Miksi metsästäjät luulevat ylläpitävänsä luonnon kiertokulkua. Eikä siinä vielä mitään. Kovasti vielä (luulevat) uskottelevat muillekkin, että hyvä metsästäjä ylläpitää saaliskantoja syöttämällä niitä, jotta heikoimmat yksilöt juuri ja juuri selviävät talven yli.
Todellisuus on toisenlainen.
Ruokkimalla näitä heikompia eläimiä jotka oikeasti joutuisivat pedon suuhun, he oikeasti heikentävät näitä riistakantoja, koska vahvemmat yksilöt eivät ole enää suvun jatkamisessa ainoita yksilöitä.
Lisäksi tämä täydellinen ymmärtämättömyys luonnosta, että jos eläin joutuu huonoon kuntoon, niin olisikohan koskaan tullut mieleen, että se joutuu petojen saaliiksi. Nyt taas tapahtuu niin, että peto syö vain vähän paremmassa kunnossa olevan eläimen. Normaalissa kiertokulussa se söisi sen heikomman/tai kuolleen eläimen.
Luuletteko te että pedot vähentävät ruokailuaan, koska te ruokitte riistaeläimiä ?
Saman verran ne saalistavat, mutta nyt ihminen on mennyt sormeilemaan kiertokulkua, mikä saattaa johtaa heikompiin kantoihin.
Poikkeuksena pidän tietenkin kosteikkoja, koska ihminen on omilla toimillaan pilannut niitä niin paljon, eli tässä on enemmänkin kyseessä tilanteen palauttamisesta normaaliksi.
Todellisuus on toisenlainen.
Ruokkimalla näitä heikompia eläimiä jotka oikeasti joutuisivat pedon suuhun, he oikeasti heikentävät näitä riistakantoja, koska vahvemmat yksilöt eivät ole enää suvun jatkamisessa ainoita yksilöitä.
Lisäksi tämä täydellinen ymmärtämättömyys luonnosta, että jos eläin joutuu huonoon kuntoon, niin olisikohan koskaan tullut mieleen, että se joutuu petojen saaliiksi. Nyt taas tapahtuu niin, että peto syö vain vähän paremmassa kunnossa olevan eläimen. Normaalissa kiertokulussa se söisi sen heikomman/tai kuolleen eläimen.
Luuletteko te että pedot vähentävät ruokailuaan, koska te ruokitte riistaeläimiä ?
Saman verran ne saalistavat, mutta nyt ihminen on mennyt sormeilemaan kiertokulkua, mikä saattaa johtaa heikompiin kantoihin.
Poikkeuksena pidän tietenkin kosteikkoja, koska ihminen on omilla toimillaan pilannut niitä niin paljon, eli tässä on enemmänkin kyseessä tilanteen palauttamisesta normaaliksi.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Jopas oli oikein asiantuntijan kirjootelma!!!
Voi voi kun ihminen luulee tietävänsä kaikkien toisten ihmisten virheet,
vaikuttimet ja oikeintekemiset... omista ei harmainta hajuakaan!
Niin ne metsästäjät "luulevat" - mutta niin LUULET sinäkin!
Et siis pystynyt vastaamaan asiapitoiseen tekstiini mitenkään ?
Kirjoitin asiaa, joten odottaisin asiallisia vastauksia. Tässä oli syyt ja perustelut kohdallaan, mutta ei .. ei sitten millään voi keskustella asiallisesti. Olisit kumonnut kaikki faktani sitten.
Asiapitoiseen???
Minusta se oli aivan asiantuntematonta ja yksisilmäisesti katsottua tekstiä!
Mitkä faktat???
Minä en nähnyt siinä yhtään faktaa - ainoastaan sinun mielipiteitäsi.
Eli lyhyesti; voi höpöhöpön-juttua
Et vieläkään pystynyt kumoamaan mitään. Siis leuat käy, mutta ei mitään vastausta itse tekstiin.
Seuraavan viestin kohdalla katson sinut punnituksi, jos et pysty mitenkään argumentoimaan asiaan.
Nyt enämpi huvittaa - miten olematonta voi kumota!?
Sisälukutaidossa taitaa tökkiä; luehan uudelleen vastineeni.
Jos et ymmärtänyt sen sanomaa niin en katso tarpeelliseksi
sitä uusia.
Jotta et taas kirjoita etten pysty kumoamaan jotain niin lue vastaukseni niin monta kertaa ja h i t a a s t i että menee jakeluun. Olematonta ei voi eikä tarvitse
kumota.
Omalta kohdaltani asia on loppuunkäsitelty.
Sinä olet siis loppuunkäsitelty. Mitään et pystynyt vastaamaan asiapitoiseen tekstiin.
Tässä ruokkimisasiassa olen OSITTAIN samaa mieltä tuon susifanin kanssa (vaikka pääosin hänenkin juttunsa ovat juuri oman näkökantansa mukaisia).
Eli myös minusta nykyään riistan ruokkimiseen (lähinnä keskitytty valkohäntäpeurojen ja metsäkauriin ruokkimiseen) käytetään turhan paljon vaivaa ja enrgiaa sitä varten että näiden eläinten kannat kasvaisivat.
