!
:-)
p.s Ylistän kyllä Neitsyt-miehiä noin niin kuin yleensä, olenhan saman merkin edustaja itsekkin, mutta näin "läheltä" katsottuna, on teitä välillä niin pirun vaikea ymmärtää!! :-)
Nousin bussiin ison pakettini kanssa jossa oli Zanussi mikroaaltouuni. Tämä mahtui takapenkillä syliini juuri ja juuri.Ikkunan vieressä vasemmalla puolellani istuva tumma kaunis nainen vilkaisi minua silmiin ja sulki uudelleen suuret sinisen vihreät silmänsä, pään nojatessa takaseinään,ilmeisesti väsynyt ja menossa päätepysäkille, mutta hetkinen, miksi poskipäät lehahtivat punaisiksi, sieraimista näki hengityksen kiihtyvän ja silmät kin liikkuivat suljettujen luomien alla. Laitoin vapaana olevan vasemman käteni kevyesti hänen oikean polvensa päälle, jota peitti juuri ja juuri kesähamonen. Hän laittoi kuin unissaan oikean kätensä käteni päälle, yrittäen ottaa käteni pois tehottomasti.
Sekuntia myöhemmin käteni tutki jo pöksyjen alla olevaa häpykukkulaa.Häpykarvat oli ajeltu Mustanmeren alueen naisten( hygieenisistä syistä)
tavoin.Jalat olivat tiukasti yhdessä, mutta aukenivat hiljalleen kun hieroin kevyesti häpykukkulaa.Häpyhuulien vieressä olevat rauhaset olivat erittäneet kirkasta limaa, joten alue oli aivan kostunut kun pitkämies tunnisti karheaksi paisuneen häpykielen jota sivelemällä jalat aukesivat kuin terälehdet hänen hengityksensä kiihtyessä samaan tahtiin vatsalihasten pomppiessa edestakaisin jolloin hänen oikea jalka potkaisi mikroaaltouunia tämän pudotessa sylistäni bussin lattialle PERHANA! Minun pysäkki. SITÄ sormea näytin kansainvälisen tavan mukaan pyöräilijälle, joka pysäkillä meinasi ajaa päälleni.Kyllä bussimatkat ovat mielenkiintoisia.
Olen tässä siirtynyt tosiaan raivon ja pettymyksen vallassa takavasemmalle jo parikin kertaa,mutta neitsyt-miespä ei olekaan päästänyt!!Ehkä hän täydellisyyden tavoittelijana testailee sietokykyäni,ominaisuuksiani ja omia rajojaan?Neitsythän kuitenkin etsii täydellistä kumppania.Minun mussukallani on onneksi kuu kaloissa,mikä helpottaa olemistani,kun tiedän sisällä piilevän suuren romantikon.Juuri tuo hellyys,läsnäolo ja utuisuus pitääkin minua vallassaan.
Luulen neitsyiden olevan järkityyppeinä myös keskimääräistä varautuneempia tutustuessaan ihmisiin ja etenkin aloitellessaan suhdetta.He oppivat liiankin helposti elämän pettymysten myötä suojaamaan ja kovettamaan sisimpänsä ettei sattuisi uudestaan.Tarvitaan todellista mielenkiintoa,sinnikkyyttä ja halua tuon jään murtamiseen.Neitsyt lisäksi vielä tutkailee riittääkö vastapuolen mielenkiinto ja aiheuttaa eriskummallisia tempauksia.Mitä enemmän neitsyellä ikää,sitä useampia suojakerroksia eikä riitä että saa kuorittua yhden tai kaksi kerrosta,siitä matka vasta alkaa.Paras keino on kohdella häntä kauniisti,kärsivällisesti ja kunnioittavasti,vahvistaen hänen itsetuntoaan koko ajan sanoin ja teoin-tehdä selväksi että hän on ihana ja hyvä kaikkinen piirteineen,mitä ikinä sieltä kerrosten alta paljastuukin...
Mitä neitsyet sanovat tästä?
