Olen yksinhuoltaja, kolme vuotta sitten eronnut
miehen runsaan alkoholinkäytön ja siitä
seuraavien ongelmien takia. Tähän liittyen
minulla on ongelma; isän ja pojan tapaamiset.
Pojalle aika isänsä kanssa on tärkeää ja mukavaa,
aina silloin, kun isä on selvänä. Mutta aina
joskus käy niin, että ex-mieheni juominen on
lähtenyt hallinnasta. Koskaan ei voi luottaa,
että sovittu tapaaminen voi toteutua, sillä jos
ex-mieheni on humalassa, en voi antaa poikaa
hänelle. Siitä syntyy usein ahdistavaa riitaa
pojan siinä läsnäollessa. Mies kun ei myönnä
kuntonsa lapsenhoitoon olevan kelvoton.
Ongelmani on siinä, etten jaksa enää jännittää
tapaamisten onnistumista, järjestellä varahoitoa,
mikäli yllätyksiä sattuu. Varasuunnitelma on aina
oltava. Teen nimittäin kolmivuorotyötä, mikä
vuoksi pojan hoitoapu jostain on välttämätöntä.
Poika on 7-vuotias, siis vielä liian pieni
olemaan yksin. Aika ajoin väsyn tähän sirkukseen,
haluaisin irrottautua tyystin, mutta suhde
molempiin vanhempiin on lapselle kuitenkin tärkeä.
Mitä ihmettä voisin tehdä ??
miehen runsaan alkoholinkäytön ja siitä
seuraavien ongelmien takia. Tähän liittyen
minulla on ongelma; isän ja pojan tapaamiset.
Pojalle aika isänsä kanssa on tärkeää ja mukavaa,
aina silloin, kun isä on selvänä. Mutta aina
joskus käy niin, että ex-mieheni juominen on
lähtenyt hallinnasta. Koskaan ei voi luottaa,
että sovittu tapaaminen voi toteutua, sillä jos
ex-mieheni on humalassa, en voi antaa poikaa
hänelle. Siitä syntyy usein ahdistavaa riitaa
pojan siinä läsnäollessa. Mies kun ei myönnä
kuntonsa lapsenhoitoon olevan kelvoton.
Ongelmani on siinä, etten jaksa enää jännittää
tapaamisten onnistumista, järjestellä varahoitoa,
mikäli yllätyksiä sattuu. Varasuunnitelma on aina
oltava. Teen nimittäin kolmivuorotyötä, mikä
vuoksi pojan hoitoapu jostain on välttämätöntä.
Poika on 7-vuotias, siis vielä liian pieni
olemaan yksin. Aika ajoin väsyn tähän sirkukseen,
haluaisin irrottautua tyystin, mutta suhde
molempiin vanhempiin on lapselle kuitenkin tärkeä.
Mitä ihmettä voisin tehdä ??
Vastaukset 2
Vanhimmat
valitettavasti en osaa neuvoa laspsen hoitoon
liittyvässä asiassa mutta lapsen pahaa mieltä
voisi yrittää lieventää seuraavalla tavalla.
älä kerro lapselle etu käteen että isä tulee
hakemaan,jos lasta ei noudeta ei pettymys ole
niin suuri kuin silloin jos hän tietäisi että
isän pitäisi tulla.voit salassa pakata lapsesi
vaatteet ja tarvikkeet reppuun odottamaan jos isä
olisi kunnossa ja voisi huolehtia lapsesta,
p.s eikö siellä missä asut ole tarhaa mikä on
auki 24h
Moi, todella ikävä yilanne teillä. Poikasi on jo
kouluikäinen, ja ymmärtää varsin hyvin että jokin
on hullusti isän kanssa. Oletko puhunut ollenkaan
lapsesi kanssa? Tietääkö hän että isällä on
sairaus?
Mielestäni voisit avoimesti jutella lapsesi
kanssa ja yrittää selittä mistä on kyse. Isä
rakastaa kyllä poikaansa vaikkei aina pidäkään
lupauksiaan. On myös tärkeätä että poika saa
mahollisuuden puhua tunteistaan ja
pettymyksistään.
Hae apua mikäli sinusta tuntuu siltä, että et
tiedä miten käsitellä asiaa. Siis jostakin
tukiryhmästä tai vastaavasta, siellä varmasti
voivat neuvoa miten asiasta voi parhaiten puhua
lapsen kanssa.
Tsemppiä teille!