Joillakin alueilla joissa on vasta muutamia yksilöitä ymmärrän että niitä ruokitaan siksi että se vähäinen kanta kasvaa ja vahvistuu, mutta moninpaikoin tämä ruokinta on jo liian pitkälle vietyä ja kyseisten lajien kanta on jo kasvanut lähes kohtuuttomiin määriin. Täällä eteläisessä- ja lounaisessa osassa maata alkaa näitä peuroja olla jo niin paljon että monissa seuroissa osa metsästäjistä on jo kyllästynyt siihen kun lähes koko syksy pitää näitä peuroja jahdata että saadaan nuo kiintiöt kaadettua edes lähes kokonaan. Jos pienehkö seura jossa on noin 20 jäsentä (noin 10- 15 heistä aktiivisia metsästäjiä) saa lupia 50 - 150 aikuiseen peuraan, niin siinä riittää monille jo kyllästymiseen asti ammuttavaa ja nyljettävää. Näistä aktiivimetsästäjistäkin kun osa on kuitenkin näitä jotka mieluummin metsästäisivät esim. lintuja, jäniksi, pienpetoja...
Eli tuo liian tehokas ruokinta ei siis edes kaikkien metsästäjienkään etua ja intressejä palvele.
Tosin eivät silti nämä nykyiset ylisuuret peura- ja kauriskannatkaan ole kelvollinen tekosyy suurempiin petomääriinkään edes etelässä. Kuitenkin nuo suurpedot äkkiä pienentävät "luonnollisen ravintonsa" kannat liian vähiin, ja siitä taas seuraisi enemmän ja lisääntyneitä hankaluuksia ihmisten normaalille elämälle. Moninpaikoin maatamme kun ei enää ole olosuhteiltaan sopivaa elinympäristöä susille ja ilveksille suurempina kantoina.
Hyvä ja asiapitoinen kirjoitus.
Joissain tapauksissa jopa petojen vähentäminen ihan ok, jos kannat/tiheys käy liian suureksi. Häirikkötapaukset sitten vielä erikseen, joten ei tässä hirveän suurta näkemyksellistä eroa ole ..
Mikä on häirikköeläin? Ihmis häirikön kyllä tiedän, ei mukava tyyppi. Irvin teki laulunkin sellaisesta. Käyttäytyykö häirikköeläin samalla tavalla.
Minäkin tunnen muutaman irwinin kertoman henkilön. Erittäin epämiellyttäviä.
Häirikköeläin on monta kertaluokkaa pienempi paha.
Mitä taas häirikköeläimeen tulee, joka ei tosiaankaan paljoa poikkea tuosta edellä mainitusta, niin sanoisin että kaikki on suhteellista. Jos takapihallasi alkaa karhu asustelemaan, niin voisihan tuon joku häirikköeläimeksi nimetäkin.
Siis takapihan karhu, joka lähtee lopullisesti kun meteli, räminä ei lopu ja ruokaa ei tarjolla on häirikkö? Varmasti lähtee. Omenapuita syövään rusakkoon ei räminä, meteli ja koirat tehoa. Takaisin tulee omppu, ym muita puita järsimään. Se vasta tosi häirikkö. Saati nämä pahuksen räkätit ja naakat. Marjat lähtee ja piiput tukossa.
Lihoiksi vaan. (luvan kanssa tietenkin) Jos sille ei kerran löydy ruokaa metsästä, niin menehtyisi jokatapauksessa.
Luinkin tuossa "hauskan" jutun, jossa kerrottiin ensin karhun reviiriltä hävitetyn metsät ja sitten ihmeteltiin kun se ilmaantui ihmisten ilmoille.
Häirikkö mikä häirikkö :)
Mulla on yläpohjassa hiiriä. Yöllä alkaa rapina. Häirikköeläimiä myös hiiretkin.
''Nyt taas tapahtuu niin, että peto syö vain vähän paremmassa kunnossa olevan eläimen.''
Kyllä nopea jänis juoksee edelleenkin nopeasti. Selitätkö mikä genettinen vaikutus on, jos heikkokuntoinen jänis juoksee ruokinnan ansiosta 0,5 m nopeammin? Peto nappaa edelleenkin sen hitaimmin juoksevan. Ruokittu hyväkuntoinen jänis on jo superhessutasoa :) Nimimerkki ymmärtänee, että alkuasetelman lait toimivat edelleen.
''Saman verran ne saalistavat, mutta nyt ihminen on mennyt sormeilemaan kiertokulkua, mikä saattaa johtaa heikompiin kantoihin.''
Jos nimimerkki ymmärsi edellisen kappaleen sisällön, niin lause ''saattaa johtaa'' ja johtaa heikompiin kantoihin- on suuri merkitysero.
"Kyllä nopea jänis juoksee edelleenkin nopeasti. Selitätkö mikä genettinen vaikutus on, jos heikkokuntoinen jänis juoksee ruokinnan ansiosta 0,5 m nopeammin? Peto nappaa edelleenkin sen hitaimmin juoksevan. Ruokittu hyväkuntoinen jänis on jo superhessutasoa :) Nimimerkki ymmärtänee, että alkuasetelman lait toimivat edelleen."
