Löytääköhän tämä perille... Heittäisin tietämättömyyttäni kysymyksen, että millaista sosialiapua yritykset saavat?
Riitta Nyqvist kommentoi:
20.3.2012 13.06
Joopa joo Sari..
Tämä nykyinen fuusio-jazz, jossa sinunkin huuliharppusi on soinut ahkeraan..
Nimittäisin sitä narsistiseksi markkinaliberalismiksi, jossa ihminen on pelkkä laskennallinen numero.
Lyhytnäköistä verorahojen kaatoa mustiin aukkoihin, jolla on hyvin kauaskantoiset seuraukset kunnan varsinaiseen duuniin.
Luulisi sinun ymmärtävän, mitä se aiheuttaa myös terveellä pohjalla toimiville yrityksille, jotka toimivat ilman sosiaaliapua.
Mutta kun ei, ni ei.
Riitta
Riitta Nyqvist kommentoi:
20.3.2012 13.06
Joopa joo Sari..
Tämä nykyinen fuusio-jazz, jossa sinunkin huuliharppusi on soinut ahkeraan..
Nimittäisin sitä narsistiseksi markkinaliberalismiksi, jossa ihminen on pelkkä laskennallinen numero.
Lyhytnäköistä verorahojen kaatoa mustiin aukkoihin, jolla on hyvin kauaskantoiset seuraukset kunnan varsinaiseen duuniin.
Luulisi sinun ymmärtävän, mitä se aiheuttaa myös terveellä pohjalla toimiville yrityksille, jotka toimivat ilman sosiaaliapua.
Mutta kun ei, ni ei.
Riitta
Vastaukset 13
Vanhimmat
Nyqvistin kirjoitukset ovat sekavia purkauksia . Tärkeintä on pitää oma nimi esillä.
Myöskin tarkkailija,JUSA,lta täyttä asiaa, aktiivinen kansalainen,hyvä että puututaan.
Sosiaalimenoista yksi merkittävä osa menee pakkotyöllistämiseen.
Yrittäjät keplottelevat ilmaisella työvoimalla hyvin ja pitkään.
Myös ns. suuret firmat ja ns. menestyvät yritykset käyttävät tätä onnistuneesti.
Jotkut työntekijät vakinaistuvat kyllä tätä kautta mutta raja täytyisi vetää tällekin keplottelulle.
Jäänyt vaikutelma että kunta(valtio?) on tämän prosessin suuri hyötyjä.Siis tilapäistyövoiman käyttäjä.
Ei pidä unohtaa myöskään starttirahaa, jota alotteleva yrittäjä saa elinkeinokustannuksiinsa.
Niin.
Lakisääteisiä vähennyksiä yrittäjät tietysti käyttävät kuten normaalikansalaiset.
Sinänsä sosiaaliapu on ehdottoman tarpeellinen todella sitä tarvitseville.
Tilastoja en ole nähnyt, mutta uskoisin että kukaan ei haluaisi olla pummin maineessa ja sosiaalituen käyttö on niinollen useimmille terveille työikäisille väliaikainen toimeentulolähde.
Sairaat,vanhukset ja lapset on hoidettava.
Taitaapa olla niin, että kukaan tässä valtiossa ei jää ilman jonkun asteista (korkotuli ja -vähennykset, asumistuki, lapsivähennykset ...)sosiaaliapua tai ainakaan suurin osa.
Jotenkin en miellä alv-vähennyksiä (jotka muuten maksetaan kyllä) tms. veroja sosiaaliavuksi!?!
Koen samoin kuin Te tuon työllistämisen! En halua työntekijöitä jotka eivät halua tehdä heille tarjottua työtä. Ilmaista työtä ei käsittääkseni ole olemassakaan (korjatkaa jos olen väärässä... ja kertokaa mistä saa!). Ymmärrän yskän pätkätyössä ja en missään nimessä ole kyseisen toimintamallin kannattaja. Yrittäjälle aiheutuu kuitenkin ongelmia, tämän päivän hektisessä maailmassa, hankkia pitkäaikaisempaa työvoimaa. Varsinkin pienessä yrityksessä ongelma on ilmeinen. Resurssit eivät riitä kouluttamaan 2 vuoden välein uutta työvoimaa tehtäviinsä. On yrittäjilläkin peiliinkatsomisen paikka kun mietitään perehdyttämistä.
PS. Starttiraha on 600€!!! (edellyttää yrittäjä kurssia)
Joo.
