Mitä kannattaisi tehdä tilanteessa jossa 3 sisarusta omistaa yhteisen vanhan ok-talon ja nyt yhdellä sisaruksista on menossa n. 10.000 euroa ulosottoon.
Kiinteistöön on tehty hallinnanjakosopimus, joten vodehan ei voi myydä KOKO kiinteistöä, vaan pelkästään ulosmitata tämän yhden sisaruksen osuuden kiinteistöstä.
Jos se menee myyntiin niin onko todennäköistä ettei kukaan osta 1/3 ok-talosta (kyseessä ei ole paritalo, vaan osa yhdestä ok-talosta) ? Vai voiko vode vain määrätä ulosotossa olevan sisaruksen osan myyntikieltoon niin kauaksi aikaa että ulosotto vanhenee?
Ulosotossa olevalla sisaruksella ei ole muita tuloja kuin peruspäiväraha eikä muuta omaisuutta eli todennäköisesti hän ei pystyisi maksamaan tai lyhentämään velkaansa juuri lainkaan.
Velka on määrätty oikeudessa korvauksena rikoksesta, joten sen vanhenemisaika on 20 vuotta? Ilmeisesti tätä velkaa ei siksi voi saada edes velkajärjestelyyn?
Asianomistaja vaati saatavansa oikeusturvakeskuksesta, joka velkoo nyt summaa tulottomalta sisarukselta. Uusiiko oikeusturvakeskus velan 5 vuoden välein kunnes 20 vuotta on täynnä?
Kohtuutonta että muut sisarukset joutuisivat maksamaan velan pois, jotta saisivat pitää oman kotinsa? Voiko vode jopa tulla yhteiseen kotiin ja viedä muiden sisarusten tavarat? Miten he voisivat todistaa että kyseiset tavarat ovat heidän omiaan eikä ulosotossa olevan sisaruksen (käänteinen todistustaakka)?
Kiinteistöön on tehty hallinnanjakosopimus, joten vodehan ei voi myydä KOKO kiinteistöä, vaan pelkästään ulosmitata tämän yhden sisaruksen osuuden kiinteistöstä.
Jos se menee myyntiin niin onko todennäköistä ettei kukaan osta 1/3 ok-talosta (kyseessä ei ole paritalo, vaan osa yhdestä ok-talosta) ? Vai voiko vode vain määrätä ulosotossa olevan sisaruksen osan myyntikieltoon niin kauaksi aikaa että ulosotto vanhenee?
Ulosotossa olevalla sisaruksella ei ole muita tuloja kuin peruspäiväraha eikä muuta omaisuutta eli todennäköisesti hän ei pystyisi maksamaan tai lyhentämään velkaansa juuri lainkaan.
Velka on määrätty oikeudessa korvauksena rikoksesta, joten sen vanhenemisaika on 20 vuotta? Ilmeisesti tätä velkaa ei siksi voi saada edes velkajärjestelyyn?
Asianomistaja vaati saatavansa oikeusturvakeskuksesta, joka velkoo nyt summaa tulottomalta sisarukselta. Uusiiko oikeusturvakeskus velan 5 vuoden välein kunnes 20 vuotta on täynnä?
Kohtuutonta että muut sisarukset joutuisivat maksamaan velan pois, jotta saisivat pitää oman kotinsa? Voiko vode jopa tulla yhteiseen kotiin ja viedä muiden sisarusten tavarat? Miten he voisivat todistaa että kyseiset tavarat ovat heidän omiaan eikä ulosotossa olevan sisaruksen (käänteinen todistustaakka)?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jos hallinnanjakosopimus on kirjattu erityisenä oikeutena lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin maanmittaustoimistossa, niin sen kirjaaminen vahvistaa sopimuksen pysyvyyttä myös mahdollisissa pakkorealisoinneissa, kuten ulosotossa.
Määräosan mahdollisessa ulosottorealisoinnissa on tällöin myös tarkasti tiedossa, mitä myynti käytännössä koskee.
Normaalisti yhteisomistaja voi vaatia, että hänelle erotetaan kiinteistöstä maa-alue itsenäiseksi rekisteriyksiköksi vastaamaan hänen määräosaista omistustaan. Mikäli osuuden erottaminen jakamalla ei ole mahdollista tai jos osuuden erottaminen aiheuttaisi huomattavia kustannuksia tai alentaisi huomattavasti kiinteistön arvoa, yhteisomistaja voi vaatia, että tuomioistuin määrää koko kiinteistön myytäväksi yhteisomistussuhteen purkamiseksi.
Tässä tapauksessa hallinnanjakosopimuksella on se merkittävä vaikutus, että sopimuksen voimassa ollessa yhteisomistaja ei voi tehokkaasti vaatia omaisuuden myyntiä yhteisomistussuhteen purkamiseksi. Näin siitä huolimatta, että osuuden erottaminen jakamalla ei olisi mahdollista
tai taloudellisesti mielekästä.
Eli hallinnanjakosopimus suojaa koko kiinteistön pakkomyyntiä.
Ulosottokaari sanoo, ettei yhteisomistettua kiinteistöä saa ulosmitata, jos hallinnanjakosopimus on kirjattu.
Tämän perusteella lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattu hallinnanjakosopimus suojaisi kaikkia yhteisomistajia yhden omistajan ulosmittausvelkojilta.
Kirjattu hallinnanjakosopimus estää kiinteistön ulosmittauksen, mikä tarkoittaa, että koko kiinteistöä ei voida ulosmitata yhden omistajan velasta, joka menettely nykyisen ulosottokaaren mukaan on mahdollista kun kyseessä on joku muu yhteisesti omistettu irtain tai kiinteä esine. Yhteinen omaisuus voidaan realisoida ja tilittää muille osaomistajille heidän osuutensa ja velallisen osuus menee ulosottoon.