Katsos kun ei se nyt yhdessä tai kahdessa populaatiossa vaikuta. Näyttääkö sinusta chicuahua kovasti sudelta ? Pitkällä aikavälillä sillä on dramaattisia vaikutuksia.
Eikö tuo ole itsestään selvää jos jotain ominaisuuksia vahvistetaan, niin niistä tulee vallitsevia ajan myötä.
"Jos nimimerkki ymmärsi edellisen kappaleen sisällön, niin lause ''saattaa johtaa'' ja johtaa heikompiin kantoihin- on suuri merkitysero."
Jos sinulle olisi aikoinaan sanottu, että minkin istuttaminen Suomen luontoon saattaa johtaa huonoihin lopputuloksiin, niin tiedän kyllä mitä kaltaisesi ihmiset olisivat vastanneet. (Saattaapi johtaa - saattaapi olla johtamatta, vai mitä ?)
Sitten kun vahinko on tapahtunut lienee liian myöhäistä alkaa asiasta puhumaan.
Mitä olet mieltä, pitäisikö asiasta puhua ennenkuin vahinko on tapahtunut ?
http://suomisanakirja.fi/Minkki
Minkkiä ei ole istutettu Suomen luontoon. Tarhoilta karannut laji kuten supikoirakin. Kettutytöt harrastavat edelleenkin minkkien vapauttamista luontoomme.
Metsästäjien osuus minkkien esiintymisessä on ollut lähinnä niiden poistaminen luonnosta. Miten kävisikään, jos noudatettaisi näillä palstoilla esitettyä- kyllä luonto hoitaa itsensä- politiikkaa.Pienpetopyyntiä suorastaan vähätellään. Sensijaan kosteikkojen tekeminen olisi oikea toimi. Minkit ainakin tykkäisivät kosteikoista.
Kokonaisuutena metsästykseen kuuluu riistanhoito ruokintoineen ja pienpetopyynteineen. Kannanvaihtelut ovat aaltomaista liikettä. Ruokinnoilla pyritään tasoittamaan aallonpohjia. Kovilla pakkasilla ruokinta vähentää riistan kärsimystä. Tätähän ei kettujen ja susien ystävät välttämättä noteeraa kannanotoissan lehtien palstoilla.
Riistan ruokintakin kaipaa tuotekehittelyä. Teeret suosivan ruokintapaikkojen ruokatarjontaa. Sisäelinten rasvoittumista on seurauksena. Ruokinta-automaatit ovat myös automaatteja petolinnuille. Olkoon kyseessä peurat, kauriit tai metsäkanalinnut, ruokintaa voi harjoittaa kaatamalla haapoja ja sijoittamalla automaatteja hajautetusti.
Tuskin superhessujäniksistä tulee 'suden kaveri' nimimerkin elinaikana tavallista vikkeläkinttuista metsäjänistä kummempaa otusta. Nimimerkin lapselapsenlapsenlapset voinevat nähdä ruokinnan aikaansaaman superhessujäniksen lentävän pensaikkojen ja kosteikkojen yläpuolella.
Ymmärsit väärinpäin. Vaara on degeneraatiossa.
Oikein tuossa myös erään metsästäjänkin mielestä susifani mietiskeli!
Kun tuossa tuli tuo susi verrattuna chihuahuaan, niin tuossakin on juuri nähtävissä kuinka liika hoito ja huolehtiminen heikentää lajia. Siis monet koirat nykyään ovat jo niin "heikentyneitä" että jos syövät jotain muun merkkistä ruokaa kuin mihin ovat tottuneet, niin menee vatsa sekaisin... Eipä mene esimerkiksi näillä omilla koirillani vatsa sekaisin kun ovat pennusta asti saaneet syödä metsästysreissulla esimerkiksi ketun piilottaman peuran jalan (jonka hajukin jo viittaa siihen ettei välttämättä ole enää ihan tuore)...
No takaisin asiaan: Eli saattaapa edessä olla myös nekin ajat ettei peura ja kauris osaakkaan enää ollenkaan luonnosta löytää ruokaa kun tottuvat siihen että ihminen alkaa jo alkusyksystä raahata tiettyihin paikkoihin viljaa ja juureksia...
Samoin niitä saalistavat pedot tottuvat että missä on ihmisen hajua (ihmisethän tuota rehua sinne on kuskanneet), niin sieltä löytyy ruokaa... No valitettavastihan ihmisen hajuisissa paikoissa on usein myös karjaa, lampaita, hevosia, koiria... Ehkä myös niitä ihmisen poikasiakin...
Näihin viitaten minun mielestäni pitäisi VÄHENTÄÄ tuota niin suosittua riistan (ja samalla petojen) ruokintaa, sekä noita tappamaan petoja jotka jo ovat oppineet ihmisten läheltä ravintoaan hakemaan.
Ruokitaan riista siis vain luonnosta löytyvän ravinnon LISÄKSI satunnaisemmista paikoista tai silloin kun siihen on oikeasti tarvetta.
