Kaverin äidillä on maksasyöpä ja se on nyt kehittynyt jo siihen vaiheeseen, ettei voi oikein muuta ku lievittää kipuja. Se pääs onneksi kuiten kotihoitoon.
Minä en ole mitenkään hyvä puhumaan tunteista ja vielä huonompi käsittelemään kuolemaa, mutta haluaisin olla ystävän tukena.
Onko kellään vastaavia kokemuksia ja/tai neuvoja, miten voisin olla ystäväni tukena? Onko mitään mitä voisin tehdä tai sanoa vai olisiko parempi, jos vain olisin läsnä?
(minä ja ystäväni ollaan molemmat naisia, jos sillä on väliä)
Minä en ole mitenkään hyvä puhumaan tunteista ja vielä huonompi käsittelemään kuolemaa, mutta haluaisin olla ystävän tukena.
Onko kellään vastaavia kokemuksia ja/tai neuvoja, miten voisin olla ystäväni tukena? Onko mitään mitä voisin tehdä tai sanoa vai olisiko parempi, jos vain olisin läsnä?
(minä ja ystäväni ollaan molemmat naisia, jos sillä on väliä)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kannattaa sanoa ystävällesi että jos hän haluaa puhua niin voi aina tulla juttelemaan sinulle, en usko että tarvitsee mitään muuta sanoa. Ja sitten jos hän puhuu sinulle niin kuuntelet vaan en usko että kummempaa vaatii, mutta hyvä kertoa ystävälle että sinulle voi aina tulla juttelemaan. Ei sinun itsesi tarvitse mitään ihmeellistä sanoa tai tehdä, kuunteleminen on tärkeintä.
KERRO HEILLE, että tekee hoitotahto paperin. Siihen voi laittaa ainakin ; missä haluaa tulla hoidetuksi, TARPEEKSI kipulääkkeitä, MITÄ EI SIEDÄ, mitä haluaa , toivoo.
Ja millaset hautajaiset , ketä niihin haluaa tämä itse sairas.
Kiitos neuvoista :)