ILMALÄMPÖPUMPPU/HÖYRYNSULKU

Häh....

Ei ilman tarvitse liikkua sillä eristeiisä on jo ilmaa = kosteutta....

213ml kirjoitti:

Häh....

Ei ilman tarvitse liikkua sillä eristeiisä on jo ilmaa = kosteutta....

Jos ilma ei liiku/liikkuisi, niin muovin pintaan kondentuisi vain kosteus, joka on muovin läheisyydessä/ pinnalla. Siis sama tilanne kuin auton tankissa olevan ilman kondensoituminen.

Jos ilma ei liiku, niin sama koskee myös kosteutta. Mitä enemmän ja helpommin ilma liikkuu, niin sitä enemmän kondensoituu vettä. pohdippa esim. auton ilmastointia ja miten ilmastoinen käyttäminen/teho vaikuttaa kondessi veden määrään.

ml213. kirjoitti:

Jos ilma ei liiku/liikkuisi, niin muovin pintaan kondentuisi vain kosteus, joka on muovin läheisyydessä/ pinnalla. Siis sama tilanne kuin auton tankissa olevan ilman kondensoituminen.

Jos ilma ei liiku, niin sama koskee myös kosteutta. Mitä enemmän ja helpommin ilma liikkuu, niin sitä enemmän kondensoituu vettä. pohdippa esim. auton ilmastointia ja miten ilmastoinen käyttäminen/teho vaikuttaa kondessi veden määrään.

Lue lisää

Ihan pakko kommentoida tähän. Noin se asia ei kyllä mene. Puhut siis diffuusiosta ja diffuusion kondenssista. Diffuusion avulla vesihöyry liikkuu aina suuremmasta pienempään päin, eli pyrkii tasaantumaan. Tämä "voima" joka saa vesihöyryn liikkeelle on vesihöyryn osapaine-ero. Vaikka se sinun ilmasi ei liiku, vesihöyry liikkuu tasan niin kauan kuin on tätä osapaine-eroa.. Eli teoriasi ei näiltä osin pidä paikkansa.

8+7 kirjoitti:

Ihan pakko kommentoida tähän. Noin se asia ei kyllä mene. Puhut siis diffuusiosta ja diffuusion kondenssista. Diffuusion avulla vesihöyry liikkuu aina suuremmasta pienempään päin, eli pyrkii tasaantumaan. Tämä "voima" joka saa vesihöyryn liikkeelle on vesihöyryn osapaine-ero. Vaikka se sinun ilmasi ei liiku, vesihöyry liikkuu tasan niin kauan kuin on tätä osapaine-eroa.. Eli teoriasi ei näiltä osin pidä paikkansa.

Lue lisää

Ymmärrän ilmiön mitä pohdit. Tarkoitin lähinnä, miten eristeetkin estävät/hidastavat kosteuden siirtyistä X:n verran. Tähän mielikuvaanhan perustuu hengittävän paperin käyttäminen höyrysulkuna eli tietoisesti lasketaan kosteutta rakenteeseen, mutta hidastaen kosteuden siirtymistä.

Aihe, joka liittyy sivun aloitukseen, niin koko siirtymisaika on lyhytkestoinen (talon jäähdyttäminen). Tilanne olisi kokonaan erilainen, jos kysymys olisi kuukausista.Kokonaisuutta ajatellen itse en usko syntyvän kosteutta haitallisella tasolla, muovin ulkopinnalle.

ml213. kirjoitti:

Ymmärrän ilmiön mitä pohdit. Tarkoitin lähinnä, miten eristeetkin estävät/hidastavat kosteuden siirtyistä X:n verran. Tähän mielikuvaanhan perustuu hengittävän paperin käyttäminen höyrysulkuna eli tietoisesti lasketaan kosteutta rakenteeseen, mutta hidastaen kosteuden siirtymistä.

Aihe, joka liittyy sivun aloitukseen, niin koko siirtymisaika on lyhytkestoinen (talon jäähdyttäminen). Tilanne olisi kokonaan erilainen, jos kysymys olisi kuukausista.Kokonaisuutta ajatellen itse en usko syntyvän kosteutta haitallisella tasolla, muovin ulkopinnalle.

Lue lisää

No joo nyt alan olla samaa mieltä. Eristeet sinänsä laskevat vesihöryn läpi hyvin tehokkaasti, mutta tuulensuojalevyllä on merkitystä. Vaneri on siihen käyttöön kelpo tuote.

8+7 kirjoitti:

No joo nyt alan olla samaa mieltä. Eristeet sinänsä laskevat vesihöryn läpi hyvin tehokkaasti, mutta tuulensuojalevyllä on merkitystä. Vaneri on siihen käyttöön kelpo tuote.

