Eduskunnan oikeusasiamies pyytää kansalaisia perus- ja ihmisoikeusalan toimijoita esittämään ehdokkaansa 27.2.2012 mennessä.
Toivottavasti päteviä ehdokkaita on löytynyt ja saamme yhteiskuntaan jonkun joka valvoo kansalaisten oikeuksien toteutumista.
Lue lisää tiedotteesta, sekä muita Eduskunnan oikeusasiamiehen tiedotteita, joita löytyy lisää otsakkeesta. Lisää tiedotteita.
http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/pubman/templates/2.htx?id=815
------------------------
Toivottavasti päteviä ehdokkaita on löytynyt ja saamme yhteiskuntaan jonkun joka valvoo kansalaisten oikeuksien toteutumista.
Lue lisää tiedotteesta, sekä muita Eduskunnan oikeusasiamiehen tiedotteita, joita löytyy lisää otsakkeesta. Lisää tiedotteita.
http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/pubman/templates/2.htx?id=815
------------------------
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kopio Eduskunnan oikeusasiamiehen tiedotteesta.
Tiedote: Oikeusasiamies pyytää nimeämään ehdokkaita Ihmisoikeusvaltuuskunnan jäseniksi
Eduskunnan oikeusasiamies on pyytänyt kansallisia perus- ja ihmisoikeusalan toimijoita esittämään 27.2. mennessä ehdokkaansa uuden Ihmisoikeuskeskuksen ihmisoikeusvaltuuskuntaan. Järjestökentän laajuuden vuoksi myös muut tahot kuin ne, joille kirje on nyt lähetetty, voivat esittää ehdokastaan valtuuskuntaan.
Valtuuskunnassa ovat edustettuina myös ylimmät laillisuusvalvojat, eritysvaltuutetut ja Saamelaiskäräjät.
Valtuuskunnan jäseniksi nimetään 20 - 40 henkilöä ja siihen pyritään valitsemaan eri tahoja edustavien toimijoiden kokonaisuus. Oikeusasiamies kiinnittää kirjeessään huomiota siihen, että ehdokkaan nimeäminen ei vielä takaa valintaa valtuuskuntaan.
Ihmisoikeusvaltuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden yhteistyöelimenä. Se käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä perus- ja ihmisoikeusasioita sekä hyväksyy vuosittain keskuksen toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen.
Oikeusasiamies asettaa valtuuskunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii Ihmisoikeuskeskuksen johtaja.
Valtuuskunnan järjestöjä ja tutkimuslaitoksia edustavien jäsenten kesken on tarkoitus noudattaa vuorotteluperiaatetta ja sen kokoonpanossa tulee olla tasapuolisesti naisia ja miehiä.
Lisätiedot: vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Jari Pirjola, puh. (09) 432 3363 ja esittelijäneuvos Riitta Länsisyrjä, puh. (09) 432 3361.
Oikeusasiamiehen kirje (pdf)
Jakelulista (pdf)
----------------
Tietoa eduskunnan oikeusasiamihen tehtävistä.
Oikeusasiamiehen tiedote 16.3.2002.
Käräjäoikeudet ovat löytäneet lainvastaisuutta kuudessa kotietsinnässä.
Valitusmahdollisuudesta tulee tiedottaa.
Oikeuskäytäntöjä seurataan jälkikäteen.
Pari kysymystä.
Voisiko huostaanotoistakin valittaa?
Onko joitakin asioita salattu kansalaisilta?
Lue lisää.
http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/pubman/templates/2.htx?id=819
------------
Oikeusasiamiehen tiedote 16.2.2012.
Jälkitarkastukset kuuluvat julkiseen terveydenhuoltoon
Potilas ohjattiin lainvastaisesti yksityislääkärille omalla kustannuksellaan
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HYKS Silmätautien klinikka ja HYKS Jorvin sairaala ohjasivat potilaan leikkausten jälkitarkastuksiin yksityissektorille tämän omalla kustannuksella. Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen katsoo menettelyn olleen lainvastainen ja esittää hyvitystä potilaalle.
