Jos joku kirjoittaa jostain kameramerkistä, tulee kommentti; ”vittuako tuota meille tyrkytät, ootko joku merkin edustaja”. Jos kirjoitat ikään kun siinä mielessä, että voisit antaa aloittelevalle jonkun vinkin, saat kimppuusi jonkun ”besserwisserin” joka vaatii teoreettista todistelua jokaiseen esittämääsi vinkkiin tai ohjeeseen. Jos kehut jotain blogia tai kuvaajaa, jo kohtaa löytyy tukku asioita joiden pohjalta blogin kirjoittaja on jonkun kameramerkin huora eikä itse asiassa tiedä kuvauksesta mitään.
Jos sanot kuvanneesi yli 40 vuotta ja tuntevasi valokuvauksen perusteet, sivulle ilmestyy nippelitietoa täynnä oleva peräkamarinpoika, joka pyytää/vaatii todistamaan osaamisesi. Älä ole itsevarma, elä kerro ymmärtäväsi jostain jotain, se aiheuttaa heti jollekin trauman joka purkautuu kymmeninä vittuiluviesteinä. Kuten varmaan monet ymmärtävät Suomi24 on enemmän mielipide- kun asiantuntijaportaali. Jokaisella on mielipide jostain asiasta, eikä mielipiteen kirjoittaminen edes edellytä asiantuntemusta.
*
Jos sanot kuvanneesi yli 40 vuotta ja tuntevasi valokuvauksen perusteet, sivulle ilmestyy nippelitietoa täynnä oleva peräkamarinpoika, joka pyytää/vaatii todistamaan osaamisesi. Älä ole itsevarma, elä kerro ymmärtäväsi jostain jotain, se aiheuttaa heti jollekin trauman joka purkautuu kymmeninä vittuiluviesteinä. Kuten varmaan monet ymmärtävät Suomi24 on enemmän mielipide- kun asiantuntijaportaali. Jokaisella on mielipide jostain asiasta, eikä mielipiteen kirjoittaminen edes edellytä asiantuntemusta.
*
Vastaukset 20
Vanhimmat
Nitrot.
Ja verenpainelääke!
Älä sure Ykä, tämä palsta tuntuu olevan joillekin mielipahan purkautumistie. He ovat ehkä yksinäisiä joilla ei ole kenelle kiukutella ja kaikki patoutuu sitten purkautuakseen palstalla.
Arvelen monen "asiantuntijan" täällä olevan ilman kuvauskokemusta tai omaavan 2M kännykameran ja siitä saatu asiantuntemushan alkaa olla todella merkityksellistä.
Aiemmin ainakin sanottiin tiedon lisäävän tuskaa, tässä se tarkoittaa sitä, että mitä enemmän tietää sen vähemmän itse asiassa huomaa tietävänsä mutta kun pari asiaa on selvinnyt niin kaikki on joillain hallinnassa.
Liika "viisaus" on siis osoitus sen lähes täydellisestä puuttumisesta ja jonkun merkin perään kuolaaminen on tietämättömyyttä muista merkeistä ja ainoa todellinen syy on varusteiden yhteensopimattomuus järkkäreissä. Jos olet ollut Nikon, Canon, Pentax tai joku muu kuvaaja useampia vuosia ja olet varustautunut muutoinkin kuin markettipaketilla on merkissä pysyminen järkevää. Muutoinhan niillä pärjää kaikilla ja kuvien laatu on jokaisella merkillä ja kameratyypillä kiinni ensin kuvaajasta ja vasta ehkä toiseksi kamerasta.
Minä ostin ensimmäisen kamerani -50 - -60 luvun vaihteessa joskaan en enää muista mikä se oli mutta kun menin armeijaan -61 kesällä se oli mukana. Sen jälkeen niiden merkki on vaihdellut ja ensimmäinen järkkäri oli Pentaxin ME kauan sitten. Silti en tiedä mistään kaikkea mutta varsinkin nykyaikana kameroiden omilla valotuksen mittareilla homma hoituu kunhan vähän käyttää omaakin nuppiaan.