Lue lisää

Ei kai kukaan käytä vaneria tuulensuojalevynä. Tämä tuulensuojahan tulee ehdottomasti olla hengittävä/kosteutta läpilaskeva levy, jota vaneri ei ole. Markkinoillahan on erikoisen hyvä tuulensuojalevy. Levy, joka lisää himpunverran eristävyyttä.

ml213. kirjoitti:

Ei kai kukaan käytä vaneria tuulensuojalevynä. Tämä tuulensuojahan tulee ehdottomasti olla hengittävä/kosteutta läpilaskeva levy, jota vaneri ei ole. Markkinoillahan on erikoisen hyvä tuulensuojalevy. Levy, joka lisää himpunverran eristävyyttä.

Lue lisää

Arvasin että näin käy... Kerroppas paljonko on vanerin vesihöyrynvastus ja miten suhteellinen kosteus vaikuttaa vesihöyrynvastukseen? Ja tässä en tarkoita filmipintaista vaneria, vaan ihan käsittelemätöntä esim. havuvaneria.

8+7 kirjoitti:

Arvasin että näin käy... Kerroppas paljonko on vanerin vesihöyrynvastus ja miten suhteellinen kosteus vaikuttaa vesihöyrynvastukseen? Ja tässä en tarkoita filmipintaista vaneria, vaan ihan käsittelemätöntä esim. havuvaneria.

Lue lisää

Lopeta tuo hölmöilysi. Kukaan ei edes haaveile vaneria tuulensuojaksi, puhumattakaan että rakentaisi ja homehduttaisi talonsa.

mistä näitä sikiää.. kirjoitti:

Lopeta tuo hölmöilysi. Kukaan ei edes haaveile vaneria tuulensuojaksi, puhumattakaan että rakentaisi ja homehduttaisi talonsa.

Et nähtävästi ole perillä vanerin ominaisuuksista. Olisikohan syytä tutustua niihin?

8+7 kirjoitti:

Et nähtävästi ole perillä vanerin ominaisuuksista. Olisikohan syytä tutustua niihin?

Kerro kuka käyttää vaneria tuulensuojalevynä? Jotain tolkkua tulisi olla asian ymmärtämisessä ja todellisuudessa.

rakentaja. kirjoitti:

Kerro kuka käyttää vaneria tuulensuojalevynä? Jotain tolkkua tulisi olla asian ymmärtämisessä ja todellisuudessa.

Vaneri on yksi vaihtoehto muiden joukossa. Se on ihan kelpo tuote. Tässä oli kysymys siitä miten se toimii rakennusfysikaalisesti. Eli onko se vesihöyrytiivis vai ei. Eli sitä kysynkin nyt sinulta, miten se toimii? Mitkä on ominaisuudet jne.?

8+7 kirjoitti:

Vaneri on yksi vaihtoehto muiden joukossa. Se on ihan kelpo tuote. Tässä oli kysymys siitä miten se toimii rakennusfysikaalisesti. Eli onko se vesihöyrytiivis vai ei. Eli sitä kysynkin nyt sinulta, miten se toimii? Mitkä on ominaisuudet jne.?

Lue lisää

Miepä keksin vielä paremman tuulensuojalevyn, jonka patentoin arkeen päästyäni. Se on 5mm teräslevy. Tämä on vielä parempi vaihtoehto kuin keksimäsi venerin rinnalla.
Meistä isona tullookin rakentajia ja erikoisesti olemme erikoistuneet tuuulen suojaan.

suojassa jo nyt. kirjoitti:

Miepä keksin vielä paremman tuulensuojalevyn, jonka patentoin arkeen päästyäni. Se on 5mm teräslevy. Tämä on vielä parempi vaihtoehto kuin keksimäsi venerin rinnalla.
Meistä isona tullookin rakentajia ja erikoisesti olemme erikoistuneet tuuulen suojaan.

Lue lisää

Teräslevy on muuten ok, mutta on vesihöyrytiivis. Ei käy. Jospa pitäydyttäisiin kuitenkin ihan asialinjalla:)

8+7 kirjoitti:

Teräslevy on muuten ok, mutta on vesihöyrytiivis. Ei käy. Jospa pitäydyttäisiin kuitenkin ihan asialinjalla:)

Asialinjalla.? hehe heh heh...

8+7 kirjoitti:

Vaneri on yksi vaihtoehto muiden joukossa. Se on ihan kelpo tuote. Tässä oli kysymys siitä miten se toimii rakennusfysikaalisesti. Eli onko se vesihöyrytiivis vai ei. Eli sitä kysynkin nyt sinulta, miten se toimii? Mitkä on ominaisuudet jne.?