Oppivathan nuo jäniksetkin (ja myös valkohäntäpeurat ennen tätä nykyistä ruokkimis-villitystä) etsimään satunnaisia kohteita joissa oli esimerkiksi haapoja kaadettu joko ihan vain niitä varten tai muun metsän hakkuun yhteydessä.
Olipas siinä harvinaisen viisas metsästäjä. Ymmärryksesi luonnosta näyttäisi olevan vähän toisia edellä.
kehut itseäsi, sillee onki vissiin mukava jutella, kirjotella ja sitten kompata itseään.
En minä tuota ylempää tekstiä tuonne laittanut, että hekottele itsellesi vain.
heh heh.
Lähinnä itse ajattelen tuota elukoiden ruokintaa siten, että ne oppivat tulemaan tietyille paikoille ampumista varten. Tietenkin samalla ruokitaan myös jäljelle jääviä ja heikompia eläimiä, mutta se on vain sivujuoni tässä ruokinta teemassa. (Ajattelen näin alkutalvesta, kun pääsen ampumaan eläimiä)
Keskitalvella, kun metsästyskausi on loppunut, niin sitten ruokitaan eläimiä, jotta ne selviytyisivät paremmin talvesta. Eihän ampuja osaa sanoa mikä on eläimen terveys, kun sen kytikseltä ampuu. Varsinkin lopputalvi on pahaa aikaa eläimille, kun lunta on paljon ja se vielä jäätyy kovareunaiseksi. Sitten saattaa hirvieläimillä olla jalat verillä lumen takia.
Ja tietenkin alkukeväällä ruokitaan lisää eläimiä, koska supi ja kettu rupeavat liikkumaan ja niistä saa kauniita turkiksia.
Mielenkiintoista tässä ruokinta hommassa on, että elukat siirtyvät kesälaidun alueiltaa pois talvilaitumille. Ne hylkäävät ruokintapaikan, jossa on helppoa ruokaa ja siirtyvät talvilaitumilleen, jossa välttämättä ei edes ole ollenkaan ruokintapaikkaa. Jälkiä seuranneena tuli tällainen ilmiö huomatuksi.
Tämä oli siis yhden ihmisen tuumintoja eläinten (kauriit, peurat ja hirvet) ruokinnasta. Pienpedot tulevat myös ruokintapaikoille, mutta en ole toistaiseksi nähnyt ilvestä tai sen jälkiä omilla paikoillani.
No voin kertoa että tuo suden kaveri on eri persoona kuin itsensä kaveri. Tietysti voitte tämän olla uskomattakin....
Tuohon kyttääjän kommenttiinkin minulla on eri näkemys...
Eli sen ymmärrän että ruokintapaikalta on helppo ampua nita peuroja (kun vaan ampuisitte enemmän niitä). Mutta ainakin tässä meidän nurkilla nuo peura eivät kovin ratkaisevasti muuta oleskeluaan oli kesä tai talvi. No ehkä vähän vähemmän niitä kesällä on ihan tuossa ruokintapaikalla, mutta kyllä tuossa samassa noin 50x100 metriä kokoisessa läntissä näkee kesälläkin useampia peuroja päivittäin. Ja lähimmän 10 km säteellä sama määrä peuroja pyörii jatkuvasti.
Tosin selvähän se on koska jos tässä lähialueella olevia ruokintapaikkoja on noin 5- 10 km välein, ja jokaisella saadaan laskettua toistuvasti noin 80- 150 yksilön laumoja, niin eiköhän näitä sitten ole myös kesäisin samoilla seuduilla...
Myös tuo tuntuu suurimmalle osalle "riistanhoitajista" olevan utopiaa että ketuista, supeista ja minkeistä jotain turkiksia saisi... Ainakin noista minun tuntemistani pedon pyydystäjistä suurin osa antaa luolakoirien repiä nahat, ja muut heitetäännylkemättä vittuun... (no eihän nahoista mitään makseta, mutta kuitenkin sehän on minusta turhaa tappamist tekosyyn varjolla).
Jos susi tulee vahvempansa reviirille niin se väsitää tai kuolee. Mikä ongelma
Vastataan nyt säälistä, koska olet täysin ymmärtänyt aiheen väärin. Lue teksti äläkä nimimerkkejä.
Mihin oletuksesi perustuu? Laittaisitko näkyviin lähteen tai lähteet, jossa väitetään metsästäjien luulevan ylläpitävän luonnon kiertokulkua.
Ensimmäinen lainattu lause teksitissäsi:
''Miksi metsästäjät luulevat ylläpitävänsä luonnon kiertokulkua''
Tämä löytyy metsästäjien omista lähteistä. Kovasti luulevat ruokinnoillaan ylläpitävän luonnon kiertokulkua, vaikka eihän se tietenkään näin oikeasti mene. Tätä samaa ovat monet metsästäjät toitottaneet yleisesti. Kosteikot mainitsinkin lähinnä kiertokulun palauttamisena normaaliksi.
