Minun mielipiteeni ovat yksin minun, eivätkä ne edusta mitään yleistä turkulaista mielipidettä.
Minä henkilökohtaisesti, en arvosta Helsinkiä historiallisista syistä johtuen, koska kyseinen kaupunki on ollut ja on edelleen rosvo, joka ryöstää muilta menestyksen.
Se on minun yksityinen mielipiteeni. Vain minun, enkä ole edes turkulainen, jos tarkkoja ollaan. Minä vain olen muuttanut sinne.
Ja kyllä, minulla on oikeutettua katkeruutta Helsinkiä kohtaan. Myönnän katkeruuteni, enkä todellakaan aio, en niin turkulaisten kuin kenenkään muunkaan vuoksi sitä kiistää.
Minä olen käynyt useasti Helsingissä ja ajattelen asioista niin mahdollisimman objektiivisesti kuin se vain minulle on mahdollista. Tiedän ja hyväksyn Helsingin hyvät puolet, mutta ideologiaa tai tai Helsingin pönkitystä minä en hyväksy, enkä tule koskaan hyväksymään.
Niin kauan, kun Suomea tullaan kehittämään vain Helsigistä, minä tulen Helsinkiä sydämestäni vihaamaan. Ja sen vihan kanssa olen valmis elämään, vaikka viha ei ketään todellakaan onnelliseksi tee. Mutta koska minulla on hyvin vahva oikeudentaju, en voi Helsingin sikamaista historiaa sivuuttaa, varsinkaan kun se edelleen jatkuu.
Minun ajatuksiani on PK-seutulaisen vaikea käsittää, ja ymmärrän sen hyvin. Tiedän miten Helsingissä ajatellaan ja olen siellä ihmisten kanssa keskustellut. En suoraan tästä, mutta Suomesta ja maailman menosta noin yli päänsä.
Missään vaiheessa en ole huomannut, että olisin ollut pahasti väärässä siitä, että Suomi on entistä selvemmin panostassa kaiken toimintansa sen kaupungin ympärille, jolle muinoin Turun asema lahjoitettiin.
Toisin kuin viha yleensä. Se on sokeaa. Minä pidän vihan teoissa ja asioissa, jotka minut on alunperin saanut suuttumaan. En yletä sitä henkilöihin tai kaupunkiin sisänsä. Helsinki on monella tavalla kaunis ja mukava.
Rakkauteni Turkua kohtaan on suuri ja suru sen kohtalosta vielä sitäkin suurempi. Ja vaikka minua ei ehkä olisikaan, jos Turku olisi pääkaupunki, niin en silti voi olla sympatiseeraamatta Suomen vanhinta ja jalointa kaupunkia tai surematta sen katkeraa kohtaloa.
Minä myöskin suren Suomen kohtaloa, että se menetti vanhan historiallisen kaupunkinsa, joka olisi sille tarjonnut juuret suoraan menneeseen Suomeen, ennen minkään maan valtaa. Sillä täältä löytyy selvät merkit aidosta Suomesta ja sen kulttuurista, eikä historian nauha katkea välissä, niin kuin se muualla tekee.
Näin minä ajattelen, joku turkulainen tuskin edes välittää, toisilla on parempaakin ajateltavaa. Jos mielipiteeni vihastuttavat teidät, niin minä olen varmaankin se kohde sitten jota vihata.
Senku vaan! Olkaa hyvä!
Minä henkilökohtaisesti, en arvosta Helsinkiä historiallisista syistä johtuen, koska kyseinen kaupunki on ollut ja on edelleen rosvo, joka ryöstää muilta menestyksen.
Se on minun yksityinen mielipiteeni. Vain minun, enkä ole edes turkulainen, jos tarkkoja ollaan. Minä vain olen muuttanut sinne.
Ja kyllä, minulla on oikeutettua katkeruutta Helsinkiä kohtaan. Myönnän katkeruuteni, enkä todellakaan aio, en niin turkulaisten kuin kenenkään muunkaan vuoksi sitä kiistää.
Minä olen käynyt useasti Helsingissä ja ajattelen asioista niin mahdollisimman objektiivisesti kuin se vain minulle on mahdollista. Tiedän ja hyväksyn Helsingin hyvät puolet, mutta ideologiaa tai tai Helsingin pönkitystä minä en hyväksy, enkä tule koskaan hyväksymään.
Niin kauan, kun Suomea tullaan kehittämään vain Helsigistä, minä tulen Helsinkiä sydämestäni vihaamaan. Ja sen vihan kanssa olen valmis elämään, vaikka viha ei ketään todellakaan onnelliseksi tee. Mutta koska minulla on hyvin vahva oikeudentaju, en voi Helsingin sikamaista historiaa sivuuttaa, varsinkaan kun se edelleen jatkuu.
Minun ajatuksiani on PK-seutulaisen vaikea käsittää, ja ymmärrän sen hyvin. Tiedän miten Helsingissä ajatellaan ja olen siellä ihmisten kanssa keskustellut. En suoraan tästä, mutta Suomesta ja maailman menosta noin yli päänsä.
Missään vaiheessa en ole huomannut, että olisin ollut pahasti väärässä siitä, että Suomi on entistä selvemmin panostassa kaiken toimintansa sen kaupungin ympärille, jolle muinoin Turun asema lahjoitettiin.
Toisin kuin viha yleensä. Se on sokeaa. Minä pidän vihan teoissa ja asioissa, jotka minut on alunperin saanut suuttumaan. En yletä sitä henkilöihin tai kaupunkiin sisänsä. Helsinki on monella tavalla kaunis ja mukava.
Rakkauteni Turkua kohtaan on suuri ja suru sen kohtalosta vielä sitäkin suurempi. Ja vaikka minua ei ehkä olisikaan, jos Turku olisi pääkaupunki, niin en silti voi olla sympatiseeraamatta Suomen vanhinta ja jalointa kaupunkia tai surematta sen katkeraa kohtaloa.
Minä myöskin suren Suomen kohtaloa, että se menetti vanhan historiallisen kaupunkinsa, joka olisi sille tarjonnut juuret suoraan menneeseen Suomeen, ennen minkään maan valtaa. Sillä täältä löytyy selvät merkit aidosta Suomesta ja sen kulttuurista, eikä historian nauha katkea välissä, niin kuin se muualla tekee.
Näin minä ajattelen, joku turkulainen tuskin edes välittää, toisilla on parempaakin ajateltavaa. Jos mielipiteeni vihastuttavat teidät, niin minä olen varmaankin se kohde sitten jota vihata.
Senku vaan! Olkaa hyvä!
Vastaukset 2
Vanhimmat
En jaksanut lukea vuodatustasi. Liian pitkä ja monimutkainen liturgia.
Mutta mee sääki vaan määkiin sinne Turkkuseen.
Väärä aihe tälle palstalle. meni kirjottelus hukkaan ku ilmotan tän asiattomaksi.