Rantakalatar, oikein olet asioita järkeillyt. Mutta se "kauniisti, kärsivällisesti, ja kunnioittavasti "kohtelu koskee kaikkia merkkejä.
Ennen kaikkea olet tehnyt suuren ja esimerkillisen työn tutustuessasi kumppanisi ja samalla Neitsyeiden psyykkeen ja julkistamalla tulokset. Tällä tavallahan tieto leviää halukkaille ja maailmamme muuttuu aurinkoisemmaksi.Olen se vanhempi Neitsytmies.
Toki pyrin kaikkia ihmisiä kohtelemaan kuten toivoisin itseäni kohdeltavan,mutta neitsyen kanssa tämä on saanut uudet mittasuhteet=)Häntä olen ymmärtänyt enemmän kuin varmaan ketään elämäni aikana,ollut käsittämättömän pitkämielinen...ja sanonutkin sen hänelle.Nyt kuitenkin näyttää siltä että on kannattanut-jonkin olennaisen kuoren taa on päästy ja mies on ollut aivan ihana viime ajat.Itse olisin yötä-päivää hänen seurassaan(tyypillistä kaloille),mutta tänään lähden likkojen kans ulos ja annan hänelle "happea"ihan pyytämättä.Olen ymmärtänyt että oma aika ja tietty vapaus on neitsyille rakkaudessakin elinehto?
Yllättävän pitkämielinen olen minäkin ollut neitsytmieheni kanssa (minä myös kalat). Oikein pistänyt itsenikin miettimään, että tätäkö todella haluan =) Ja aina vaan tulen samaan johtopäätökseen, että näin on. Hermoja kiristellen ja välillä onneni kukkuloilla, odotan että saan tämän kyseisen miehen jään murtumaan. On vaan vahva tunne siitä, että kaiken kuoren, kovuuden, ilkeydenkin takana hän kätkee suuria tunteita. Huomaan myös miten olen tämän miehen myötä joutunut kuuntelemaan itseäni ja löytänyt itsestäni paljon uutta.
Ja vaikken hänen sydäntään saisi koskaan kokonaan sulamaan, myönnän että hän on ollut minulle itselleni henkinen kasvunpaikka.
Sisko-kulta,rohkaisen sinua jatkamaan hänen sulattamistaan...Palkkio on päätähuumaava.En voi uskoa,että kultani on se sama kuin silloin kun oli vielä tosi hankala tapaus!
Ja mitä tulee itsetutkiskeluun,tässä on mies ja suhde,joka on opettanut minulle itsestäni varmaan eniten,vaikka suhteemme on tuore.Entisessä vuosia kestäneessä avoliitossani en saanut kohdata itseäni.Mies oli sulkeutunut eikä halunnut jakaa kuin arkea ja lastenkasvatusta.Tämän neitsyen kanssa on aivan toisin.
On tavallaan aika huvittavaa miten joku toinen voi kokea samaa ja ehkäpä samanlaisia tunteita, juuri kyseisen merkin edustajan kanssa. Ja mehän emme ole ainoita, niinkuin olemme jo todenneet =) Eli taas kerran voi todeta, että eikö vain ihmisen syntymäaika tuo meihin samanlaisia/eilaisia piirteitä. Välillä oikein nauran itselleni, kun mietin miten laajan tunneskaalan olen käynyt tämän miehen kohdalla läpi monet kerrat. Mutta ei niin voimakasta vihaa/inhoa, että se olisi voittanut rakkauden tunteen. Tunne jonka voin vasta nyt sanoa ensimmäistä kertaa tuntevani, vaikka olen elänyt aikaisemmin 7v. avoliitossa. Luulen vihdoin tietäväni miltä rakkaus tuntuu! Halauksia sinulle siskoseni =) Pidetään mieli rohkeana!
Ja vaihdetaan taas ajatuksia..
Kaunis nuori nainen ohitti pyörällänsä minut luontopolulla. Pyörä oli punainen 12-vaihteinen italialainen VITUS-AMBROSIUS. Katsoin, katsoin ja katsoin hänen peräänsä. Voiko kauniimpaa näkyä enään ollakaan, ainakaan pyörän päällä. Hänen valkoiset shortsinsa olivat pingoittuneet persikan muotoisen pepun ympärillä, joka keikkui satulan toiselta puolelta toiselle. Varsinainen herkkupeppu!