”Älä sure Ykä, tämä palsta tuntuu olevan joillekin mielipahan purkautumistie. He ovat ehkä yksinäisiä joilla ei ole kenelle kiukutella ”
Onhan se noinkin, mutta Ykälläkin on nyt paha mieli kun täällä ei riittävästi arvosteta papan 40v kokemusta ja nykyaikana ”omilla valotuksen mittareilla”
”eikä itse asiassa tiedä kuvauksesta mitään”
Ykä uskoo varmasti, että kukaan muu kuin hän ei tidä mitään.
Kiitos en tarvitse nitroja, mutta lievä verenpainelääkitys on, lääke otettu. Aloitin kuvaamisen vasta 1964 venäläisellä Lubitel 2 kameralla, tietysti siihen aikaan piti opetella koko kuvantekoprosessi....näin se homma etenee.
Mitä näistä, kun kevättä pukkaa, antaa kaikkienkukkien kukkia vaan...
Katos, olen aloittanut samaan aikaan ja vielä samalla kameralla.
Ihmekös, että olen ollut useimmiten samaa mieltä Sinun kanssasi.
"Jos sanot kuvanneesi yli 40 vuotta ja tuntevasi valokuvauksen perusteet, sivulle ilmestyy nippelitietoa täynnä oleva peräkamarinpoika, joka pyytää/vaatii todistamaan osaamisesi."
Niin.
Se vanha totuus oppimisesta:
tietää - luulee tietävänsä - tietää luulevansa
Se, että essiloora 17v on kuvannut pari kesää ja nähnyt että kameran kyljessä lukee vaikkapa macro, riittää tälle tyypille tietämään että ko. kameralla voi kuvata makrokuvia. Turha siinä on sitten koittaa kertoa mitään siitä mitä se makro tarkoittaa.
Mutta niin.
Ei se mitään.
Ekana pitää essiloorankin opetella ajamaan apupyörillä ja se hänelle suotakoon.
Kerroppa YJ nuo nykyiset kuvausvermeesi...niin nähdään löytyykö sitä katu-uskottavuutta riittävästi erinäisille avauksille, vai onko samaistuminen mainitsemiisi ''peräkammarinpoikiin'' lähempänä.
Laitteet ovat vain apuvälineitä, se on henkilö joka kuvaa. Muutoinhan niitä kameroita vilisisi ihan yksinään kuvaamassa.
Kerroppa YJ nuo nykyiset kuvausvermeesi...."
Filmipuolella on yksi Canon EOS E50 ja Olympys OM-2
Digipuolella on Olympus E-450 ja Nikon D40, eli köyhän kameroita.
Kun en oikein ole joutanut kuvaamaan en viitsi toistaiseksi ostaa kallista järjestelmään nurkkiin seisomaan.
Kuvauksiini sopivin kattaus olisi, Nikon D7000 runko, Tokina AT-X 116 Pro F2.8/11-16 mm ja Nikkor AF-S 85mm f/1.8 G
Kaikkein tärkein projekti on tehdä digitointiyksikkö Olympuksen E-450 ja Zuiko ED 50mm F2.0 Macro lasille. Filmipidin, taustavalot ja näppärä kehikko, jolla digitoida vanhat diat ja negat. Siitä voi tehdä myös keikkaversion jolla voisin kuvata sukulaisten vanhojen albumien mustavalkokuvia ym.
No...melkoinen kontra mm. Digicamera.net palstalle? Vaikkapa kun siellä lukee mm. parhaillaan kuumana käyvää Nikon D800 ketjua...jotain 600% suurennuksia katsellaan silmän tapillaan eroja hakien (= pahimman laatuista pikselirunkkausta!). Silti ainakin osalla siellä ''hifistelevillä'' lienee silti melkoisesti enemmän tietämystä, kuin mm. tämän palstan YJ:lla, vai mitä mieltä olet YJ?