Etkä sitten pystynyt tekstiin vastaamaan mitenkään, vaan jäit yhden lauseen perään itkeskelemään, vaikka asia selvisi kyllä hyvin kaikille muille, jotka pystyivät tekstin ymmärtämään.
Et kai kiistä, että metsästäjät harrastavat ruokintoja, eli luulevat voivansa vaikuttaa luonnon kiertokulkuun ?
''Tämä löytyy metsästäjien omista lähteistä.''
..väittämiäsi lähteitä juuri kysyttiin. Laitat vaan näkyviin, niin sitten asia on loppuun käsitelty. Yksinkertaista.
Minulla ei ole mitään tarvetta alkaa sinulle kaivelemaan lähteitä, jos omassa päässäsi ei pysy edes alle 10 vuotta vanhat asiat. Näin ovat metsästäjät itse väittäneet ja turha sinun on vaikeroida enempää. Jos et mitään muista, kaivele itse vanhoja metsästäjien kirjoituksia. Kaiva nyt alkuun vaikka esiin vanhat metsästäjä lehdet.
olet punnittu kaveri, turhaa höpönlöppöä. Vastausta ei tule yksinkertaiseen kysymykseen. Hyvää yötä!
En minä ole sinulle mitenkään vastuussa, jos
A) Et muista mitään
B) Saa itse luettua vanhoja asioita
En minä sinun opettajasi tai isäsi ole.
Sinun muistisi on nyt punnittu .. heh heh ..
"Ruokkimalla näitä heikompia eläimiä jotka oikeasti joutuisivat pedon suuhun, he oikeasti heikentävät näitä riistakantoja, koska vahvemmat yksilöt eivät ole enää suvun jatkamisessa ainoita yksilöitä."
Kirjoituksesi olisi muuten täysin järkevä ja looginen, mutta kun kaikki perustuu yhteen virheolettamukseen: Talviruokinta parantaa vain populaation heikkojen yksilöiden selviämismahdollisuuksia. Näin ei tietenkään ole. Ruokinta kohdistuu samalla tavalla myös niihin vahvoihin yksilöihin.
Ruokinta kohdistuu vieraslajeihin (metsäkauris, valkohäntäpeura) jotka luontaisesti eivät ole sopeutuneet runsaslumisiin talviin. Jos ravintoa ei yksinkertaisesti ole, koko paikallinen kanta on vaarassa menehtyä talven aikana. Ravinnon puuttuminen ei mitenkään erottele heikkoa metsäkaurista vahvasta. Talviruokinnalla siis pelastetaan koko kanta nälkään nääntymiseltä, tarjotaan tasapuolisesti lisäravintoa jokaiselle yksilölle. Ei suinkaan paapota vain heikkoja yksilöitä.
Taisit nyt vähän juksata itseäsi. Tiedämme varmasti molemmat, että ruokintoja suoritetaan muillekkin lajeille. Näiden muiden lajien ylläpitäminen ei ole mitenkään riippuvainen ihmisestä, koska ovat selvinneet tuhansia vuosia, vaikka ihmisestä on ollut vain niille haittaa.
Myöskin väitteesi noiden lajien selviämisestä talven yli ilman ihmistä on vähän siinä ja tässä.
Kaikkihan me tiedämme, että jokaista yksilöä ruokitaan. Luonto on vain sattunut hoitamaan asian siten, että yleensä ne vahvimmat jäävät henkiin. Heikoimmat sitten joutuvat petojen suuhun. Tällaiseen kiertokulkuun puuttuminen on sama kuin tekisi itselleen harmia.
"Tiedämme varmasti molemmat, että ruokintoja suoritetaan muillekkin lajeille."
Toki. Nämä ovat kuitenkin ne kaksi ensisijaista ruokinnan kohdetta. Toisethan ruokkivat jopa pikkulintuja. Ravinnon puute on kuitenkin vain yksi luonnonvalinnan toteutumiseen vaikuttava tekijä. On sairaudet, tapaturmat, huono suojaväritys jne. jotka voivat myös johtaa eläimen kuolemaan ja siihen, ettei se saakaan jälkeläisiä. Lisäksi on vieläpä eläimillä hyvin tärkeä seksuaalivalinta. Vaikka se "heikko" yksilö selviäisikin kylmästä talvesta ihmisen tarjoaman talviruokinnan turvin, ei se silti väistämättä lisäänny. Naaraat kun tuppaavat valitsemaan kosijoista aina ne seksuaalisesti vetovoimaisimmat.
Edellä mainitsit ymmärtäväsi keinokosteikkojen rakentamisen, koska se on ennemminkin "luonnon palauttamista normaaliin tilaan." Kun ihminen on vallannut muiltakin eläimiltä elinalaa ja tätä kautta supistanut ruokavarantoja, niin miksei mielestäsi sitten talviruokinta ole "luonnon palauttamista normaaliin tilaan" kun kuitenkin niitä tuhottuja ruokavarantoja koitetaan korvata keinotekoisilla ruokavarannoilla?