Kyllähän noissa rahavirroissa meikäläinen ainakin on sekaisin.
Alvit maksaa kuluttaja.Tilittää yrittäjä.
Yrittäjille maksetaan valtion tai kunnan varoista pitkäaikaistyöttömän palkka määräaikaisesti.Aika ei itselläni tiedossa.
En tiedä maksetaanko sosiaalimaksuineen.
Sensijaan vuosia takaperin yrittäjällä ei ollut mitään saumaa sosiaaliapuun kuten muilla kansalaisilla!
Samaa mieltä Nyqvististä kuin seurailija - R.N. sekoilee ja on olevinaan sanavalmis ja vitsikäs. Hoh hoijaa!
Sen verran tiedän että ainakin Hämeenlinnan kaupungin kirjasto käyttää jatkuvasti kunnalle ilmaista työvoimaa näiden pitkäaikaistyöttömien työllistämistukien muodossa. Aina kun puolivuotinen tuki loppuu laitetaan pellolle ja seuraava tilalle. Kirjaston varsinaiset työntekijät teettävät kuulemma omia töitään näillä työllistettävillä ja sama rumba jatkuu vuodesta toiseen.
Kaupungin on pakko työllistää näitä työttömiä (valtio määrää) eikä muita noin helppoja työpaikkoja enää ole kaupungilla. Kirjaston hommat työtönkin oppii nopeasti.
Toivottavasti tähän vielä saadaan vastauksia "korkealtakin taholta"! Minä omissa kommenteissani tarkoitan yrittäjällä lähinnä pk-sektorin yrittäjää (työllistää n.2-20 henkeä ja omistajina yleensä perhe tai yksittäinen henkilö). Heidän tuomilla työpaikoilla ja maksetuilla veroilla me kuiteinkin maksamme yhteiskunnan kuluja. Nämä yrittäjät eivät tienaa 1milj. joka vuosi, nosta samaa määrää osinkoja ja ajele ferrarilla. Pää sääntöisesti nämä yrittäjät pystyvät nostamaan osinkoja useiden vuosien peräkkäisten onnistumisien jälkeen jolloin veroja on maksettu moninkertaisesti! Yleensä tuon kokoluokan yrittäjä tienaa - 50t€ vuodessa laittaa kaiken omaisuutensa kiinni liiketoimintaan!
Haluasin vielä Riitalta vastauksen näihin yrityksen sosialiapuihin? Nimen omaan yritykselle saataviin ei työntekijälle!
Alempi taho vastaa, että...
Ennenvanhaan n. 10v sitten ei tippunut mitään.
On kokemusta.
Eräs toinen yrittäjä haki lääninhallituksen kautta apua ja sai sitten vasta!
Siitä oli ihan aviisissakin juttua.
Lakiin on kai kirjattu apu, vaan nihkeästi sitä annettiin yrittäjille.
Kiinnostaisi itseänikin miten on nyt?
Terve JuSa,
alustukseksi, en ole "korkea taho" kommentoimaan kysymystäsi, mutta kun kysymys on hyvä ja jotain asiasta tiedän, niin kommentoin.
Riitan rikkaan kielenkäytön tuntien "sosiaaliavussa" oli kyse kielikuvasta, eli sellaisesta kaupungin oman tai kaupungin kanssa toimivan yrityksen saamasta edusta, jota keskiverto PK-yrittäjä ei saa.
Käytän esimerkkinä takausta. Etenkin omistajayrittäjät joutuvat pitämään henkilökohtaista omaisuuttaan yrityksiensä, myös osakeyhtiöiden, vastuiden vakuutena vielä kauan sen jälkeen kun se ei enää olisi vakuuksien turvaavuuden kannalta perusteltua. Eli tarkoittamasi PK-yritys käyttää omaa ja omistajansa omaisuutta lainojensa vakuutena.
Jos taas tase ei ole ihan timanttikunnossa, pankki ottaa Finnveran "jakamaan" riskiä, eli Finnvera takaa osaa lainasta pankkiin päin, ja veloittaa siitä yritykseltä korvauksen. Jos Finnveran takuu on esim. 50% lainasta, niin karkeasti ottaen lainan rahoituskukut kasvavat myös tuon 50% (komissio voi olla samaa luokkaa kuin pankin korko). Pointti: takaus on rahoitusta siinä kuin lainakin, ja sillä pitäisi olla hinta.
Noh koskas valivali-Ilkkala pääsee niihin sosiaaliapuihin?