Voi teitä ressukoita Jurri ja Työeläkeläinen. Ikä tekee meille vanhoille ikäviä tepposia.
Noin vähällä ymmärryksellä tulette tänne rehvastelemaan, 40 voutta on harrastettu kuvaamista ja vieläkään ei ole näyttöä osaamisesta yms.
Arvostuksen ja kehujen vaatiminen muilta osoittaa äärimmäistä typeryyttä harrastelijoiden joukossa.
Sain ensimmäisen kamerani vuonna 1948. Alkuinnostuksen ja opit sain enoltani joka oli ”puoliammattilainen”. Ensimmäinen ”ammattikamerani” oli käytetty Leica IIc jonka hankin vuonna 1960.
Mitä olen oppinut polun varrella.
– kokemuksen pituudesta ja iästä ei ole mitään hyötyä luovassa harrastuksessa. Shoppailijat on asia erikseen.
– tekniset tiedot vanhenee yhä lyhyemmissä jaksoissa (alle 2v) joten vanhoilla tiedoilla rehvastelu on pelkkää …
– harrastus ei ole besservisserien huutokilpailu (minä tiedän eniten)
– sillä mitä luulee tietävänsä ei ole kuin haittaa luovuudelle.
– jne
On hienoa, että jotkut täällä kyseenalaistaa mielipiteeni, tulee harkittua ja perusteltua sanomisensa niin hyvin kuin osaa.
Kukas se taanoin kirjoittikaan täällä, että ei ole ikinä kuullut puhuttavan objektiivin polttovälistä, aukon voi mitata viivottimella, croppikerroin pidentää polttoväliä, polttoväli muuttaa perspektiiviä, RAW on raakadataa suoraankennolta jne?
Puhut Ykä ihan täyttä asiaa. Muutenkin viestisi ovat mielestäni hyviä ja rakentavia. Jatka samaan malliin, sillä on täällä myös sellaisia ihmisiä, jotka osaavat arvostaa vinkkejä ja joitakin esittelyjä.
Ihan ajankuluksi osallistun nyt keskusteluun.
Studiokuvaajana vuodesta 65.Sitä ennen filminkehitystä ja retusointia.
Kamerat ja merkit vaihdelleet palkista kinariin.Plaubel,Mamya,Hassel,Nikon,Bronica,Yashica....
Valokuvalaboranttikoulu (2v.) käyty ynnä ns.Luovan muotokuvauksen kurssi ynnä ammattipätevyyskurssia mainoskuvauksen puolelta.Sekä kaikenmaailman parin päivän ammattikuvaajien vetämiä kursseja.
Ihan tähän päivään asti olen hakenut ja haen aiheen oikeaa ulostulemista eli omaa näkemystä ja sanomaa kuvissani. Sekä filmi- että digi ovat molemmat kilpailukelpoisia asiassani.
Omaan kuvaustarpeeseeni riittää, että laitteet, joita käytän ovat riitävän hyviä.
Mutta...
Olihan hiukan opettelemista digin myötä aluksi.
Vaan sekä Yrjö Jurrilta,Työeläkeläiseltä,020:lta(alias Dol Biong ),Mika 2:lta,D90:ltä,WB:ltä ja monelta muulta palstalle kirjoittavalta olen saanut erittäin hyödyllistä tietoa asiassani.
Luullakseni tunnistan asiantuntemuksen ja eihän kukaan kaikkea käske purematta nielemään.
Ilman em. henkilöiden mielipiteitä ja selvennyksiä olisin paljon paljon tietämättömämpi digissä!!!
Kukaanhan ei estä ajattelemasta itse, mutta yksin ei tule kiinnittäneeksi huomiota ihan kaikkeen.
Joten suurkiitos kaikille, jotka ovat vastanneet kyselyihini ulkopuolisten herjoista huolimatta!