Mikä käytännön ero tässä on? Tämä on se oleellinen kysymys, jota en ajatuksenjuoksussasi voi ymmärtää:
Jos kannan koko talven metsästysalueeni jäniksille kaadettuja haavan oksia naapurikunnasta, niin tämä on jotenkin huono juttu, luonnon kiertokulkuun puuttumista ja heikkojen yksilöiden paapomista.
Sen sijaan jos metsästysalueella kasvaa luonnostaan runsas haapametsä, josta jänikset saavat riittävästi ravintoa läpi koko talven, niin homma on mielestäsi ihan ok. Mutta eihän tässä ole yksittäisen rusakon kannalta yhtään mitään eroa? Voisitko siis ystävällisesti selittää mikä on se ratkaiseva huono juttu talviruokinnassa verrattuna riittävään luontaiseen ravintoon?
"Myöskin väitteesi noiden lajien selviämisestä talven yli ilman ihmistä on vähän siinä ja tässä."
Lukuisilla paikallisilla kannoilla ei olisi mitään mahdollisuuksia selvitä vähänkään kylmemmistä ja runsaslumisimmista talvista ilman ihmisen tarjoamaa ravintoa. Siis kun puhutaan vieraslajeista, joita esim. valkohäntäpeura ja metsäkauris ovat. Olisihan se luonnon kiertokulun mukaista olla puuttumatta ja antaa näiden eläinten kuolla talvella nälkään, mutta me metsästäjät emme halua sellaista.
"Luonto on vain sattunut hoitamaan asian siten, että yleensä ne vahvimmat jäävät henkiin. Heikoimmat sitten joutuvat petojen suuhun. Tällaiseen kiertokulkuun puuttuminen on sama kuin tekisi itselleen harmia."
Mutta kun ei riittävä ravinto tee todellisuudessa "heikosta" yksilöstä ominaisuuksiltaan mitenkään ylivertaista. Surkean suojavärityksen omaavalla rusakolla on edelleen surkea suojaväritys, vaikka se olisikin syönyt hyvin. Muita lyhytjalkaisemmaksi syntynyt kauris on edelleen muita lyhytjalkaisempi eikä pääse petoja karkuun yhtään sen nopeammin vaikka se olisikin viime talvena syönyt heinää laarista. Pienisarvinen vätys on edelleen pienisarvinen vätys, jota ei tänä kesänäkään kukaan naaras huoli partnerikseen vaikka olisit sille koko talven syöttänyt juureksia.
Näytät kuvittelevan mustavalkoisesti, että luonnonvalinta tapahtuu ainoastaan syödyn ravinnon määrän sanelemana. Näin ei tietenkään ole.
Luonto on paljon laajempi käsite, kuin vain joku yksittäinen laji siellä.
Jonkun tietyn elinympäristön palauttaminen ns. luonnontilaan on ihan eri asia, kuin jonkun lajin ruokkiminen. Elinympäristö tarjoaa suojaa, ravintoa (luontaista sellaista), sekä esim. lisääntymispaikan. Lukuisille lajeille.
Ruokintapaikka sen sijaan tarjoaa vain ravintoa, sekä otollisen paikan tulla tapetuksi, sekä saada tartuntatauteja, eli suojasta ei voi oikein puhuakaan.
"Elinympäristö tarjoaa suojaa, ravintoa (luontaista sellaista), sekä esim. lisääntymispaikan. Lukuisille lajeille."
Hienoa. Juuri näin on. Nämä kaikki eivät kuitenkaan koskaan löydy samasta pisteestä samaan aikaan. Eläimet syövät siellä missä ravintoa on, lepäävät siellä missä on suojaa, tekevät pesänsä sinne mihin se on mahdollista tehdä. Kannattaa joskus tarkkailla luonnon eläimiä, niin mustavalkoinen käsitys ehkä vähän avartuu.
"Ruokintapaikka sen sijaan tarjoaa vain ravintoa, sekä otollisen paikan tulla tapetuksi, sekä saada tartuntatauteja, eli suojasta ei voi oikein puhuakaan."
Näin se yleensä on. Eikä tässäkään taas ole yhtään mitään eroa, onko ruokintapaikka jänikselle vaikka luontainen haapametsikkö tai sitten ihmisen tuomia haavan oksia tavallisessa metsässä. Siellä käydään syömässä ja kun on syöty, mennää suojaisempaan paikkaan lepäämään. Et kai kuvittele, että eläimet jäävät päivästä toiseen notkumaan ruokintapaikalle ja tekevät jälkeläisensäkin sinne?
Koitapa hahmottaa luonto kokonaisuutena, jossa kaikki ei tapahdu joko-tai-periaatteella. Ei se ole millään tavalla jäniksen suoja- tai lisääntymispaikoista pois jos elinympäristöön ilmestyy yksi ylimääräinen ihmisen tarjoama ruokapaikka.
Sinä puhut minulle luonnon hahmottamisesta?
Ensinnäkin elinympäristö on hyvin laaja käsite. Se voi tarkoittaa pelkästään vaikkapa jotain pienempää ekosysteemiä, esim. pientä lampea, tai sitten se voi tarkoittaa laajempaa kokonaisuutta, kuten vaikkapa jonkun hirvieläimet koko elinkierron alueen.
