Meidän moirotuinen 10kk, 30 kg, 3 viikkoa sitten kastroitu uroskoiramme on alkanut rähjäämään muille koirille, tai oikeastaan vaan kaverikoirilleen. Kastroimme koska emme halua pentuja ja uroksemme ei syönyt sekä vain ulisi kotona kun oli tavannut ihanan nartun ulkona.
Käymme päivittäin lenkillä metsässä niin, että koirat pääsevät vapaana juoksemaan ja leikkimään. Koiramme on tavannut paljon ns. vieraita koiria vapaana ollessaan eikä remmissä rähjää muille.
Nyt viime päivinä koira on murissut ja nostanut karvansa muiden koirien tullessa meille, laittaessa koirat samaan autoon ja jopa toisen koiran kotona. Meillä on ihan pennusta asti käynyt muita koiria kylässä ja me olemme käyneet muilla eikä mitään ongelmia ole ikinä ollut. Myös autoon on saanut laittaa monta koiraa kyytiin ilman rähinöitä. Rähinän jälkeen kuitenkin lenkki menee hyvin ja sisälläkin koirat ovat tulleet loppujen lopuksi toimeen. Vapaana uroksemme on alistuva muille koirille.
Onko tämä jotain "kumpi on pomo" käytöstä koirien kesken? Liittykö tuo lähestyvään vuoden ikään? Miten tuohon käytökseen tulisi reagoida? Nyt ollaan komennettu , viety hetkeksi jäähylle, palkittu hyvästä käytöksestä ja koitetty myös olla reagoimatta...
Käymme päivittäin lenkillä metsässä niin, että koirat pääsevät vapaana juoksemaan ja leikkimään. Koiramme on tavannut paljon ns. vieraita koiria vapaana ollessaan eikä remmissä rähjää muille.
Nyt viime päivinä koira on murissut ja nostanut karvansa muiden koirien tullessa meille, laittaessa koirat samaan autoon ja jopa toisen koiran kotona. Meillä on ihan pennusta asti käynyt muita koiria kylässä ja me olemme käyneet muilla eikä mitään ongelmia ole ikinä ollut. Myös autoon on saanut laittaa monta koiraa kyytiin ilman rähinöitä. Rähinän jälkeen kuitenkin lenkki menee hyvin ja sisälläkin koirat ovat tulleet loppujen lopuksi toimeen. Vapaana uroksemme on alistuva muille koirille.
Onko tämä jotain "kumpi on pomo" käytöstä koirien kesken? Liittykö tuo lähestyvään vuoden ikään? Miten tuohon käytökseen tulisi reagoida? Nyt ollaan komennettu , viety hetkeksi jäähylle, palkittu hyvästä käytöksestä ja koitetty myös olla reagoimatta...
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ne ennestään tutut koirat eivät koe teidän koiraa enää niin tutuksi koska sen tuottama haju on muuttunut. Ehkä muut koirat siis käyttäytyvät erilailla (uhmakkaammin, epäkunnioittavammin) joka tekee teidän koirasta vähän epävarman(?) ja kun miehuuden pallerot on viety niin se saattaa aiheuttaa pienen loven itsevarmuuteenkin. Koirat kyllä harrastavat paljon dominanssia ihan vaikka leikkiessäkin. Aina yksi kahdesta on se joka pitää enemmän ohjia käsissä mutta osat voivat vaihtua äkkiäkin. Aivan kuten kahden aikuisen välisissä petipuuhissakin :D ja toiset haluavat olla koko ajan alistettuna koska se on niille luontaisempaa ja luo turvalisuuden tunteen.
Voipi myös olla, että kastroinnilla sinänsä ei ole kuin epäsuora vaikutus. Tuossa iässähän se pomoilu alkaa jos on alkaakseen. Leikkauksen jälkeen on omistaja saattanut hemmotella potilasta raukkaa niin että pissi kihahtaa korvien väliin. Asiaan vaikuttaa myös, että toipilasaikana tulee liikuntaan väkisinkin taukoa, kertyy sitä turhautunutta energiaa.
Lääkkeeksi ehdottaisin: perushuomioimattomuus käyttöön, palkitsemiset pois ja komentamiset niin että perille menee. Koiran vieminen pois tilanteesta ei sitä opeta, vaikka tilanne rauhoittuukin.
Kiitos neuvoista! :)
Taitaapi teijän koiralla olla vaan murrosikä alkamassa.. :) Toinen mikä tulee mieleen niin onhan aivotyöskentelyä koiralle joka päivä niin ei pääse turhautumaan ja sen takia sitten rähjää?
"Meidän moirotuinen 10kk, 30 kg, 3 viikkoa sitten"...anna koiralle aikaa, ei leikkaminen ja siitä tulevat muutoksen heti näy...Aikaa voi mennä 3-6kk ja opittua tapaa/käytöstä tämä leikkaus ei muuta, jos sellaista on.
Tapakasvatus->koulutus-> vahvistus toistoin jne.jne..= Asetettu tavoite käytökselle saavutettu-> opitun ylläpito.-> käytöksen vakiintuminen koulutetulle tasolle.
Ei kannata tukeutua ajatukseen "murkku" tai "uhmaikä"...Sellaiselle ei ole sijaa, jos pidetään asetetuista tavoitteista kiinni...Selityksen makua, jos sellaisen ajatuksen hyväksyy tai syyksi pistää...koira käyttäytyy miten sen annetaan käyttäytyä, oli murkku tai ei.
Se mitä pitää tarjota koiralle välttääkseen "murkkuiän" kikkareista ja karikoista niin kehityksen mukaisen tekemisen tason nostoa. Ensimmäisenä vuotena se on nopeaa. Mikä oli koirasta kivaa eilen, niin tänään se ei välttämättä riitä jne..
Toinen tapa on riittävän monipuolisten kokemusten viikottainen järjestäminen. Näin koiralle jokin yksittäinen vastaantulija tai vadevö ei ole mikään mielenkiintoinen juttu
Kiitos jälleen vastauksista.
Meillä ei siis ennen leikkausta ollut minkäänlaista rähinää tai murinaa missään tilanteissa. Kaikki on alkanut nyt leikkauksen jälkeen. On sitten kiinni siitä tai ei.
Meillä on leluja ja luita kokoajan saatavilla ja saa erilaisia aktivointipalloja/herkkupiiloja lähes päivittäin. Ei ole koskaan tuhonnut kotona mitään. Liikutaan paljon sekä remmissä että vapaana, yksin ja laumassa.
Mikään miellyttämishaluinen palveluskoira tuo ei ole, roduista varsinkin chowchow:n ( ja Eurasierin) luonne tulee vahvasti esiin. Perustottelevaiseksi uros on koulutettu, mutta on saatu keksiä siihen hyviä motivointikeinoja.
Tänään oltiin kaverikoiran (2kk vanhempi leikattu uros) remmilenkillä koirapuistossa ilman mitään ongelmia. Kun tultiin meille, alkoi murina. Miedän koira tuli sisään ensin, kaveri perässä. Koiramme vaikutti tosi jännittyneeltä, ikäänkuin vahti omia tavaroitaan (petiä, vesikippoa, leluja) ja tuntui viestittävän elekielellä toiselle "älä tule tänne". Komensin, jonka jälkeen lopetti ja sitten alkoi leikki.
"tuntui viestittävän elekielellä toiselle "älä tule tänne". Komensin, jonka jälkeen lopetti ja sitten alkoi leikki."..juu tuota kutsutaan meilläpäin koiran ohjaukseksi..=D