Lue lisää

Ymmärrtkä edes mihin tulee tämä tuulensuojalevy ja miksi?

No haloo, ne on Suomessa todella hetkellisiä jaksoja että ulkona on lämpimämpää kuin sisällä. Läheskään joka vuosi ei edes ole yhtä sellaista vuorokautta että vuorokauden keskilämpötila olisi yli 22 astta.

Etelläsuomessa on keskimäärin 14 sellaista päivää vuodessa että lämpötila edes käy yli 25 asteen.

Lämpimissä maissa talot eristetäänkin usein polyuretaanilla, se kun kestää kosteusrasituksen molempiin suuntiin yhtä hyvin, mutta on surkea äänieriste.

Erittäin harvoin kirjoitti:

No haloo, ne on Suomessa todella hetkellisiä jaksoja että ulkona on lämpimämpää kuin sisällä. Läheskään joka vuosi ei edes ole yhtä sellaista vuorokautta että vuorokauden keskilämpötila olisi yli 22 astta.

Etelläsuomessa on keskimäärin 14 sellaista päivää vuodessa että lämpötila edes käy yli 25 asteen.

Lämpimissä maissa talot eristetäänkin usein polyuretaanilla, se kun kestää kosteusrasituksen molempiin suuntiin yhtä hyvin, mutta on surkea äänieriste.

Lue lisää

Surkea äänieriste on villakin. Vaimennusmateriaalina tietysti tyydyttävä.
Nuohan ovat aivan eri asioita.

Taidat asua maakuopassa, kun sulla ei ole ikkunoita.

Höpsistä. Jäähdytyksessä ilp ei kuluta juuri mitään. Normaalisti eristetyssä talossa kuluu helteillä ilp:llä jäähdytettäessä vähemmän sähköä kuin ilman jäähdytystä, koska kylmäkoneet käyvät harvakseen jäähdytetyssä talossa.
Fysiikan laitkin tuon kertovat, siis syyn jäähdytyksen vähään sähkönkulutukseen, ja onhan tuo käytännössä havaittukin.

"pahimmat helleaallot eteläisessä suomessa" ... Mitä sä horiset? Pitkät hellejaksot ovat Suomessa harvinaista herkkua ja silloinkin hellettä riittää yleensä vain päivällä.

http://freemeteo.com/default.asp?pid=20&gid=658225&la=10&sid=29740&md=0&ndate=01/07/2011&lc=7

Otin ihan radomina 1.7.2011 Helsinki ja kuinta ollakkaan, se sattui olemaan hellepäivä. Lämmintä 29 mutta kosteus jotain luokkaa 55%RH ja kastepiste 18 astetta, eli ei kosteuden tiivistymisonglmaa. Asuntoa on tuskin tarve viilentää alle 24 asteen? Itse pitäisin 26 astetta jonkilaisena mukavuusrajana, sen yli mennessä alkaa tuntua tukalalta. Joka tapauksessa Suomen kesässä ei ole kovin runsaasti sellaisia tunteja että ulkona olisi lämpimämpää kuin sisällä, joten onglema on melko marginaalinen.

Mikäs hellejakso se sellainen on että ulkona on -22 pakkasta?

Turhauttavaa keskustelua ellei keskusteluystävä tiedä perusasioita, vai pyritkö "jallittamaan"?

jgjhgkhk kirjoitti:

Turhauttavaa keskustelua ellei keskusteluystävä tiedä perusasioita, vai pyritkö "jallittamaan"?

Tänne kirjoittajilla tulisi olla ikäraja.

Minä vuodenaikana suomessa voi edes olla helteitä? Mistä ulkoilman kosteus tulee?

Mistä tulee ulkoilman kostus? Haituu vesistöistä ja kasveista yms.

höh... kirjoitti:

Mistä tulee ulkoilman kostus? Haituu vesistöistä ja kasveista yms.

Kostus haituu, kyllä.

Miksi? Voisitko perustella tuon vielä jotenkin paremmin, ihan jotta me muut voidaan ottaa opiksemme muovin vaaroista....

Kakkosasunnossamme, joka on vanha hirsitalo kaksilasisine ikkunoineen, tiivistyi kosteus ulkolasien ulkopintaan pari päivää sitten, kun ilma oli kosteaa ja sisällä jäähdytys yön päällä. Kosteus haihtui pian sään lämmetessä.

Kosteuden tiivistyminen lasien ulkopintaan on tosiaan mahdollista. Autoilijoille ilmiö on erityisen tuttu ja johtuu yleensä ns. ulossäteilystä, joka jäähdyttää lasin ympäristöään kylmemmäksi.

