lainaus taloussanomista:
Sofia Virtanen - Kaksikielisyys näyttää tekevän ihmisistä älykkäämpiä myös asioissa, joilla ei ole tekemistä kielellisten toimintojen kanssa, kertoo The New York Times.
Kauas on tultu siitä viime vuosisadalla perin yleisestä käsityksestä, että kaksikielisyys hidastaa ihmisen älyllistä kehitystä ja oppimista. Vertailevat tutkimukset yksi- ja kaksikielisillä lapsilla nimittäin näyttävät päinvastaista.
Muodot ja paikat hahmottuvat nopeammin
Vuonna 2004 esikouluikäisillä lapsilla tehdyssä tutkimuksessa lasten piti sijoittaa tietokoneruudulla sinisiä ympyröitä ja punaisia neliöitä oikeisiin laatikoihin. Virtuaalilaatikot oli merkitty punaisen ympyrän tai sinisen neliön symbolilla.
Ensin lasten piti lajitella kuviot värin, sitten muodon perusteella. Värin perusteella lajittelemisessa yksi- ja kaksikielisten välillä ei ollut eroa. Kun siirryttiin lajitteluun muodon perusteella (siniset ympyrät punaisella ympyrällä merkittyyn laatikkoon ja niin edelleen), kaksikieliset suoriutuivat tehtävästä selvästi yksikielisiä nopeammin.
Vuonna 2009 seitsenkuisilla lapsilla (puolet italiankielisiä, puolet saksan- ja italiankielisiä) tehty tutkimus osoitti, että kaksikieliset lapset oppivat nopeammin reagoimaan oikein muuttuneessa tilanteessa. Lapsille annettiin äänimerkki aina ennen kuin heille näytettiin nukkea. Lapset oppivat odottamaan nuken ilmestymistä tiettyyn paikkaan.
Kun nukke alkoikin merkin jälkeen ilmestyä toiseen kohtaan, kaksikieliset lapset oppivat suuntaamaan katseen suoraan siihen yksikielisiä vähemmillä koekerroilla.
Tilanteiden tarkkailu harjoittaa aivoja
Pitkään arveltiin, että kaksikielisten ”älyn” salaisuus on heidän tottumuksessaan sulkea pois mielestään epäolennaiset asiat, kuten kieli jota ei juuri sillä hetkellä puhu.
Kokeissa on kuitenkin osoitettu, että kaksikieliset menestyvät myös tehtävissä, joissa ei vaadita poissulkemista. Yhdessä tällaisessa tehtävässä pyydetään yhdistämään viivalla kasvavassa järjestyksessä numerot, jotka on ripoteltu sattumanvaraisesti ympäri tehtäväpaperia.
ILMOITUS, SISÄLTÖ JATKUU ALLA
Talous 2012, 29.5.2012-30.5.2012
ILMOITUS, SISÄLTÖ JATKUU ALLA
Tutkijoiden mukaan vaikuttaakin siltä, että kaksikieliset ovat harjaantuneet yksikielisiä pidemmälle ympäristönsä nopeassa tarkkailussa, kun vastaan tulee tilanteita joissa pitää vaihtaa lennossa kielestä toiseen. Samantapaista tarkkailutaitoa vaatii autolla ajaminen.
Saksalais-italialaisessa tutkimuksessa havaittiin, että kaksikielisillä tarkkailua hoitavat aivoalueet aktivoituivat vähemmän heidän askarrellessaan ongelman kimpussa kuin yksikielisillä, vaikka he suoriutuivat tehtävästä paremmin. Heidän aivonsa siis hoitavat saman tehtävän vähemmällä vaivalla – tehokkaammin.
Suojaa dementiaa vastaan
Äskettäin kalifornialaisessa San Diegon yliopistossa saatiin myös tuloksia, että kaksikielisyys näyttää suojaavan vanhuksia dementialta ja muilta Alzheimerin taudin oireilta. Suoja oli sitä parempi, mitä täydellisemmin puhuja hallitsi myös itselleen heikomman kielen.
Vielä ei olla varmoja, miten paljon muistia ja oppimista parantaa aikuisiällä lähes äidinkielen tasoisesti opittu kieli. Myöskään vielä useamman kielen osaamisen vaikutuksia ei ole juuri tutkittu.
Lähde:Tekniikka&Talous
Sofia Virtanen - Kaksikielisyys näyttää tekevän ihmisistä älykkäämpiä myös asioissa, joilla ei ole tekemistä kielellisten toimintojen kanssa, kertoo The New York Times.
Kauas on tultu siitä viime vuosisadalla perin yleisestä käsityksestä, että kaksikielisyys hidastaa ihmisen älyllistä kehitystä ja oppimista. Vertailevat tutkimukset yksi- ja kaksikielisillä lapsilla nimittäin näyttävät päinvastaista.
Muodot ja paikat hahmottuvat nopeammin
Vuonna 2004 esikouluikäisillä lapsilla tehdyssä tutkimuksessa lasten piti sijoittaa tietokoneruudulla sinisiä ympyröitä ja punaisia neliöitä oikeisiin laatikoihin. Virtuaalilaatikot oli merkitty punaisen ympyrän tai sinisen neliön symbolilla.
