Rubber Soul merkitsee siis ilmeisesti paljon Beatles-fanille X (en onneksi tiedä tästä puistattavasti nostalgiamessiaasta enempää kuin karmivan sivistyspuutteen).
Se on se teini-iän rakas vinyyli. Aina tuo hyvän mielen ja lapsuuden muistot. Sanoitukset ovat koskettavia.
Onkohan henkilö ns. "musiikki-ihminen"? Vai rullaako hän eteenpäin (esim. työelämässäkin) MuTun ylittämättömällä voimalla?
Poppi ja MuTu ovat selvästi saman puun oksia. :E
Se on se teini-iän rakas vinyyli. Aina tuo hyvän mielen ja lapsuuden muistot. Sanoitukset ovat koskettavia.
Onkohan henkilö ns. "musiikki-ihminen"? Vai rullaako hän eteenpäin (esim. työelämässäkin) MuTun ylittämättömällä voimalla?
Poppi ja MuTu ovat selvästi saman puun oksia. :E
Vastaukset 16
Vanhimmat
http://t3.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQoTXk0noy9DcLHcowWMvrhYalW6g9ySTsw-D49LpjacNm2MYN24C6CpNN_
Adolf palvoi klassista. sinäkin palvot klassista...
Onhan se jollekin tosi kova paikka,ja kaameen ärsyttävää,kun Beatles on paljon arvostetumpi,kuin enimmäkseen sekavat,hepposet klassisen musiikin "taide"teokset.....palaahan siinä hiljaisemmankin pinna...
rubber soulin merkitys on toimia lähtölaukauksena muutokselle.
Populaarimusiikki oli jo murroksessa. Nyt oli aika muuttaa äänitystekniikkaa ja tuotantoa.
Luullakseni taidemusiikki on hyötgynyt myös tallenteiden ja äänentoiston kehityksestä
myös uusista elektronisista instrumenteista.
Klasariveikkoa ärsyttää, koska kyseessä on
kukaan ammattilainen.
Beatlesin arvostusta ei oikeastaan ole olemassakaan - rock-kriitikot (kouluttamattomia) ja Beatles-fanit (kouluttamattomia) intoilevat surullisen alkeellisesta popista. Eikä Beatles ole ainoa poppibändi, josta rahvas pitää.
Mene Sibelius-akatemiaan ja kerro siellä noita täysin seinähulluja Beatles-ajatuksiasi. Saat nähdä, millainen on ammattimuusikoiden näkemys harhoistasi.
Klassinen musiikki on jazzi lisäksi (ja sen yläpuolella) ainoa ammattilaisten jumaloima musiikkisuuntaus. Kas kas, Beatlesia tai Abbaa ei arvosta kukaan, jonka korvat on hemmoteltu paljon paremmalla musiikilla.
höpö höpö.
Jo vuonna 1963 oikeat kriitikot kiinnittivät positiivista, betlesmusiikkiin huomiota the Times etunenässä. Kyse oli klassisen musiikin kriitikosta. Hattaaksse?
Olet siis väärässä
MOT
Kokoapa lausunnot tänne. Ilmeneekö niistä jotain yletöntä arvostusta poppia kohtaan?
Tottakai positiivista huomiota voi antaa: varsinkin kun Beatles erottui kuitenkin 60-luvun popkentässä pääasiassa edukseen. Kaipa sekin laiha saavutus (nappulaliigan mestaruus) on jotakin. Beach Boys tosin pisti erityisesti harmonisessa ulottuvuudessa helposti kampohin Beatlesille vuoden 1966 levyllään, jonka kappaleissa enimmäkseen on pop-mittapuulla onnistumisia.
Mutta kukaan klasari ei arvosta Beatlesia korkealle, ja se on ja pysyy faktana. Miksi arvostaisikaan? Kyse on selvästi mutkattomasta ja kaupallisiin tarkoituksiin tehdystä rokettirollista, jossa ei ole melodisia tai harmonisia (tai muita) musiikillisia elementtejä kehittyneiden korvien nautittavaksi.
Sä oot mielisairas.
Beatles ei ole missään ammattipiireissä arvostettu. Kaikki tietävät, että kyseessä on alkeellista roskaa.
sinun valmiutesi arvostella musiikkia?
(Tai toisen mielisairautta?)
