Kirjoitanko, huudanko, juttelenko ystävälle, itkenkö, nauranko.. Päädyin kirjoittamaan.
Tapasin uuden ihmisen muutama kuukausi sitten. Hän herätti mielenkiinnon aika nopeasti, pian myös selvisi hänen olevan varattu. Olin ensin vähän harmissani, mutta se meni pian ohi ja ajattelin, tutustutaan ihan kaveri tasolla. Niin siinä sitten kävikin. Pitkiä keskusteluja, huumoria, pientä kiusaamista puolin toisin yms.
Viime aikoina, ehkä noin viikon ajan, keskustelumme ovat saaneet pääni aivan sekaisin. Se voi olla mikä tahansa maailman asia, mistä puhumme ja sen jälkeen jään tunneiksi miettimään sitä. Saatan hymyillä, itkeä, ihan mitä vain. Hällä on mielenkiintoinen ja ihailtava näkökulma asioihin. Tunne on, että ilman noita keskusteluja itseltäni puuttuisi jotakin tärkeää. Tai oikeastaan tuntuu, että olen hukannut osan elämästäni, kun ei ole ennen tavannut ihmistä, jonka arvot ovat niin lähellä omiani ja jonka ajatusmaailmaa niin suuresti ihailen.
En tiedä mihin edes haluaisin vastauksen, ehkä pelkään hieman tuntevani romanttisia tunteita häntä kohtaan. Mutta en kuitenkaan, hän on vain ihmisenä kiinnostava, kuten voisi olla joku samaa sukupuolta oleva. Tämä vain on jotain aivan uutta. Mutta mitä? Pää on niin sekaisin, miksi. Onko kellään kokemuksia vastaavista olotiloista, jonkun ihmisen kohdalla?
Tapasin uuden ihmisen muutama kuukausi sitten. Hän herätti mielenkiinnon aika nopeasti, pian myös selvisi hänen olevan varattu. Olin ensin vähän harmissani, mutta se meni pian ohi ja ajattelin, tutustutaan ihan kaveri tasolla. Niin siinä sitten kävikin. Pitkiä keskusteluja, huumoria, pientä kiusaamista puolin toisin yms.
Viime aikoina, ehkä noin viikon ajan, keskustelumme ovat saaneet pääni aivan sekaisin. Se voi olla mikä tahansa maailman asia, mistä puhumme ja sen jälkeen jään tunneiksi miettimään sitä. Saatan hymyillä, itkeä, ihan mitä vain. Hällä on mielenkiintoinen ja ihailtava näkökulma asioihin. Tunne on, että ilman noita keskusteluja itseltäni puuttuisi jotakin tärkeää. Tai oikeastaan tuntuu, että olen hukannut osan elämästäni, kun ei ole ennen tavannut ihmistä, jonka arvot ovat niin lähellä omiani ja jonka ajatusmaailmaa niin suuresti ihailen.
En tiedä mihin edes haluaisin vastauksen, ehkä pelkään hieman tuntevani romanttisia tunteita häntä kohtaan. Mutta en kuitenkaan, hän on vain ihmisenä kiinnostava, kuten voisi olla joku samaa sukupuolta oleva. Tämä vain on jotain aivan uutta. Mutta mitä? Pää on niin sekaisin, miksi. Onko kellään kokemuksia vastaavista olotiloista, jonkun ihmisen kohdalla?
Vastaukset 8
Vanhimmat
ihan riippuu seisooko tavatessa?
Kuulostaa naisen aloitukselta, että tuskin seisoo.
Mulla on ollut vähän samanlainen tilanne, paitsi että emme ole päässeet varsinaisesti edes kaveriasteelle monestakin syystä, emmekä näe noin usein. Jossain vaiheessa kuvittelin, että meistä voisi tulla ystäviä ja yritin vakuutella itselleni, etten tunne häntä kohtaan muuta kuin kaverillisia tunteita ja samalla tavalla kuin sinä, mielenkiintoa joka yhtä lailla voisi kohdistua samaan sukupuoleen, ja joka johtuu vain samankaltaisuudesta varsinkin ajatusmaailman osalta.
Mutta ei, pakko myöntää rehellisesti, että tunnen kuitenkin muutakin ja varsinkin se on iso este millekään muulle. En silti haluaisi menettää häntä kokonaan elämästäni, vaikka joskus mietin, olisiko viisaampaa, kun ei koskaan enää näkisi.
onko tämä joku kuviteltu panokaveri?
lopeta tuo kouhotus..ihan normaalia, että tuollaista tapahtuu, joillekin ja siis monelle useinkin.
hei ethän sä voi kysyä toisilta mikä sut saa sekasin,kyllä sun pitää selvittää se itsellesi ihan itse,sitä ei voi tehdä kukaan muu puolestasi.
Eiköhän se ole syytä vilkaista peiliin ka katsoa oikein tarkkaan, jos on kykyä asettua toisen osapuolen asemaan. Sellaista tuubaa ja soopaa viljelet, että ditä saa mitä kylvää. Luepa vaikka noita viimeöisiä kurjia jutttuja, vink vink.
Anteeksi kulta, mä olin vähän huonolla tuulella, kun mun reenikaveri kiusasi mun koiraa, joka puri mun ananasta ja vieläkin sattuu :(
No just tälle tasolle tää on mennyt :-(. Sydän itkee verta, kaksi aikuista ihmistä, tunteet voimakkaat kuin mitkä, niin syvällä, että mukaan sotkrutvat jo kaikki pimeät puoletkin, jotka mustasukkaisina ja vainoharhaisina hakkaavat råisua riimejään tälle palstalle. Tämäkö se oli, mitä haluttiin, toivottiin ja parhaiten osattiin :-(((((((((