Mitä tulee siihen ruokintapaikkaan ja sen puutteisiin, niin on ikävää toistaa itseään, mutta ei voi mitään:
"Elinympäristö tarjoaa suojaa, ravintoa (luontaista sellaista), sekä esim. lisääntymispaikan. Lukuisille lajeille."
Elinympäristön ennallistaminen on edelleenkin ihan eri asia, koska se sisältää nuo edellämainitut elementit, kun taas se ruokintapaikka sisältää käytännössä vain yhden elementin, eli ravinnon, tai sen osan. Eikä se ravinto ole yleensä mitenkään luontaista, tai välttämättä edes ravinteiltaan oikeanlaista.
Sinä oletat, että nuo muut elementit löytyisivät jotenkin automaattisesti, mutta, kun ne eivät löydy aina automaattisesti. Siksi niitä elinympäristöjä kunnostetaan ja "ennallistetaan", jotta elinympäristö sisältäisi kaikki eläinten tarvitsemat asiat.
Hyvä esimerkki on fasaani-istutukset. Vaikka heittäisit avoimelle pellolle 100 fasaania ja satoja tonneja viljaa, niin eivät ne kauaa siellä avoimella pellolla pysy hengissä.
Eikä tehomaatalouden peltoympäristöistämme löydy nykyään mitenkään automaattisesti suojaa. Tässä kohtaa tullaan taas siihen elinympäristöön kokonaisuutena ja sen kunnostamiseen.
Riskit tulla tapetuksi ruokintapaikalla ja saada tartuntatauteja, ovat ihan eri luokkaa, kuin luontaisessa elinympäristössä. Eivät eläimet normaalisti pupella samalta muutaman neliömetrin alueelta päivästä toiseen. Ravinnonhaku on paljon hajautuneempaa ja näin myös siihen liittyvät riskit.
Haapametsikkö on jänikselle ihan eri asia, kuin ne sinun kiikuttamasi haavat, ellet sitten ole ripotellut niitä tuomiasi haapoja pitkin metsiä.
"Elinympäristön ennallistaminen on edelleenkin ihan eri asia, koska se sisältää nuo edellämainitut elementit, kun taas se ruokintapaikka sisältää käytännössä vain yhden elementin, eli ravinnon"
Tottakai on. Elinympäristön palauttaminen on se tärkein ja arvokkain juttu. Sitä vaan on kovin vaikea tavallisen metsästäjän toteuttaa. Toisen mailla kun ei voi mitään maanmuokkausta ruveta harrastamaan. Vieraslajien tapauksessa elinympäristöä ei edes pysty palauttamaan niille sopivaksi, sillä se ei ole koskaan sellainen ollutkaan. Ruokinta on se vähä mitä pystymme näiden eläinten selviytymisen parantamiseksi tekemään.
"Sinä oletat, että nuo muut elementit löytyisivät jotenkin automaattisesti"
Enpä ole tuollaista ainakaan tietoisesti kirjoittanut. Väitän vaan, että ravinnon turvaaminen ei millään tapaa ole pois noista muista elementeistä. Ravinto on meillä Suomessa lyhyen kasvukauden vuoksi tyypillisemmin se puuttuva tai rajoittava elementti noista mainitsemistasi.
"Riskit tulla tapetuksi ruokintapaikalla ja saada tartuntatauteja, ovat ihan eri luokkaa, kuin luontaisessa elinympäristössä. Eivät eläimet normaalisti pupella samalta muutaman neliömetrin alueelta päivästä toiseen."
Mielestäni aliravitsemus on paljon paljon suurempi riski. Miten helposti päätyykään ketun suuhun riutunut ja uupunut yksilö, joka joutuu koko ajan ravaamaan ympäriinsä etsiessään epätoivoisesti hajautetusti tarjolla olevaa vähäistä ruokaa? Moni myös menehtyy nälkään/pakkaseen. Havaintojeni mukaan kannat tuppaavat kasvamaan melkoisesti kun niille tarjotaan talviravintoa. Kyllä sieltä ruokintapaikalta varmaan moni päätyy pedon suuhun, mutta tämän kompensoi moninkertaisesti ruokinnan positiiviset vaikutukset kannalle. Kirjoituksestasi voisi luulla, että kuvittelet talviruokinnan pienentävän riistakantoja.
Saako kysyä, että vastustatko myös pikkulintujen talviruokintaa ja miksi/miksi et?
Ruokintapaikan voi muuten myös perustaa turvalliseen, suojaiseen paikkaan kauas ketunkoloista ja maanteistä. Ruokintapaikka ei edes välttämättä ole parin neliömetrin alue vaan se voi olla vaikkapa kokonainen riistapelto.
"Haapametsikkö on jänikselle ihan eri asia, kuin ne sinun kiikuttamasi haavat"
Niin on. Tämä olikin "Suden kaverille" suunnattu. Hänen ajatusmallinsa mukaan minun kiikuttama ravinto suosii populaation heikkoja yksilöitä ja turmelee koko populaation niin rappiolle että lopulta pedot syövät kaikki. Jos taas ravintoa on riittämiin ilman minun apuani, niin tätä ongelmaa ei ole. Täysin irrationaalinen ajatusketju.