Beatles-fanit = pelkkää mutua kaikessa ja aina
Ei edes ulkomusiikillista heittelyä osata perustella, mikä vahvistaa sitä kuvaa että kyseessä on todella vajakkijengi, jolle tuottaa vaikeuksia kaikki paitsi mukavuusalueella lötköttely ja kaikenlainen rahvas laiskottelu.
Musiikinkin eteen pitää nähdä vaivaa. Parhaat asiat eivät ole helppoja.
40 jankkaavaa, toisia ihmisiä väheksyvää viestiä päivässä on oire.
Todista ettei kukaan arvosta Beatlesia. Ei Bernsteinkaan. Ei edes harpunsoittaja She leaves homella - hän on muuten vain ylpeä saatuaan soittaa levyllä. Ei edes the Timesin musiikkikriitikko - jonka amerikkalainen kollega ei vastaavia musiikillisia hienouksia levyiltä löytänyt.
Sitäpaitsi ei ole väliä. Kuuntelemme mielellään hyvää musiikkia, klassistakin. Emmekä halveksu.
Rubber soul oli lähtölaukaus popin kehitykselle erityisesti massoille.
Se yhä oli uudistus musiikin tuottamisessa ja studiotekniikassa.
Itse en nosta sitä beatletuotannossa kovinkaan ylös.
Abbey road on suosikkini. Miksi? A) se tuntuu siltä, b) sieltä löytyy uusia asioita pitkänkin ajan jälkeen, c) hyviä melodioita. Mutta pajatsonsa beatlet olivat tyhjentäneet popmusiikin kehittämisessä.
Se ei kuitenkaan ollut vähän se neljälle työväenluokan pojalle Liverpoolista.
Beatles-fanatismisi ja tyhmyytesi ovat södejä. Puhut aina niin herttaisen lämpimästi bändistä, jonka musiikki on melko kevyttä pikkupoppia! = )
Tuohon Bernstein-asiaan on ensimmäisenä todettava, että Bernstein itse liikkuu säveltäjänä huomattavasti vaatimmalla tasolla kuin Beatles, ja legendaarisena kapellimestarina pienikin kehu on todellakin poppibändille ansio.
Bernstein antoi poppi-Beatlesille juuri oikean verran arvostusta - eli totesi että he osasivat nikkaroida popgenren lauluja hyvin. Hän sanoi kuriositeettina, että niissä kappaleissa on myös ollut aito taiteellinen luomispakko, eli ikään kuin hieman näpäytti liian totista klassista leiriä, joka kiinnitti huomion ainoastaan pop-musiikin alkeellisuuteen.
Haydnin Luominen-oratiosta Bernstein vaahtosi tuntikaupalla, ja muutenkin on käynyt selväksi että hän kaipaa juuri suurenmoisia musikaalisia teoksia hengenruoakseen. Ei suinkaan poppia.
So, klasari arvosti Beatlesia. MOT.
Tämä perustavaa laatua oleva virhe on kaikissa muissakin esittämissäsi "faktoissa".
Tiedämme populaarimusiikin rajoitteet, älä siitä huoli. Tiedämme klasareiden ongelmat, kun suuruudet elivät jo 100 - 300 v sitten.
Lääkitys vaan kohdalleen niin tuska helpottaa. Luomuhoitona toimisi skitta ja rallattelu, skulaat rennosti musaa bändissä jengille, joka hengaa mukana.
Kyl se siitä - suuliskin skrinaa kybäl
PS: ei saa pureskella poskia estämään naurua
"40 jankkaavaa, toisia ihmisiä väheksyvää viestiä päivässä on oire."
Ei enää oire, vaan selvä sairaus.
Omassa nappulaliigassaan Beatles, Beach Boys ja Stevie Wonder ovat arvostettavia. Jokainen avarakatseinen, itseni luettuna mukaan, arvostaa vaivalla tehtyä musiikkia, oli se mitä tahansa.
Tästä ei ole ollut missään vaiheessa kyse. Ei myöskään lääkityksistäsi.
On kyse vain siitä, että klassinen ei ole nappulaliiga, vaan oikea maailmanmestaruuspeli, ja siellä se musiikillinen anti on parhaimmillaan miljoona kertaa suurempaa ja luovempaa kuin popissa koskaan.
Parhaimmillaan, totta.
Miljoona on liioittelua toki.
Harmi, että ne parhaat ovat kuolleet 100 - 300 v sitten. Semmosta.