Sinä iltana luin äkkiä normaalin iltarukouksen, ja päätteeksi latasin toivomuksen taivaalliselle isälle-" Voisitko vielä muuttaa minut vähäksi aikaa, noin 10-15 minuutiksi Hänen pyöränsä satulaksi, ja vielä, ole kiltti ja katso tällä kertaa tarkkaan tämä kohde, en haluaisi joutua uudelleen jonkun paskalta haisevan jätkän satulaksi? Amen.
Nyt voin auttaa heitä,joille oma edellinen kysymykseni on edelleen akuutti,sillä-luojan kiitos!-minulle se ei enää ole.
Eli,kehoitan olemaan pitkämielinen ja ymmärtäväinen-tiettyyn rajaan asti!!!Kun hän on aikansa pelleillyt ja loukannut sinua,anna hänen tietää se ja aseta itse rajasi:"Minua ei kerta kaikkiaan voi kohdella näin!Jos aiot jatkaa samaa linjaa,ole hyvä ja jatka ilman minua."Kaiken täytyy olla totisinta totta,ei pelkkää uhkailua.On oltava valmis jättämään kaikki sikseen ihan oikeasti,ellei mies ala muuttamaan tapojaan.Neitsyt selkeästi haluaa hieman testailla onko nainen todella hänestä kiinnostunut,mutta odottaa sitten hänelle myös laitettavan napakasti rajat.Hän tuntuu ällöävän liikaa joustoa ja mielistelyä,naisessa tulee olla särmää!!!
Näillä toimintamalleilla ainakin minä sain kaiken lopultakin muuttumaan.Nyt on maailman ihanin mies kainalossa...Saan aamuisin herätä suukkoihin ja iltaisin nukahtaa niihin...En ole hellempää ja huomaavaisempaa miestä tavannut(ja olen kuitenkin tavannut helvetin monta=))
Olen seurannut suurella kiinnostuksella "rantakalatar" Sinun elämää suurempaa taisteluasi Neitsytmiehesi psyykkisen puolen selvittämiseksi yhteiseksi onneksenne ja muillekin tiedoksi missä mättää. Itse Neitsytmiehenä aikoinani yritin iskeä viehkeitä Kalattaria, mutta yritykseni päättyivät aina heidän haukotuksiinsa kriittisinä hetkinä, joten tämän merkkisen kaunottaren kanssa minulta ei löydy muita kokemuksia ja mielikuvia kuin avonainen suu, mutta jos käyttää hiemankin mielikuvitusta niin se kyllä näyttääkin oikeastaan emättimeltä kielineen ja risoineen.
Neitsytmiehenä joudun kummallisiin tilanteisiin varsinkin seksihommissa. Olin kerran Kirjalla tanssimassa ja innostuin hakemaan erästä tosi notkeaa tyttöä joka kertoi kuuluvansa johonkin voimisteluseuraan. Hän oli hyvä tanssimaan, vai johtuiko innostukseni myös siitä että hänellä oli pitkä, nilkkoihin ulottuva hame. Se oli sininen ja joko satiinia tai silkkiä, mutta kumminkin niin liukasta materiaalia että pistossa tai pyörähdyksissä oikea jalkani luiskahti aina pitkälle hänen haarojensa väliin ja hinkkasin näin jalallani hänen herkkuhaaraansa. Hän tuntui pitävän siitä. Illan päätteeksi hän lähti saattamaan minua Suomenlinnan viimeiselle lautalle Pohjoisrantaa pitkin.Oli lämmin ja pimeä elokuun yö, ja naidakin kerkiäisi jos vain sopiva paikka löytyisi. Ja löytyihän se. Laskeuduttiin pari, kolme askelmaa alas laiturille, ja aloimme äkkiä esileikit, jonka jälkeen pöksyt pois tytöltä ja päälle vain, mutta tyttöpä innostui(kiihtyi)niin, että nousi siltaan ja alkoi pyörittää lanteita niin rajusti että minä putosin hänen päältään laiturille. "Lautta lähtee!Karjaisin ylen hämmästyneenä ja läksin juoksemaan lauttarantaan.Mitään ei ollut enään tehtävissä.