Parhaiten tuntuu silti oppivan itse erehtymällä eli saaden aikaan kakkaa... ja ottamalla tuloksesta piiitkän analysointituokion eli haisun.
Exif-tiedot auttaa mukavasti nykyään noiden kuvien katselussa, kun jälkikäteen voi kahvikupin äärellä katsoa kuvia ja miettiä mikä meni vituiksi. Niistä saa yllättävän paljon irti, joka nykyään estää minulta huonon kuvan poistamisen suoralta kädeltä.
Valokuavuksen lopputuleman onnistuminen onkin jokaisen ihan itse arvioitava. Joskus innostuu kovastikkin itse ottamastaan kuvasta, jota sitten esittelee muille ja huomaa että vastaanotto onkin vähemmän innostonutta. Useimmitenhan kuvaamme tusinatavaraa, jonka huomaa monta kertaa vasta kuvaa useamman kerran tiirattuaan. Toisaalta jokainen valokuva on myös ajan kuva, todellista tallennettua historiaa jälkipolville, jonka arvo selkeentyy ehkä vasta vuosikymmenten päästä. Mitä taas tulee valokuvauksesta keskusteluun ylipäätään, niin jatkakaamme kukin linjallamme. On "tietäjää", on väliin huutelijoita ja löytyypä seasta aina joskus todellinen helmikin. Tosi asia vaan on, että poimimalla noita helmiä voi aina jotain uuttakin oppia.
Ykälle
Sinin sijassasi aloittaisin ikioman blogin. Siellä saat rauhassa ”ikään kun siinä mielessä” kirjoitella ikiomia totuuksiasi meidän muiden kritisoimatta.
Teet niinkuin tuo ylistämsi blogisti ja annat ”aloittelevalle jonkun vinkin”
Miksi kiusaat itseäsi kirjoittamalla tänne kun poltat käämisi joka kerta kun joku rohkenee kommentoida viisauksiasi?
Kyllä Jurrin Ykän kirjoittelee ihan täyttä asiaa. Itsekkin kommentoin joskus näitä "viisauksia" mutta pyrin myös todistelemaan sanottavani muutoin kuin pelkällä "mutulla". Nähin keskuteluihin on hyvä suhtautua kuten nettipoliisi Marko Forss sosiaalisen median joulurauhajulistuksessaan: " Jos tuntuu siltä että keskustelet idiootin kanssa, pidä huolta että hän ei tunne samoin" ( HS 25.3.2012 sivu D5).
”Kaikkein tärkein projekti on tehdä digitointiyksikkö Olympuksen E-450 …”
Minusta tuo ”tärkein projekti” kertoo paljon Jurri-Ykän ymmärrykdestä ja isottelusta – että sellainen ”yksikkö”.
”yksikkö” - kerro, mikä tuossa reprosysteemissä on vikana?
Skannaan makrolasilla paljon nopeammin negan/dian kun skannerilla ja laatu riittää tarpeisiini täysin. Samalla kameralla ja makrolasilla reprokuvaan myös albumeista mustavalkokuvia, ilman kuvien irrottamista.
Elikkä tälleen --->
http://www.scantips.com/es-1.html
http://www.photo-i.co.uk/BB/viewtopic.php?t=4439
http://thedambook.com/blog/category/camera-scanning/
http://www.teleread.com/wp-content/uploads/2010/04/20scanner.jpg
http://www.wrotniak.net/photo/exakta/system-1969.html
Oletko nähnyt ne eräitten apinoitten noin vain erään luontokuvaajan kameralla ottamat
luontokuvat?
Herää ? Tarvitaanko noin hyviin kuviin noinkaan paljon kokemusta?
Ehkä lahjakkuutta esiintyy piilevänä eikä se aina käy ilmi?
Jos pelkkä laukaisimen painallus riittää sopivana hetkenä?
Vailla sen kummempia esivalmisteluja, säätöjä / virityksiä tai väittelyitä sättimispalsoilla.