Potilaan oikeus perustuslaissa turvattuihin riittäviin terveyspalveluihin ja potilaslaissa tarkoitettuun hyvään hoitoon ei toteutunut, katsoo Jääskeläinen.
Oikeusasiamiehen mukaan HYKS Silmätautien klinikan ja HYKS Jorvin sairaalan olisi tullut järjestää tarpeelliset jälkitarkastukset joko itse tai käyttämällä laissa säädettyjä muita tapoja, esimerkiksi ostamalla jälkitarkastukset yksityiseltä palvelujen tuottajalta.
Lääketieteellisesti perustellun toimenpiteen jälkitarkastukset ovat tarpeellinen osa hoidon kokonaisuutta. Ne kuuluvat julkisen terveydenhuollon vastuulle eikä niitä saa siirtää yksityislääkärille ja potilaan itsensä maksettavaksi, katsoo oikeusasiamies.
Jos julkinen terveydenhuolto ei voi itse tuottaa palvelua, sen tulee hankkia palvelu joko muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Jos palvelu ostetaan yksityiseltä, siitä peritään sama maksu kuin julkisella puolella.
Potilaalla on tietysti oikeus valita, käyttääkö hän julkisen vai yksityisen terveydenhuollon palveluja. Tämä valinnanvapaus kuitenkin edellyttää, että hän on saanut oikeaa tietoa siitä, että tarpeelliset jälkitarkastukset kuuluvat julkiseen terveydenhuoltoon.
Oikeusasiamies esitti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin harkittavaksi, miten sen lainvastaisesta menettelystä aiheutuneet kustannukset voitaisiin hyvittää potilaalle. Sairaanhoitopiirin tulee ilmoittaa 31.3.2012 mennessä, mihin asiassa on päädytty.
Yhdenvertaisuus ei toteudu
Oikeusasiamies pitää epätyydyttävänä nykytilannetta, jossa potilaiden oikeus tarpeellisiin jälkitarkastuksiin ei näytä toteutuvan yhdenvertaisesti julkisessa terveydenhuollossa eri puolilla Suomea. Tämä käy ilmi Valviran ja sen pysyvän asiantuntijan lääketieteellisistä lausunnoista.
Tästä syystä oikeusasiamies katsoo, että yhtenäisiä hoidon perusteita tulisi täydentää jälkitarkastusten suorittamista koskevilla ohjeilla. Hän pyytää Valviraa ja sosiaali- ja terveysministeriötä ilmoittamaan 31.5.2012 mennessä toimenpiteistä, joihin ne ovat asiassa ryhtyneet.
Oikeusasiamies Jääskeläisen päätös dnro 3283/4/10 kokonaisuudessaan (ruotsiksi, lyhennelmä suomeksi)
Lisätietoja antaa esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen, puh. (09) 432 3377.
----------
Lisää tiedotteita, joista saa kuvan oikeusasiamiehen työstä.
Oikeusasiamies tiedote 2.2.2012.
Ylioppilaskokeen arvostelun julkisuutta tulisi parantaa
Ylioppilastutkintolautakunnan tulisi lisätä avoimuutta jo ylioppilaskokeen alustavassa korjausvaiheessa lukioissa, katsoo apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja tuoreessa pää-töksessään.
Apulaisoikeusasiamiehen mielestä ylioppilastutkintolautakunnan tulisi julkisuuslain mukaisesti edistää toimintansa avoimuutta, muun muassa kertoa arvostelukäytännöstään. Sama laki edellyttää myös, että keskeiset asiakirjat ovat helposti saatavissa esimerkiksi verkossa.
Asiasta kannelleen opettajan mukaan ylioppilastutkintolautakunta laatii kokeet hyvissä ajoin ja tekee omia mallivastauksiaan arvioidakseen kokeen kohtuullisuutta. Näitä vastauksia ei kuitenkaan julkaista, vaikka ne ovat parempilaatuisia kuin kiireesti tehdyt Matemaattisten Aineiden Opettajien Liiton (MAOL) ratkaisut.