Ensin lasten piti lajitella kuviot värin, sitten muodon perusteella. Värin perusteella lajittelemisessa yksi- ja kaksikielisten välillä ei ollut eroa. Kun siirryttiin lajitteluun muodon perusteella (siniset ympyrät punaisella ympyrällä merkittyyn laatikkoon ja niin edelleen), kaksikieliset suoriutuivat tehtävästä selvästi yksikielisiä nopeammin.
Vuonna 2009 seitsenkuisilla lapsilla (puolet italiankielisiä, puolet saksan- ja italiankielisiä) tehty tutkimus osoitti, että kaksikieliset lapset oppivat nopeammin reagoimaan oikein muuttuneessa tilanteessa. Lapsille annettiin äänimerkki aina ennen kuin heille näytettiin nukkea. Lapset oppivat odottamaan nuken ilmestymistä tiettyyn paikkaan.
Kun nukke alkoikin merkin jälkeen ilmestyä toiseen kohtaan, kaksikieliset lapset oppivat suuntaamaan katseen suoraan siihen yksikielisiä vähemmillä koekerroilla.
Tilanteiden tarkkailu harjoittaa aivoja
Pitkään arveltiin, että kaksikielisten ”älyn” salaisuus on heidän tottumuksessaan sulkea pois mielestään epäolennaiset asiat, kuten kieli jota ei juuri sillä hetkellä puhu.
Kokeissa on kuitenkin osoitettu, että kaksikieliset menestyvät myös tehtävissä, joissa ei vaadita poissulkemista. Yhdessä tällaisessa tehtävässä pyydetään yhdistämään viivalla kasvavassa järjestyksessä numerot, jotka on ripoteltu sattumanvaraisesti ympäri tehtäväpaperia.
ILMOITUS, SISÄLTÖ JATKUU ALLA
Talous 2012, 29.5.2012-30.5.2012
ILMOITUS, SISÄLTÖ JATKUU ALLA
Tutkijoiden mukaan vaikuttaakin siltä, että kaksikieliset ovat harjaantuneet yksikielisiä pidemmälle ympäristönsä nopeassa tarkkailussa, kun vastaan tulee tilanteita joissa pitää vaihtaa lennossa kielestä toiseen. Samantapaista tarkkailutaitoa vaatii autolla ajaminen.
Saksalais-italialaisessa tutkimuksessa havaittiin, että kaksikielisillä tarkkailua hoitavat aivoalueet aktivoituivat vähemmän heidän askarrellessaan ongelman kimpussa kuin yksikielisillä, vaikka he suoriutuivat tehtävästä paremmin. Heidän aivonsa siis hoitavat saman tehtävän vähemmällä vaivalla – tehokkaammin.
Suojaa dementiaa vastaan
Äskettäin kalifornialaisessa San Diegon yliopistossa saatiin myös tuloksia, että kaksikielisyys näyttää suojaavan vanhuksia dementialta ja muilta Alzheimerin taudin oireilta. Suoja oli sitä parempi, mitä täydellisemmin puhuja hallitsi myös itselleen heikomman kielen.
Vielä ei olla varmoja, miten paljon muistia ja oppimista parantaa aikuisiällä lähes äidinkielen tasoisesti opittu kieli. Myöskään vielä useamman kielen osaamisen vaikutuksia ei ole juuri tutkittu.
Lähde:Tekniikka&Talous
Vastaukset 5
Vanhimmat
häivää koko jutussa. Tuota ei jaksa lukea edes yhdellä kielellä.
No ei ainakaan Suomessa voida ns ruotsinmurteisten osalta puhua kaksikielisyydestä, sillä he eivät osaa kumpaakaan . Ja jos osaavat, niin sen toisenkin vain murteella.
Kaverillani kesäduunissa Outokummulla 1970-luvun alkupuolella - ns ruotsinkielisellä - "Jannella" oli ehdot lukiossa omasta äidinkielestään - ruotsista ja hänen suomen kielen taitonsakin oli hädin tuskin ymmärrettävää. Toki paljon parempaa kuin ruotsin kieli.
Joten perustakaamme lakkautettavan Lentosotakoulun tiloihin Kauhavalle Suomen ruotsinmurteisten "Kielikylpypataljoona", jossa kaikille murteisille opetettaisiin sotilastaitojen ohella puhdas suomen kieli - voi mitä rikkautta se olisikaan...
Tosirealisti jatkaa:
Ja mitä tulee kaksikielisyyteen ja sen suomaan älylliseen nerouteen, niin kuinka kielellisesti älykäs onkaan ihminen, joka hallitsee viisi (5) eri kieltä. Toki pitää mainita, että se yksi viidestä - ruotsin murre - on täysin tarpeeton. Sitä kieltä ei tarvita koskaan, ei missään, ja mikä ihmeellisintä, ei edes "emämaassaan" Ruotsissa.
Tämän kaiken olen kokenut istumalla PAKOLLA peräti 13 opintovuotta tuon s....... hullun ja täysin tarpeettoman kielen - ruotsin - oppitunneilla ja tekemällä virkatyötä entisen Vaasan läänin alueella Kaskisesta Kruunupyyn kautta koukaten Kokkolasta Himangalle. Josta Luotoon ; Uusikaarlepyyhyn, Närpiöön jne...!!!
Siniset ympyrät ja punaiset neliöt meni realistilta sekaisin :) Kauhava flygvärn kuulostaa todella hyvältä..
Tosirealisti!Olet tosiaan onneton ihminen.Ehdotan sinulle kravattin tilalle "naru kaulaan"