En oikein tiennyt, mihin osioon tämä olis pitänyt laittaa, mutta kokeillaan nyt tätä.
Olen 23-vuotias nainen ja kärsinyt tästä samasta ongelmasta muistaakseni 10-11-vuotiaasta lähtien. En tiedä, voiko tätä sanoa varsinaisesti pakko-oireiksi, kun periaatteessa liikkeet ei ole aivan tahdottomia.
Siis. Aina, kun keskityn johonkin tiettyyn ruumiinosaan (jalkaan, käteen, niskaan, selkään, huuliin... jne.), mun on pakko jotenkin liikuttaa kyseistä osaa, esim. pyöräyttää nilkkaa. Toki voin jättää liikkeen tekemättä, mutta se tuntuu jokseenkin pahalta. Jos keskityn rintakehääni, tuntuu että joku kiskoisi kylkiluitani erilleen, ja on pakko jännittää kylkien lihaksia. Yleensä tällaista ei tapahdu jos en ajattele asiaa, mutta heti kun keskityn johonkin ruumiinosaan, mulla menee hetki että pääsen taas eroon näistä "pakko"-oireista. Yleisesti ihmiset ei kai edes huomaa koko juttua, tai sitten kaverit ei vaan huomauta siitä...
Onko kukaan ikinä edes kuullut tällaisesta? Yritin etsiä netistä vastaavaa tapausta, mutta en löytänyt (ja oikeita hakusanoja on muutenkin vaikeaa keksiä).
Miljoona isoa kiitosta jos joku osaa ohjata mua edes oikeaan suuntaan ongelman selvittämisessä.
Olen 23-vuotias nainen ja kärsinyt tästä samasta ongelmasta muistaakseni 10-11-vuotiaasta lähtien. En tiedä, voiko tätä sanoa varsinaisesti pakko-oireiksi, kun periaatteessa liikkeet ei ole aivan tahdottomia.
Siis. Aina, kun keskityn johonkin tiettyyn ruumiinosaan (jalkaan, käteen, niskaan, selkään, huuliin... jne.), mun on pakko jotenkin liikuttaa kyseistä osaa, esim. pyöräyttää nilkkaa. Toki voin jättää liikkeen tekemättä, mutta se tuntuu jokseenkin pahalta. Jos keskityn rintakehääni, tuntuu että joku kiskoisi kylkiluitani erilleen, ja on pakko jännittää kylkien lihaksia. Yleensä tällaista ei tapahdu jos en ajattele asiaa, mutta heti kun keskityn johonkin ruumiinosaan, mulla menee hetki että pääsen taas eroon näistä "pakko"-oireista. Yleisesti ihmiset ei kai edes huomaa koko juttua, tai sitten kaverit ei vaan huomauta siitä...
Onko kukaan ikinä edes kuullut tällaisesta? Yritin etsiä netistä vastaavaa tapausta, mutta en löytänyt (ja oikeita hakusanoja on muutenkin vaikeaa keksiä).
Miljoona isoa kiitosta jos joku osaa ohjata mua edes oikeaan suuntaan ongelman selvittämisessä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hei, kyseessä voisi olla Touretten syndroomaan tai tarkkaavaisuushäiriöön (AD/HD) liittyvä ns. sensorinen tic-oire eli johonkin ruumiinosaan liittyvä aistimus, jota seuraa ruumiinosan lihasten liikuttaminen.
Kokeile hakusanoja Touretten syndrooma (Tourette syndrome), sensory tic ja premonitory urge.
Tourette itellekin mieleen tuli,mutta ei ole siis ääntely-oireita? Sitten vois olla jtn muutakin,kun yleensä touretteen kuuluu tahattomat ääntelytkin jne.. Itelläni on paha tourette.
Kiitos paljon vastauksista!
Minkäännäköisiä ääntelyoireita ei tosiaan ole, vain näitä ihme vääntelehtimisiä, minkä takia en ole tuota Tourettea osannut edes ajatella itselläni olevan. Jonkinnäköisiä tic-oireita nää kyllä voisivat kuvausten perusteella olla, joskin eräässä lukemassani tekstissä sanottiin, että tämä tuntemani premonitory urge (kiitos Neuropsykiatrille hakusanasta!) voi auttaa estämään ticin tulemisen, kun taas itselläni tuntemus on ehkä enemmänkin syy siihen, että on pakko lopulta liikuttaa lihaksia. Vaatii valtavasti tahdonvoimaa olla tekemättä mitään. Vähän kuin yrittäisi pidättää isoa haukotusta.
Levottomat jalat -syndroomaakin olen miettinyt, mutta kun nämä tuntemukset on tosiaan koko kehossa kielestä ja korvista varpaisiin asti, eivätkä tule pelkästään levossa. Lisäksi oon aina syönyt melko terveellisesti ja monipuolisesti, eli raudan puutosta ei pitäisi olla.
Hei. Olen huomannut itsessäni saman jutun!
Jos keskityn esim. sormiin minun on vain pakko näpytellä niitä pöytää vasten yms. jolloin tulee hyvä olo. Oikein mukava olo. Jos jätän sen tekemättä tulee hyvin epämukava ja väkinäinen olo.
Onkohan aloitus provo?
Mulla ollut 10-vuotiaasta asti pakko-oireinen häiriö, jolloin jouduin 100-200 kertaa öisin naksuttelemaan ranteiden niveliä ja käymään ulko-ovea koskettelemassa pakonomaisesti ja vielä siten ettei kukaan perheenjäsenistäni olisi huomannut tätä? Aamulla oli kiva pirteänä lähteä uuteen kouluun kun ei öisestä ahdistuksesta johtuen pystynyt edes aamupalaa syömään. Tämän lisäksi vahempani jotka olivat nähtävästi huomanneet jotain kovin närkästyivät ja UHKASIVAT viedä lääkäriin, jos en HETI LOPETTAISI tällaista epänormaalia käytöstäni. Sairastuin sitten myähemmin psykoosiin näiden ymmärtämättömien hörhöjen tyhmyyden sekä julkisen terveydenhuollon alasajon johdosta.