MAOL laatii heti koepäivän iltana matematiikan, fysiikan ja kemian kokeen alustavat mallivastaukset ja pisteitysohjeet. Ne lähetetään kouluille ja ne ovat lähinnä yhdistyksen jäsenten saatavissa maksua vastaan.
Pajuojan mielestä aineopettajien tekemän arvostelun perusteita tulisi selkiyttää ja kokeen julkisuutta tulisi parantaa tältä osin. Olennaista osaa kokeesta ei voida ulkoistaa eikä siitä päättämistä voida luovuttaa aineopettajien yhdistykselle, vaikka he osallistuvatkin kokeiden alustavaan korjaamiseen.
Ylioppilaskokeen yhteydessä tämä on tärkeää erityisesti siksi, että arvostelussa kysymys on yksilöiden oikeuksista ja velvollisuuksista. Arvosteluperusteiden julkistamisessa ylioppilastutkintolautakunnan pitkä käytäntö eroaa matemaattisissa aineissa esimerkiksi monien yliopistojen nykyisistä pääsykoejärjestelyistä.
Pajuoja pyysi opetus- ja kulttuuriministeriötä antamaan elokuun loppuun mennessä selvityksen toimenpiteistä julkisuuden ja hyvän hallinnon tukemiseksi.
AOA Pajuojan päätös 12.1.2012, dnro 301/4/11 kokonaisuudessaan ruotsiksi ja suomeksi.
Lisätietoja antaa esittelijäneuvos Jorma Kuopus, puhelin (09) 4321.
------------------
Tässä fiksuja lasten ja bioperheiden oikeuksia ajavia ehdokkaita:
Anu Suomela, seksuaaliterapeutti, kouluttaja, Pesue ry
Lilli Autti, valtiotieteen maisteri, Valvira
Leeni Ikonen, varatuomari, Vartu ry
Outi Mannonen, asianajaja
Hille Koskela, akatemiantutkija, dosentti
J.P. Roos, sosiaalipolitiikan professori
Anu Suomela J.P.Roos. Lilli Autti. Rirpa Taskinen Leeni Ikonen ovat juuri niitä ihmisiä, jotka eivät ole lähteneet mukaan huostahulluuteen, myös varatuomari Anja Hannuniemi kuuluu ehdottomasti samaan kategoiaan.
Lisää ehdokkaita,
Erityislapset.
Kasvatustieteen maisteri Merja Ojanen. Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomat.
Kykeneekö lastensuojelu auttamaan erityislapsia?
Helsingin Sanomat C5 Mielipide 17.07.2007 18.07.2007 08:20
Mielipidesivuilla on tuotu esille erilaisia näkökulmia lasten huostaanottoon. Yleensä huostaanottoja pidetään lapsen ja perheen kannalta oikeana ratkaisuna.
Julkisuudessa tuodaan esille huostaanotonsyinä vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat. Kokonaan unohdettu ryhmä ovat niin sanotut erityislapset, joihin lukeutuvat useat neuropsykiatrisesti oirehtivat lapset, asperger- ja adhd-oireiset lapset.
Lastensuojelun hoitokäytännöissä nämä lapset rinnastetaan samaan ryhmään kuuluviksi, kuin ne lapset, joiden vanhemmilla on päihde- tai mielenterveysongelmia.
Erityislasten kohdalla lapsen psyykkinen oireilu, esimerkiksi pakko-oireilut, voi olla neurologista ja täysin vanhemmuudesta riippumatonta.
Onko lastensuojelulla keinoja ja ammattitaitoa erottaa lasten oireilun alkuperä? Onko lastensuojelulla tarjota avohuollon tukitoimia erityislasten tarpeet huomioon ottaen? Onko Suomessa vielä vallalla asenne, että lapsen oireilu on aina vanhemmuudesta johtuvaa ja siksi oireileva lapsi on sijoitettava kodin ulkopuolelle?