Esimerkki 1) Taannoin taatusti vapaasti kilpailluilla markinoilla toiminut Laserplus asusti 90% omistamansa kiinteistöyhtiön tiloissa. Kaupunki omisti 10% kiinteistöyhtiön osakkeista, mutta takasi 100% sen veloista.
Huomattavaa on, että KOY ei maksanut takauksesta mitään komissiota.
Kun Laserplus alkoi piiputtaa eikä kyennyt hoitamaan velvoitteitaan kiinteistöyhtöön päin, kaupunki toistuvasti suostui järjestelyihin joilla Laserplussan maksuvelvollisuuksia helpotettiin kiinteistöyhtiön (ja sen takaajan) tappioksi. Käytännössä tämä oli kaupungin suoraa käyttöpääomitusta yksityisomisteiselle yritykselle. Nykyään kyseinen KOY on Kantolan Kiinteistöt Oy:n omistuksessa, ja siitä on aiheutunut kaupunkikonsernille mittavat satojen tuhansien tappiot.
Esimerkki 2) Jaarlin päiväkoti on täysin yksityisomisteinen yhtiö, jonka pitäisi toimia vapaasti kilpailtavissa olevilla markkinoilla: kuka tahansa voi laittaa päiväkodin kunhan täyttää kriteerit, ja tarjota sen palveluja. Kaupunki takaa muistaakseni 70% päiväkodin rakennuslainaa perimättä siitä komissiota. Takaus = rahoitusta, jolla pitäisi olla hinta. Jaarlin päiväkoti saa etua.
Myös muuta "sosiaaliapua" saa:
Esimerkki 3) Sosiaalikehitys Oy tuottaa konsulttipalveluita, joita on saatavissa vapaasti kilpailluilta markkinoilta. Tarvitseeko asiaa todistaa, kun Sosiaalikehityksen kolme kärkinimeä perustivat työajallaan kilpailevan yrityksen, ja lähtivät sinne saaden heti kaupungilta konsulttisopimuksen. Samaan aikaan Sosiaalikehitys Oy:llä on jatkuvasti 700.000 - 800.000 € piikki auki kaupungin konsernitilillä. Kyse on vakuudettomasta käyttöpääomituksesta jollaiseen taviskonsultilla ei ole mitään mahdollisuuksia.
Listaa voisi jatkaa: Hämeenlinnan Asunnot Oy kilpailee osin vapaarahoitteisten vuokramarkkinoiden kanssa, mutta kaupunki takaa kustannuksitta 100% yhtiön veloista sen oman vakuusmassan maatessa käyttämättömänä. Kruununjalokivi Innoparkin normaaliin kiinteistöbisnekseen kohdistuvat megalainat ovat liki 100% kaupungin takaamat, veloituksetta. Kaupunki maksoi Hämeenlinnan Matkailun satojen tonnien typerehtimiset, jotka olisivat vieneet normaalifirman nurin.
Ihan minimi olisi se, että kaupunki veloittaa jokaisesta antamastaan takauksesta käyvän korvauksen, ja rahastoi tuotot luottotappioiden varalta. Niitä kun on tullut ja on tulossa rutkasti.
Tällaista on yritysten sosiaaliapu.
Ei yrittäjät mitään muuta saa kuin maksaa veroja!!! Ja nelinkertaisesti!!!
Jokseenkin tyhjentävä vastais Ilkkalalta... Kiitos siitä! Tässä ehkä korostuu minun naiviuteni asian tiimoilta. Olen saanut kasvatuksen, että omillaan on pärjättävä. Tietämykseni tässä kohtaan on ollut heikko kaupungin organisaaton kannalta. Kaikki yrittäjät jotka minä tunnen eivät nauti kyseistä luottamusta vaan koittavat taistella omin voimin olemassa olonsa eteen. Eikä minulla tullut moiset järjestelyt mieleenkään. Finvera on hyvinkin tuttu ja kaillle osapuolille reilu. PK-sektorin yritysten menestymiseen tarvitaan kyllä yhteiskunnan tukea mutta en siltikään suostu myöntämään, että varsinaista sosiaaliapua olisi tarjolla (en suinkaan ole sitä mieltä, että pitäisikään olla mutta halusin puuttua asiaan tässä yhteydessä... voi muodortua virheellinen mielikuva, että yrittä nauttii ylimääräisistä avustuksista)! Valitettavan usei yrittäjä on huonosti käydessä täysin yksin. Kuulutan siis pohjimmiltani pienten yrittäjien tärkeyttä tässä yhteiskunnassa!!!