Mutta nyt puhe on kondenssista höyrysulun ulkopintaan. Sen höyrysulun ulkopuolella on eriste tuulensuojalevy tuuletusrako, jossa ilma liikkuu/vaihtuu hitaasti. Eristeessä itsessään ei ole (ei pitäisi olla) ilmavirtauksia, joten kosteus liikkuu eristeen sisällä hyvin hiljaksiin. Joku hetkellinen sääolosuhde, joka saa kosteutta tiivistymään seinän ulkopintaan, ei kerkiä vaikuttamaan eristekerroksen sisällä. Ja kun hetkelliset piikit eivät vaikuta eikä Suomessa ulkoilman kastepiste huitele pitkiä aikoja yli 20 C, niin nou hätä.

Todelliset ongelmat ilppien kanssa ovat nämä
- kondessivesin viemärinti ei toimi ->laite kusee seinälle
- ILP <> ilmanvaihto, vaikka osaa vehkestä on jonkinlaisena ilmanpuhdistimenakin markkinoitu -> biomassa kuvittelee, ettei sen kanssa ilmanvaihtoa tarvita, lisäksi ikkunat pidetän mielelään kiinni, ettei kylmä karkaa ulos...

Painovoimainen ilmavaihtohan ei lämpimällä säällä toimi, jolloin pitäisi käyttää ikunatuuletusta, mutta sitä tietty vältetään, kun taloa jäähdytetään.

Olen samaa mieltä että pitäisi tietää mitä kommentoi.
-höyrysulku pitää olla eristeen lämpöisemmällä puolelle.
-jääkaapin/pakastimen ulkopinta vastaa ulkoseinän ulkopintaa, ei höyrysulun ulkopintaa.
-talvella seinän sisäpinta on n. 0,5-0,8 astetta huoneilmaa kylmempi.
-normaalissa ulkoseinärakenteessa kosteuden tiivistymispaikka on höyrysulun ulkopinta seinän sisällä. esim. ilma 21 ast, 85% kosteus, kastepiste 18,4 ast.

<-normaalissa ulkoseinärakenteessa kosteuden tiivistymispaikka on höyrysulun ulkopinta seinän sisällä> eli tämä silloin kun huonetta jäähdytetään

Eristeet siis mielestäsi toimivat vain yhteen suuntaan. Pitkä matka on minunkin talossani kostealla ulkoilmalla höyrysulkuun. Tiiliseinä, joka lämmittää ilmaa kesällä, tuulensuojalevy ja sitten eristeet.

Osa-aikaeläkeläinen kirjoitti:

Eristeet siis mielestäsi toimivat vain yhteen suuntaan. Pitkä matka on minunkin talossani kostealla ulkoilmalla höyrysulkuun. Tiiliseinä, joka lämmittää ilmaa kesällä, tuulensuojalevy ja sitten eristeet.

Lue lisää

Lämpöeriste eristää vain lämpöä ei kosteutta. Kosteus kulkeutuu suuremmasta höyrynpaineesta pienempään, lämpimämmässä ilmassa on suurempi höyrynpaine ( yleensä )kuin kylmässä eli kosteus kulkeutuu lämpimästä kylmään.
Ulkoseinän eristevilla sijaitsee ulkoilmassa. Jos sinulla on oikein tehty ulkoseinä niin tiilen takana on tuuletusrako, alimman tiilivarvin joka kolmas pystysauma on avoin ja tuuletusrako on ylhäältä avoin. Kaikki tämä jotta sisältä tuleva kosteus ei tiivistyisi tiileen.

Aika huonosti toimii ulkoilmassa olevat eristeet....

Ja nyt vaan odotetaan seuraavaa aivopierua, vaikka kommentoijan taso on jo tullut selväksi.

Riskiä ei käytännössä ole, jos jäähdytystä käytetään järjen kanssa.

"Helpoin ja tehokkain tapa estää rakenteen suhteellisen kosteuden nousu on pienentää vallitsevaa osapaine-eroa ja sen kestoa. Tämä toteutuu, kun rakennusta jäähdytetään maltillisesti. Suositeltava sisälämpötila on 24 °C. Sisälämpötilan ollessa 24°C tarkasteltavissa rakenteissa haitalliset ulkoilmaolosuhteet olivat lähellä huippuhellejaksoja, joiden kesto on lyhyt ja toistuvuus harvinaista. Homeenkasvun tarvitsema aika saatiin siten todellisten olo- suhteiden keston ulottumattomiin ja homeriski poistettua kokonaan tai muutettua erittäin epätodennäköiseksi."