Suomalaisessa hoitokäytännössä lastensuojelun alaisista hoitolaitoksista on tehty niin sanottuja psykiatrisia hoitopaikkoja ja lastenkodin hoitajista on käytännössä tehty epävirallisia lasten psykiatreja ja terapeutteja.
Erityislapset, varsinkaan asperger-oireiset, eivät usein hyödy laitoshoidosta, päinvastoin heidän kuntonsa siellä heikkenee. Tästä ovat huolissaan monet asperger-oireisten lasten vanhemmat.
Erityislasten vanhempien asiantuntijuutta ja kokemusta lastensa hoidon suunnittelussa ei useinkaan oteta huomioon. Laitoshoito voi joskus olla sopiva väliaikaisena intervallihoitona sopiva erityislasten ja –nuoreten kohdalla.
Lastensuojelun käytännöt eivät kuitenkaan tunne hoitomuotona intervallihoitoa. Lastensuojelun asenne on hyvin jäykkä: joko lapsi on kotona tai täysi-ikäiseksi laitoshoidossa. Tämä asettaa erityislasten vanhemmille suuria paineita ja pelkoa ottaa yhteyttä mihinkään hoitotahoon.
Moni erityislapsen vanhempi haluaa hoitaa lapsensa kotona eikä antaa häntä aikuisikään asti laitoshoitoon.
Erityislasten vanhemmat haluavat tietysti lapsellensa parasta mahdollista oireitten mukaista hoitoa tutussa kotiympäristössä. Ehdottaisin, että erityislasten vanhemmille annettaisiin ”palveluseteli”, jolla voisivat hankkia lapselleen oireiden mukaista hoitoa.
Erityislapsen vanhemmat ovat lastensa parhaita asiantuntijoita. Lastensuojelun alaisten laitosten tilalle voitaisiin perustaa avoimia terapia ja kuntoutuskeskuksia, joissa vanhemmat saisivat lapsilleen ja itselleen lapsen oireiden mukaista ammatillista apua ja hoitoa.
Merja Ojanen
kasvatustiet. maist.
Helsinki
--------------
Tässäkö syy huostaanottoihin.
Kouluterveydenhuollon säästöt 1900 -luvun alussa lisäsivät psykiatrisen hoidon tarvetta.
Aihepiiriin liittyy myös muita uutisia.
Lue lisää. Helsingin Sanomat 23.3.2012
http://www.hs.fi/kotimaa/Kouluterveydenhuollon säästöt lisäsivät psykiatrisen hoidon tarvetta/a1305558413766
------------.
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka.
Helsingin Sanomat 30.1. 2012.
Kunnat laiminlyövät terveystarkastuksia.
Lapset ja nuoret syrjäytyvät koluterveydenhuollon laiminlyönneistä.
Kunnilta puuttuu halu parantaa oppilashuoltoa.
Lue lisää.
http://www.hs.fi/kotimaa/Oikeuskansleri Koulut laiminlyövät terveystarkastuksia/a1305554504668
------------
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka nuhtelee kolmea ministeriötä budjettitarkkuudesta lipsumisesta.
Moitteita saavat.
Opetus ja kulttuuriministeriö.
Sosiaali- ja terveysministeriö.
Sisäasiainministeriö.
Viestintäministeriön kohdalla käsittely on kesken.
Aiheesta lisää.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/oikeuskansleri-toruu-kolmea-ministeriota-/art-1288404852247.html?ref=lk_is_1
--------
Näköjään useat ministeriöt eivät halliste ammattiaan, eikä moraalia..
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka näpäytti työ- ja elinkeinoministeriötä huonosta lainvalmistelusta.
Näytti myös Wallin saaneen moitteita.
Aiheesta lisää Helsingin Sanomat 20.2.2012, jossa lisää moitteita.
http://www.hs.fi/politiikka/Oikeuskansleri näpäytti työ- ja elinkeinoministeriötä/a1305556075707?lk_is_2
-----------------