Tarvisin nyt ihan konkreettisia vinkkejä, miten sen säädön saa muutettua seurustelusuhteeksi jos on sopivan tytön/naisen löytänyt?
Rohkeutta riittää kyllä pyytää tyttöä ulos, suudella yms. mutta ne venyy aina tossa säätövaiheessa ja lopulta koko juttu hiljalleen kuivuu kasaan. Jotenkin en vaan osaa tätä.
Missä vaiheessa on sopivaa vaikka kertoa ihastumisestaan? Pelkään säikyttäväni toisen pois jos sanon liian aikaisin, no sitten ei ole tullu kerrottua ollenkaan. Ja se itse seurustelu, nämä "alaks olee" tyyliset jutut kuulostaa aika teinimäiseltä, mutta miten siitä ihan oikeasti on tapana sopia?
Kertokaa vaikka miten teidän seurustelut on alkanu... Niin ja missä vaiheessa olette silloin olleet noin fyysisellä tasolla, suutelut, seksi jne.
Rohkeutta riittää kyllä pyytää tyttöä ulos, suudella yms. mutta ne venyy aina tossa säätövaiheessa ja lopulta koko juttu hiljalleen kuivuu kasaan. Jotenkin en vaan osaa tätä.
Missä vaiheessa on sopivaa vaikka kertoa ihastumisestaan? Pelkään säikyttäväni toisen pois jos sanon liian aikaisin, no sitten ei ole tullu kerrottua ollenkaan. Ja se itse seurustelu, nämä "alaks olee" tyyliset jutut kuulostaa aika teinimäiseltä, mutta miten siitä ihan oikeasti on tapana sopia?
Kertokaa vaikka miten teidän seurustelut on alkanu... Niin ja missä vaiheessa olette silloin olleet noin fyysisellä tasolla, suutelut, seksi jne.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olimme panneet noin kuukauden päivät, nähneet joka päivä, viettäneet kaiken ajan yhdessä kunnes joku baarissa tuli kysymään kuinka kauan olette ollut yhdessä ja minä tomerana KUUKAUDEN. Ei tyttö pisätny pahaks. Nyt takana 2,5 vuotta
Samantyylisesti ovat asiat menneet itsellänikin seurustelusuhteissa, mitä tulee tuohon itse seurustelusta sopimiseen. Eli asiat ovat menneet omalla painollaan, ihastuminen, rakastuminen ja yhdessäolo... Sitten kun intensiivistä yhdessäoloa on yleensä ollut sellainen 1-3 kuukautta, on tavalla tai toisella "myönnetty" seurustelu. Se on voinut tapahtua ulkopuolisen aloitteesta "No myöntäisitte nyt, että olette yhdessä" tai sitten vain jomman kumman toteamuksesta, tyyliin "Kai me ollaan nyt yhdessä?" tai "Voinko nyt sanoa, että seurustellaan?"
Ihmisiä on tietenkin monenlaisia, mutta omalla kohdallani parisuhteissa sellaista arpomista ei ole oikeastaan ollut, ihastuminen on aina ollut vahvaa ja molemmille osapuolille on ollut selvää alusta saakka, että tässä on sitä jotakin. Itse olen suhteissani tehnyt jo ihan alkuvaiheessa selväksi, ettei tapanani ole harrastaa yhden yön suhteita tai muunkaanlaisia vähemmän vakavia suhteita, joten tavallaan suhteet ovat olleet selkeitä jo alusta saakka, toinen osapuoli on tiennyt, että jos lähtee suhteeseen, niin siinä sitä sitten ollaan. :) Ehkä sillä on ollut loppujen lopuksi paljonkin merkitystä - ei ole tarvinnut miettiä, että ollaanko tässä nyt vakavissaan tai miten voisi ehdottaa seurustelua.
En sitten tosiaankaan tiedä, miten asiat viedään seurusteluasteelle niissä vähemmän vakavan alun omaavissa suhteissa. :D
Asuttiin eri paikkakunnilla ja kun molempien kamoja ja useampia vaatekertoja alkoi löytymään toistemme luota, siinä vaiheessa n.3 kuukauden jälkeen kuulin naiseni sanovan kaverilleen olevansa nyt tyttöystävänsä luona.Oikeastaan vasta sitten aloin itsekkin puhumaan hänestä tyttöystävänä.
Emme siis mitenkään erikseen sopineet aloittavamme seurustelua, se vain meni niin luonnostaan.Samoin suuteluiden ja seksin suhteen, ne vain tapahtui aikanaan.
Uskon kun oikea ihminen löytyy, niin "klik ja klik" palaset loksahtelee itsekseen paikoilleen.
samalla tavalla, kuin alkupään viestit. Ehkä just siinä vaiheessa voi luokitella suhteen "vakavammaks" kun tavaroita alkaa oleen toistensa luona. Semmosta että vaan hengaillaan yhdessä lähes joka päivä...
Komppaan edellisiä.Ehkä sitä vois sanoo seurustelun alkaneen vaikka sitten siitä, kun kylppärissä hammasharjani muki löysi vakipaikkansa naiseni hammasharjan viekusta:)