Se mitä ns. tavallinen metsästäjä voi tehdä tai ei voi tehdä on aika epäoleellista. Ei ole mikään itseisarvo tehdä vain jotain. Jos ei voi tehdä mitään oleellista, niin sitten ei voi.
Metsästysseurojen ja yksittäisten metsästäjien pitäisi kuitenkin tehdä enemmän yhteistyötä maanomistajien kanssa. Siitä puhumattakaan, jos itse omistaa maata.
Mitä tulee talviruokintojen vaikutukseen kantoihin, niin tätä tuskin on kovin kokonaisvaltaisesti tutkittu. Rajahyöty voi olla hyvinkin minimaalinen tai olematon. Riippuu tietysti vielä ruokittavasta lajista.
Muutenkin, niin luonnossa osa eläimistä kuolee nälkään tai päätyy pedon suuhun (kuten ihmisen), tämä on ihan luonnollista. Ei siihen tarvitse puuttua.
Sitäpaitsi se "suden ystävä" on siinä oikeassa, että pitkällä aikatähtäimellä tämä ruokinta vaikutaa evoluutioon, olettaen, että ruokinnalla on mainostamaasi positiivista vaikutusta (käsittelen negatiivista vaikutusta alempana).
Ruokinta suosii tällöin niitä yksilöitä jotka tulevat ruokinnalle, ihmisen läheisyyteen. Pitkällä tähtäimellä tämä siis vaikuttaa siihen, että sen sijaan, että eläimet etsisivät ja osaisivat itse etsiä ravintoa luonnosta, niin keskeisin taito on löytää ruokintapaikka.
Tämä myös vaikuttaa petojen evoluutioon. Parhaiten menestyvät ne pedot jotka ovat ruokintapaikkojen läheisyydessä, eli siis ihmisten läheisyydessä. Ja ellen nyt ihan väärin muista, niin juuri petojen oleilemista ihmisten läheisyydessä pidettiin ongelmana.
Mikäli ruokinnalla on taasen negatiivista vaikutusta, niin tällöin se tietenkin suosii niitä eläimiä jotka eivät tule ruokinnalle. Tällä voi olla vaikutusta muuhunkin, kuin yksilömääriin.
Mikäli esim. ruokinnalle tulleita tai sen läheisyydessä olevia suurisarvisia uroksia kaadetaan, niin tämä voi johtaa ja on paikoin johtanutkin eläinten sarvikoon pienenemiseen. Pienisarviset pääsevät lisääntymään paremmin, kun taas suurisarviset huonommin.
Tällöin siis ruokinnan läheisyydessä kehittyy pienisarvisempi eläinpopulaatio, kuin ruokinnan ulkopuolella. Evoluution vaikutus lisäksi nopeutuu, koska populaation yksilöt ovat keskittyneet pienelle alueella ja altistuvat kaikki huomattavalle valintapaineelle.
Tuosta riistapellosta, niin pidän sitä elinympäristönä, en ruokintapaikkana. Lisäksi eläimet hamuavat ne sapuskansa huomattavasti laajemmalta alalta versus syöttökaukalo. Jos haluat vaikuttaa eläinten ravinnonsaantiin, niin riistapelto on paljon parempi juttu, kuin ruokintapaikka.
Niin on. Tämä olikin "Suden kaverille" suunnattu. Hänen ajatusmallinsa mukaan minun kiikuttama ravinto suosii populaation heikkoja yksilöitä ja turmelee koko populaation niin rappiolle että lopulta pedot syövät kaikki.
Enpä ole näin väittänyt, vaan sanoin, että heikentävät kantoja.
Mutta metsästäjä suuressa viisaudesaan voi istuttaa vaikka minkin Suomeen, koska eihän sillä mitään vaikutusta ole. Hupskeikkaa vaikutuksen huomaakin vasta vuosien päästä. Mites tässä näin pääsi (taas) käymään ..
Riistapelto ei kyllä tarjoa sitä ravintoa silloin, kun siitä olisi suurin hyöty, eli kevät talvella.
Kyllä ne eläimet osaavat etsiä sitä ravintoa lumen alta. Lisäksi oikeaoppisessa riistapellossa on kasveja joiden osat jäävät lumen yläpuolelle tai ainakin lähemmäs lumen pintaa.
Eikä niiden riistapeltojen tarkoitus ole vastata niiden peurojen, tms. täysmittaisesta ruokahuollosta.
Jos ravinto on joskus tiukassa, niin mitäs sitten? Sehän on vain luonnollista. Ihminenkin on geeneiltään virittynyt sellaisiin olosuhteisiin. Lisäksi siinä punnitaan yksilöiden vahvuudet.
Eihän tuossa enää puutu kuin navetat.
Et ehkä tarkoita riistapeltoja, mutta minä ainakin näen riistapellot niiden lukemattomien niittyjen korvaajina jotka aikoinaan kynnettiin pelloiksi.