Hei, minne kaikki keskustelijat katosivat?
Raantaakaalaataar hooi!!!
Hm, näin mulle käy aina.Luulin olevani ihan normaali keskustelija?!?
On tää yhtä helv.....
Ne horoskooppimerkit, joilla yleensä kaikki kolme rytmiä (fyysinen, emotionaalinen ja älyllinen)kulkevat samansuuntaisesti Neitsyt-miesten kanssa ovat Kauris, Härkä ja Skorpioni, sekä Neitsyt-nainen. Tietenkin tämä on vain nyrkkisääntö, poikkeuksia löytyy vaikka kuinka.
Kaikki ihmiset vaistoavat ensinäkemällään, vaikka vain sekunnissa, onko kyseinen henkilö mieluinen vai epämieluinen, kyse on silloin juuri biorytmeistä, ja kannattaa kuunnella omaa sisintään tässä asiassa, se on aina oikeassa. Eli jos et pidä ensinäkemällä jostakin henkilöstä, niin tuskin myöhemminkään.
Kuten olet huomannut aikaisemmista kirjoituksista tässä osastossa, niin kaikki merkit jotka ovat ihmetelleet neitsytmiehen "ihmeellistä" käyttäytymistä, ovat olleet jotain muita horoskooppi-merkkejä kuin äsken mainitsemiani. Toisin sanoen heillä menee biorytmit aivan toiseen suuntaan kuin Neitsyt-miehillä. Kun he haluavat kiekua ja pomppia, haluaa Neitsyt-mies nukkua ja kuorsata ja päinvastoin, ja minkäänlaiset opettamiset ulkoapäin "omille tavoille" ovat turhaa touhua. Näin se vain on.
Olimme saman ikäisiä 18 vuotiaita. Tunnettu jo pikku skideistä lähtien. Sen vuoksi äitini antoi meidän nukkua olohuoneessa yhdessä. Hän oli käymässä Helsingissä ja hänestä oli kehkeytynyt varsinainen kaunotar korkeine ja kiinteine povineen,joiden päälle hän laittoi käteni peiton alla ja pyysi minua suutelemaan huuliaan. Minä tottelin verisuonteni jyskyttäessä ohimoilla,huulillani, sydämessäni, sormenpäissäni,ja ennenkaikkea turvonneessa kalussani, jonka työnsin hänen kosteaan ja odottavaan emättimeensä. Mutta hyvin olivat hänenkin häpyhuulet turvonneet koviksi kaluni ympärillä,tunnustellen kaluni seinämiä ne tekivät supistusliikkeitä hänen hiljaisen voihkimisen rytmissä joka kiihtyi kovaääniseen AAAAHGR:ään samaan aikaan kun minulta pääsi siemensyöksy, ehkä soppakauhallinen spermaa.Äiti kurkkasi oven takaa ja kysyi "Tappeletteko te siellä?, johon minä "MNEMÄTIMÄÄNMÖ!
Seuraavana päivänä hän lähti takaisin maaseutukaupunkiin. Samasta ikävuodesta huolimatta hän oli kyllä valovuosia edellä minun kokemuksistani seksistä.
Näyttää pyörivän pillun ympärillä yhä kiihtyvällä nopeudella. Naitaisko taas, please?
Iskin vuosia sitten Mustikkamaan juhannustansseista upeapovisen ja tosi kauniin naisen, mutta hän oli niin äärettömän hiljainen että sain lähes itsekseni puhua koko illan. Hän suostui pyyntööni päästä saattamaan häntä kotia, ensin moottoriveneellä Hakaniemenrantaan josta kävellen Toisenlinjan kolmikerroksisen kivitalon rappukäytävään, jossa alkoi halailu, pussailu, kopeloiminen ja loppujen lopuksi työnsin vasemman käteni hänen hameensa alle, ja pöksyjen kuminauhan sisäpuolelta löytyi sävelet sormipillun soittamiseen kolmella sormella. En päässyt alkua pidemmälle kun tyttö nosti päätään kohti toisen kerroksen tasannetta ja huusi niin lujaa kuin keuhkoistaan vaan lähti ÄÄÄIIITIII !!!
että koko rappukäytävä kaikui hiljaisessa yössä jonka päättymistä en jäänyt odottamaan vaan ampaisin kuin sadan metrin sprintteri juhannuskisoissa kadulle ja kotia nukkumaan.Niks naks
Kerran sain yhdeltä Johannalta satiaisia ihan arvaamatta, tai keneltä niitä voi muutenkaan ennakoida silloin kun on naiminen käsillä. Ei sitä voi noin vain kysyä tytöltä että "anteeksi sattuuko sinulla olemaan ehkä satiaisia", vaan kyllä se tärkein homma on hoidettava ensiksi ja seuraukset jälkikäteen, eli yleensä noin viikon kuluttua alkaa haarojen välissä kutista. No ei mitään salvoja eikä saunoja tarvita vaan karvat kun ajaa kaikki pois niin kyllä satiaisetkin häipyy sadatellen kun ei ole mihin kiinnittyä.Venäläinen huutaa pudotessaan Nitshivoo ja Ruotsalainen Du gamla hööna! Tai jotain sellaista aivan turhaa. Plonks!!
Kerran meillä oli piikatyttönä nuori, pohjanmaalta kotoisin oleva Juuliska. Hän oli platinan vaalea sinisilmäinen kaunotar, joka tuskin oli vielä maannut miehen kanssa yhtäkään kertaa, näin ainakin minusta tuntui ensinäkemältä.Hyvin pian huomasin juteltuani hänen kanssaan jotakin roskaa että hän ikäänkuin jäykistyi seurassani, puhe muuttui soperteluksi ja silmiin ilmestyi paljon kertova klanssi.No, annas olla. Kerran olimme kotona kahden.Löysin hänet keittiöstä tiskaamasta astioita, kumartuneena lavuaarin ylle herkkukurkku lautanen vasemmassa kädessään ja tiskiharja oikeassa.Hänen puseronsa suuresta kaula-aukosta näin pienten ja kiinteiden rintojen liikehdinnän työn mukaisesti, kuin jokin rytmikäs tanssi.Työnsin oikean käteni kaula-aukosta ja silitin hänen kovia nännejään. Hän oli jäykistynyt kumaraan asentoon jo heti kun ilmestyin hänen viereensä, hän katsoi edelleen tiskattavaa lautasta, jonka laittoi hitaasti takaisin lavuaariin kuten harjankin. Kun hän suoristautui selkä seinää vasten, oli hänen vaaleat poskensa saanut punaiset läikät, ja hänen silmiinsä oli ilmestynyt sama klanssi kun hän katsoi ohitseni puhumatta mitään ja hengittäen kiivaasti.Työnsin oikean käteni hänen pöksyjensä sisään ja, se oli siinä kourassani, kovana kuin paprika, jossa oli muutama karvan nöyhtänä siellä sun täällä, mutta sisältä tämä vihannes oli kaikkea muuta kuin kova, se oli jo kosteana valmistautunut paritukseen. Riisuin häneltä pitsipöksyt jaloista, joissa näkyvä paskaviiru vain lisäsi kiihkoani. Hän oli kuin hypnotisoitu, antaen kaiken tapahtua itselleen kun nostin hänet kevyesti tiskipöydän reunalle istumaan jolloin hänen herkkuvihannes jäi juuri minun haarojeni eteen, mistä oli esteetöntä työntää oma herkkukurkkuni hänen sisäänsä. Pian oli hänen jalkansa kiertynyt luontevasti ympärilleni,me olimme yhtä ja samaa seksiä sykkivää ihmistä silloin hetkisen, jonka muisto säilyy läpi vuosien.Ei hän kyllä mikään neitsyt ollut alkujaankaan, kuten minä.